Politiinut ikiortit Kalaallit Nunaani Politiit sulinerannut pingaaruteqarluinnarput, taakkulu marlunnut avinneqartarput, tassa piffissaq tamaat politiinut ikiortit aamma piffissap ilaani politiinut ikiortit. Politiinut ikiortit politiitut ilinniarsimasuunngillat, kisiannili uniformilerlutik politiit suliaannik ikiuuttarlutik.
Piffissaq tamaat politiinut ikiortit qaammammusiaqarput, kisiannili piffissap ilaani politiinut ikiortit aggersarneqarnissamut sillimasuusarput, taannalu aningaasarsissutigisarpaat aammali aggersarneqarsimagunik aamma taanna sanitigut aningaasarsissutigisarlugu. Piffissalli ilaani politiinut ikiortit ilai sivisuumik akissarsisarsimanatik, tamannalu aaqqiivigineqanngippat politiiniit soraarnissartik aaliangiusimallugu, taakku oqaatigaat.
Politiinut ikiortit Kalaallit Nunaani Politiit sulinerannut pingaaruteqarluinnarput, taakkulu marlunnut avinneqartarput, tassa piffissaq tamaat politiinut ikiortit aamma piffissap ilaani politiinut ikiortit. Politiinut ikiortit politiitut ilinniarsimasuunngillat, kisiannili uniformilerlutik politiit suliaannik ikiuuttarlutik.
Piffissaq tamaat politiinut ikiortit qaammammusiaqarput, kisiannili piffissap ilaani politiinut ikiortit aggersarneqarnissamut sillimasuusarput, taannalu aningaasarsissutigisarpaat aammali aggersarneqarsimagunik aamma taanna sanitigut aningaasarsissutigisarlugu. Piffissalli ilaani politiinut ikiortit ilai sivisuumik akissarsisarsimanatik, tamannalu aaqqiivigineqanngippat politiiniit soraarnissartik aaliangiusimallugu, taakku oqaatigaat.
Politiinut ikiortut Kalaallit Nunaanni Politiit Peqatigiiffiannut ilaasortaanngillat, taamaattumillu ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi kisimiittutut misigisimanartoq, politiinut ikiortit Sermitsiamiit oqaloqatigineqartut oqaatigaat.
Akuersaarneqarsinnaanngitsoq
Karl Olsen Qeqertarsuarmi najugaqartoq aaliangersimasumik suliffeqarpoq, piffissallu ilaani massakkumut ukiup ataatsip missaani politiinut ikiortitut sulisarluni. Ikiortitulli sulinermini ukiup affaa siulleq akissarsitinneqarnissani, taassuma oqaatigaa.
- Sulilerninniik ukiup affaa siulleq akissarsitinneqanngilanga, tamannalu politiit ilisimagaat nalunngilara.
- Politiit uniformiat atorlugu piffissami sivisuumi akissarsitinneqassanata sulisarpugut, tamannalu soorunami akuersaarneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.
Suliffik soqutigalugulu nuannarigaluarlugu, taamaattoq atugassarititaasut pitsaanerulinngippata politiinut ikiortitut soraarnissani aaliangiussimallugu, Karl Olsenip oqaatigaa.
Akissarsiat amigartut
Berthel Mølgaard ukiuni arlalinni piffissaq tamaat politiinut ikiortitut Qeqertarsuarmi sulinikuuvoq. Taanna maannakkut Nukissiorfinni suliffeqarpoq, piffissalu ilaani politiinut ikiortitut sulisarluni. Piffissap ilaani poliitinut ikiortaanermini arlaleriarluni akissarsiassani tamakkiisut tigusarsimanagit, taassuma oqaatigaa.
- Qaammatini arlallinni vagtiusarninni aggersarneqartarninnilu akissarsiassakka suli tigunngilakka, paasiniigaagamalu misissorneqartut paasitinneqaannartarpunga. Akissarsiat tiguneq ajulertarnerinut ajornartorsiut Qeqertarsuarmi politeqarfiup kukkussutiginngilaa, kukkussulli Nuummi qullersaqarfimmiippoq.
- Uniformi ataaseq atorparput suliassallu assigiit suliarisarpagut, kisiannili atugassarititaasut assigiinngitsorujussuupput, pissutsillu pitaanerulinngippata ukiuni amerlasuuni nuannaralugu suliffigisimasama qimaannarnissaa eqqarsaatigaara, Berthel Mølgaard oqarpoq.
Piffissaq tamaat politiinut ikiortitut atorfineqqissaminut neqoroorfigineqarsimagaluarluni, akissarsialli taamak appasitsigitillugit suliffik orniginanngitsoq, taassuma ilanngullugu oqaatigaa.
Akissarsiat ullutsinnut naapertuutinngitsut
Enos Napatoq 2018-imili piffissaq tamaat Ittoqqortoormiini politiinut ikiortaavoq. Taanna ullormut 8 tiimit sulisartpoq, akileeraarutillu suli ilanngaatiginagit 16.800 kronit missaanni qaammammut akissarsiaqarluni. Akissarsialli ullutsinnut naapertuukkunnaarsimasut, taanna isumaqarpoq.
