Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia: Oqaluttuarisaanerput eqqumiitsuliat aqqutigalugit - aamma meeqqanut sammititaq

2004-ip missaanili nunatsinni eqqumiitsuliortut suleqatigiillutik nunarput eqqumiitsulianik saqqummersitsiveqalissasoq sulissutigilernikuuaat, 2006-illu missaaniilli Inatsisartut siulittaasorisimasaat, Josef Motzfeldt, siuttoralugu kipisuitsumik sulissutiginninneq ingerlavoq, taamaalilluni maannamut ukiut 20-it Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivissaa sulissutigineqarpoq.

Maanna ukiut 20-it qaangiunneranni, suliniut ima siuarsimatigilernikuuvoq suliniuteqartut aningaasaateqarfimmillu pilersitsinikuusut saqqummersitsiviup isikkussaanik takutitsisinnaalerlutik, taamaaliorsinnaapput suli sanaartornissaanut aningaasat pisariaqartinneqartut sinneri aningaasaliisinnaasunut isumaqatigiinniutaapput.

- Ulloq manna tikillugu siulersuisut aningaasanik 100 millioner koruuninik katersisimalereerput, taakkunannga 50 millioner koruunit Inatsisartuneerput sinnerilu 50 millioner koruunit inummit kinaanerminik ersersitserusunngitsumit tunniunneqarnikuullutik. Tamatuma saniatigut siulersuisut aningaasaateqarfinnik arlalinnik isumalluarnartumik isumaqatigiinniaqateqarput, taamaalillutik qulakkeerniagarivaat illorsuup saqqummersitsisarfiusussap 3.000m2-tut angitigisup nunatta illoqarfiisa pingaarnersaanni sanaartorneqarnissaanut aningaasat pissarsiarissalugit, tamanna iluatsippat siunertaavoq nunatta eqqumiitsuliortuisa pilersitaannik qitiusoqarfiullunilu saqqummersitsisarfiussasoq, taamak oqaluttuarput siulersuisut tusagassiortunik aggersaajutigalutik nalunaaruteqarnerminni.

- Suli aningaasat 100 millioner koruunit amigaatigivagut, nunattalu avataani aningaasaliisarfissuit aningaasaleeqataassagunik piumasaqaatigivaat aningaat amigaatigineqartut ilaat nunatsinnit aningaasaliiumasunit aningaasaleeqataaffigineqassasut.

Inatsisartut Naalakkersuisullu kiisalu Kommuneqarfik Sermersooq qularnaveerinneqataapput

Maannakkut Naalakkersuisut siulittaasorisaat, Múte Bourup Egede (IA) Inatsisartut 2016-mi ataatsimiinneranni (UKA2016) siunnersuuteqarnermigut isumaginikuuaa nunarput pisortatigoortumik suliniummut tapersersuissasoq.

- Eqqumiitsuliorneq kulturitsinnut qalipaasersuisuuvoq, kinaassutsitsinnik piginnaasatsinnillu uppernarsaasersuisuulluni taamattaarlu oqaluttuaatitsinnik takutitsisuulluni. Tamanna uatsinnut pisuunnguutaavoq – allanulli nunatsinnut tikeraartunut aamma nuannaarutissiisuulluni: Eqqumiitsuliornermi uatsinnut tunngasunik ilisimasaqartitsinerulerluni tarrarsuutaannaanngilaq, taannali aamma allat uatsinnik inuttut inuiattullu ilisimasaqarnerulersarnerannut saqqummersitsiviuvoq: Takoqqusaarivik uatsinnik, nunatsinnik, inuiaqatigiinnik kulturimillu akuuffigisatsinnik soqutiginnilersitsisoq, Múte Bourup Egede (IA) taamanikkut siunnersuumminik ilaatigut tunngavilersuivoq.

Taamanili Inatsisartut aningaasanut inatsit aqqutigalugu saqqummersitsivissap sanaartorneqarnissaanut tunngatillugu nunatta karsiata aningaasaleeqataanissaa oqaasertaliussatigut isumannaarnikuuaat, taaaattorli piumasaqaataalluni aningaasaateqarfiup nammineerluni aningaasat pisariaqartinneqartut katersussagai. 2024-mi aningaasanut inatsimmi tamanna pillugu ilaatigut imatut oqaasertaliussaqarpoq:

- Oqaasertaliussat (40.95) siunertaraat "Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsulianut Toqqorsivik"-iup piviusunngortinnissaata siuarsarnissaa. Suliniummut aningaasaliisussarsiorniarneq ajornakusoorsimaqaaq aningaasaliisinnaasulli il.il. arlallit oqaatigisimavaat suliniummut aningaasaliisinnaanissartik soqutigisinnaallugu Namminersorlutik Oqartussat sanaartornissavimmut aningaasaleeqataanissartik neriorsuutigisinnaappassuk. (Maluginiagassaq: Toqqorsivimmik AI2024-ip kalaallisuuani allassimavoq, aningaasaateqarfiulli nammineq taagorpaa "Saqqummersitsivik", aaqq..)

