Nunatta Katersugaasivia: Ilivitoqqani qanga nassaat aallarunneqarsimasut nunatsinnut utertinneqalerput
Ilivitoqqani qanga nassaat aallarunneqarsimasut nunatsinnut utertinneqassapput, taama Nunatta Katersugaasivia nalunaaruteqarpoq. Ukiut 1900-kkut aallartisimalernerini nunatta kujataani qeqertami Uunartumi ilivitoqqaniit inuit timaat
Thulekulturimeersut paniinnarnikut saarngillu allat tiguneqarsimapput ilaat USA-mut ilaallu aamma
Danmarkimut aallarunneqarsimallutik. Timit taakku qaqutigoortut ataatsimuulersillugit nunatsinnut angerlaanneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu 2019-imiilli
sulissutigilersimavaa, tamannalu piviusunngoraluttualerpoq.
Inuit toqungasut timaasut Uummannap eqqaani Qilakitsummi nassaarineqartut Kalaallit Nunaannut angerlaanneqareerput, allallu inuit timaat aamma angerlaanneqartussanngorlutik.
Kjeld Olesen
Inuit paniinnarnikut timaat saarngillu nunatta kujataani Uunartumeersut USA-mit Danmarkimiillu nunatsinnut utertinneqartussanngorput, taama Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu pisortaa, Daniel Thorleifsen tusagassiuutitigut nalunaaruteqarpoq.
Inuit paniinnarnikut timaat saarngillu nunatsitta pisuussutaasa annersaata ilaattut taaneqartut USA-miit 30.-31. maji 2024 Danmarkiliaanneqassapput.
Siullermik København Universitetimi immikkoortortaqarfimmi Retsmedicinsk Institut ved Globemi Nunatta Katersugaasiviata katersaatigisaasa akornannut inissinneqarallassapput.
Qaqugorpiaq nunarsinnukassanersut suli oqaatigineqarsinnaanngikkallartoq, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu paasissutissiissutigaa.
- Nunatsinnut tikiutitigatik nillataartitsiviit pisariaqartinneqarput. Tungaanut Københavnimi allat kalaallit timaat paniinnarnikut nillataartitsivimmiittut akornannut ilineqarallassapput, Nunatta Katersugaasiviani pisortap tullia Christian Kock Madsen Sermitsiamut akissuteqarpoq.
Utertinneqarnissaanut tapersersuisorpassuit
Utertitsinissami suliap ingerlanerani Peabody Museum of Archaeologyp, Harvard Universitetip, Danmarks Nationalmuseumilu tapersersuilluarsimapput, minnerunngitsumillu Nunatsinni Inatsisartut Naalakkersuisullu politikkikkut aningaasatigullu tapersersuinerisigut angerlaassinissaq piviusunngorsinnaalersimavoq.
Suliap kingunerissavaa susassaqartut qulaani taaneqartut ilisimatusarnikkut misissuillutik aallartissinnaanngussagamik, suliniut atserlugu Angerlartunnguit. Misissuinissap siunertarissavaa timit taamanersuaq Uunartumi iliverneqarsimasut qanoq inuusimanerat, toqusimanerat kingornalu pisut allat paasiniassallugu.