- Inuuniarneq akitsoriartorpoq politiillu ikiortaasa akissarsiaat naammanngimmata, saniatigut politeeqarfimmi isertitsivimmilu eqqiaasutut sulisarpunga.
- Ulluinnarni sulinerup naliginnaasup saniatigut, sisamanngornermiit sapaat ilanngullugu unnukkut arfineq pingasuniit ullaakkut arfernup tungaanut vagtiusarpunga, taanna oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Politiit Peqatigiiffiannut imaluunniit Sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannut SIK-mut politiit ikiortaat ilaasortaanngillat, tamannalu eqqarsarnartoqartoq, taanna isumaqarpoq.
- Kisiannili allatigut ikiorluarneqartarpugut, assersuutigalugu sakkortuumik nalaataqarsimatilluta tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmik piaartumik oqaloqateqarnissamut aamma pikkorissarnissanut assigiinngitsunut periarfissinneqartarpugut, Enos Napatoq oqarpoq.
Akissarsitinneqartarnermut tunngatillugu naammagittaalliutissaqarani, kisiannili ataatsimut isigalugu politiit ikiortaannut sulinermi atugassarititaasut pitsaanerusariaqartut, taanna isumaqarpoq.
Illersugaanerat killeqartoq
Kalaallit Nunaani politiit amigaataapput, tamannalu pissutigalugu politiinut ikiortit piffissaq tamaat imaluunniit piffissap ilaani sulisartut pisariaqartinneqartu, kisiannili politiinut ikiortit Kalaallit Nunaanni Politiit Peqatigiiffiannut ilaasortaanngillat, taamaattumillu taakku peqatigiiffimmiit sullinneqarneq ajortut, peqatigiiffimmi siulittaasoq Bjørn Bjerregaard oqarpoq.
Kalaallit Nunaani Politiit imalunniit unnerluussisussaatitaasut pillugit naammagittaalliuutinik suliassanngortitsisoqarsimappat, suliaq Politiit pillugit maalaaruteqartarfimmut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut (Den Uafhængige Politiklagemyndighed) tunniunneqartarpoq. Taamaattoqartillugulu Kalaallit Nunaanni Politiit Peqatigiiffiat suliassanngortinneqartumut assigiinngitsutigut, soorlu inatsisilerituumik pissarsiniarnermut tassungalu aningaasartuutinut, ikiorsiissuteqartarpoq.
- Politiit ikiortaat pisariaqartippagut, kisianni politiit peqatigiiffiannut ilaasortaanngimmata, naammagittaalliortoqarneratigut taakku suliassanngortinneqarsimappata inatsisilerituumik pissarsinissaannut ikiorsinnaanngilagut, taamaallaalli siunnersorsinnallutigit. Taamaattumik taakku peqatigiiffeqartuugunik soorunami pitsaassagaluarpoq.
- Danmarkimi politiini sulisut tamarmik inatsisitigut illersugaapput, kisianni Kalaallit Nunaani inatsisit allaanerummata, politiinut ikiortit poltiitut ilinniarsimasut assigalugit ikiorserneqarsinnaanngillat.
- Inatsisillu allanngortinneqartariaqarnera pillugu Kalaallit Nunaat sinnerlugu Folketingimut ilaasortanut siusinnerusukkut qaqinnikuuarput, Bjørn Bjerregaard oqarpoq.
Politiit ikiortaasa piffissap ilaani akissarsitinneqarnertannginnerannut tunngatillugu ajornartorsiuteqartoqarneranik politiit peqatigiiffiannut suliassanngortitsisoqarnikuunngimmat, tamanna ilisimasaqarfiginngikkitsik, Bjørn Bjerregaard erseqqissaavoq.
Ataasiakkaaginnaat eqqugaasimasut
Kalaallit Nunaani Politiivini allaffissornikkut aqutsisoqarfimmi pisortaagallartoq Emil Maegaard-Hoffman naapertorlugu, piffissap ilaani politiinut ikiortit atorfininnerminniik qaammat ataaseq affarlu qaangiukkaangat akissarsisarput.
Piffissalli ilaani politiinut ikiortit taamaallaat ataasiakkaat akissarsianut immersuiffinnik kukkullutik immersuisimanertik peqqutigalugu akissarsitinngitsoorneqartarsimasut, taanna erseqqissaavoq. Taamali pisoqartillugu pisortarineqartoq ikiuuttartoq akissarsiallu kingusinnerusukkut tunniunneqartartut, taanna paasissutiissiivoq.
- Politiinut ikiortit piffissaq eqqornagu akissartinneqartarsimanerat pillugu ajornartorsiuteqartoqarneranik Kalaallit Nunaanni Politiit ilisimasaqanngillat, tamannali ajornartorsiutaasimappat, soorunami sulisugut oqaloqatigissavagut. Tamannali tusagassiuutit aqqutiginagit akornatsinni pinissaa pitsaanerpaassaaq, Emil Maegaard-Hoffman allappoq.
Piffissaq tamaat politiinut ikiortit kingumoortumik akissartinneqartarput, tamannalu ajornartorsiutaasarsimappat ilisimangikkitsik, taanna paasissutissiivoq.