Oqaasertaliussanili erseqqissaatigineqarpoq sanaartornerup nalaani aningaasaliussat qaangerneqassagaluarpata Namminersorlutik Oqartussat matussusiisussaanngitsut. Taamaammat suliniummut siulersuisut aningaasat pisariaqartinneqartut sinnerisa katersornissaannut suli annertuumik sulissutiginnittussaassapput.

Taamaattorli sanaartornissamut aammalu sanaartorneqareerluni ammarneqareerpat ingerlatsinissamut isumaqatigiissutit aamma piareerneqalivissut suliniummik ingerlatsisut aningaasaateqarfimmillu akisussaasuussut siulersuisuisa siulittaasuat, Josef Motzfeldt suliniutip killiffia pillugu tallimanngornermi tusagassiortunik katersortitsinerminni erseqqissaavoq. Maannami Namminersorlutik Oqartussanut aammalu Kommuneqarfik Sermersuumut isumaqatigiissusiortoqarsimalereersoq taakku unnersiorput.

Oqaluttuarisaaneq eqqumiitsuliorneq aqqutigalugu ersersinneqartarpoq

Suliniummik ingerlatsisut aningaasaateqarfiata siulersuisui uummaarissumik qalipaasersorluagaasumillu tunngavilersuuteqarput ,sooq Kalaallit Nunarput eqqumiitsuliortut saqqummersitsisarfeqarnissaannik pisariaqartitsinersoq:

- Nuna namminersuleriartortoq annermik pingaarnermillu kinaassuserminik oqaasertaliisinnaanngortariaqarpoq sunik oqaasertaligaanngitsunik ilisimaarinninneq aqqutigalugu: upperisat, takorluukkat, nassuiaaneq, inuusaaseq kiisalu pinngortitamut ataneq, tamakkuupput suut oqaluttuarisaanermi eqqumiitsuliornikkut ersersinneqartarsimasut. Eqqumiitsuliorneq inuiaat kinaassuserminnik oqaluttuarisaanerminnillu paasinninnerannut tunngaviliisuusarpoq ineriartoqqinnissamullu aallaaviusarluni.

- Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup, assilialianik saqqummersitsivittut suliassai pingaarutillit tassaapput eqqumiitsulianik katersineq, nalunaarsuineq, ilisimatusarneq, allanngutsaaliineq, saqqummiisarneq ineriartortitsinerlu. Taamaaliornikkut Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliorneq nukittorsarneqassaaq, nunat tamalaat eqqumiitsuliaat Kalaallit Nunaannut pisinneqartassallutik kiisalu kalaallit eqqumiitsuliaat eqqumiitsuliortuilu nunani tamalaani ilisimaneqalersinneqassallutik, ilaatigut tamanna atuarneqarsinnaavoq suliniummi siulersuisut nassuaataanni qalipaatigissaarlunilu atuaruminarsakkami.

Meeqqat inuusuttullu immikkut inissaqartinneqassapput

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniarneq Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsisarfiani qitiulluinnarpoq:

- Kikkunnut tamanut ammasuunissaq Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmut, kulturimik attassisuusutut kinaassutsimillu pilersitsisuusutut, pingaaruteqarluinnarpoq, pingaartumillu ilaqutariit meeqqallu ajornartorsiortut saqqummersitsisarfiup suliaani saqqumiisarneranilu immikkut isiginiarneqarnissaat saqqummersitsivimmut pingaaruteqarpoq. Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia taassumalu atuarfinnut sullissivia inuiaqatigiinni peqataalernissamut imartuumillu inuuneqalernissamut sakkussanik tunniussissapput.

- Tamanna aamma avinngarusimanerusuni meeqqat inuusuttuaqqallu illoqarfinni annerusunisut eqquumiitsuliornermut kulturimullu tunngasunut periarfissaqarfiginngisaanni atuuppoq. Taamaammat Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik angallattakkanik pilersaaruteqarpoq, taakku illoqarfinni nunaqarfinnilu Nuup avataaniittuni inissinneqarsinnaassapput, taamaaliornikkullu saqqummersitsiviup suliniutai aalajangersimavissunut sammisut kikkunnut tamanut neqeroorutigineqarsinnaassapput, taamalu nunatut kultureqarnikkullu ataatsimut kinaassuseq ineriartortinneqarsinnaassalluni.

Kalaallit Nunaata eqqumiitsulianut saqqummersitsiviata piviusunngortinneqarnissaanik suliniut UGGUUNA malinnaaffigisinnaavat.