Ajornartorsiutit suli taakkuusut – aaqqiissutissalli utaqqineqartut

Atorfinitsitsinerit paatsiveerusimaarnartut, akissarsianik kukkusumik tunniussinerit, taartaasoqarpallaarnera napparsimasunullu nalunaarsuiffissaq elektroniskiusoq kinguaattoortoq. 

Tamakku qangali ajornartorsiutaapput Peqqinnissamut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni siullermi, Nuummi oktobarimi saqqummiunneqartumi, erseqqissaaqqinneqartut. Tamanna allaaserisani marlunni Dagens Medicinimi, peqqinnissaqarfik pillugu atuagassiami, atuarneqarsinnaavoq.

- Ajornartorsiutit arlaleriarlutik oqaatigineqartarput – sulilu ajornartorsiutaapput. Taamaattoqartuaannassappat Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik sulisussarsiornermi annertuumik ajornartorsiulersinnaavoq, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat professori soraarneq Kjeld Møller Pedersen oqarpoq.

Nalunaarusiaq naapertorlugu ukiualuit ingerlaneranni taartaasunut aningaasartuutit pingasoriaammik amerleriarsimapput — 2019-imi 20 millionit koruuninit 2023-mi 60 millionit koruunit sinnerlugit. Nakorsat 38 procentii, napparsimasunik paarsisut 26 procentii, ernisussiortut 39 procentii peqqissaasullu 67 procentii taartaasut Peqqinnissamut Siunnersuisoqatigiinnit missiliorneqarpoq.

- Taartaasartut amerlavallaarnerat marloqiusamik ajornartorsiutaavoq, Kjeld Møller Pedersen oqarpoq, nangillunilu:

- Napparsimasut katsorsarneqartarnerat ataavartuujunnaartarpoq, sulisullu nutaanik suleqateqalertuartariaqaramik tatineqartarput. Tamannalu akisoorujussuuvoq.

Tatiginninneq tatineqartoq

Taartaasunik atorfinitsitsinermut aningaasartuutit qaffakkiartornerisa saniatigut akissarsiat isumaqatigiissutillu ajornartorsiutaajuartut Peqqinnissamut Siunnersuisoqatigiit oqaatigaat. Nakorsat arlallit sulilernerminni atugassarititaasut pillugit kukkusoqarsimanera misigisimavaat — ilaasalu isumaqatigiissut sulilereernermik kingorna aatsaat tigusarpaat.

- Sulisoqarnermi akissarsianillu aqutsinermi ajornartorsiutit ajoraluartumik ilisimaneqarluarput. Tamanna inunnut ataasiakkaanut pakatsissutaavoq – kukkussutillu uteqattaaraangata aaqqissuussineq tatiginarunnaartarpoq, Kjeld Møller Pedersen oqarpoq.

Sulisoqarnermut tunngasut „qanorluunniit pitsanngorsarneqartariaqartut“ siunnersuisoqatigiit sakkortuumik innersuussipput, namminersortulli allaffissornermik ingerlatsisussatut toqqarneqarnissaat isummerfigiumanngilaat.

- Peqqinnissaq pillugu Siunnersuisoqatigiinni tamanna oqaluuserinikuunngilarput, aamma namminersortunit suliarineqaruni pitsaanerussanersoq qularnarpoq, taanna oqarpoq.

Nalunaarsueriaatsimut nutaamut piffissaliussat piviusorsiortuunngitsut

Napparsimasut nalunaarsorsimaffiannik elektroniskimik (EPJ) ineriartortitsineq Peqqinnissamut siunnersuisoqatigiit aamma aarlerinartoqartippaat. Maannakkut atorneqartoq, Cosmic, 2028-mi atorunnaassaaq, piareeqqasumillu nutaamik 2028-mi atuutilersitsisoqarnissaa siunertaavoq. Siunnersuisoqatigiilli naapertorlugit piffissaliussaq piviusorsiortuunngilaq.

- Danskit periusiannik assiliiginnartoqarsinnaanngilaq, Kjeld Møller Pedersen Dagens Medicinimut nassuiaavoq nangillunilu:

- Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik allatut tunngavilimmik ingerlavoq, aaqqiissutissalli kalaallit pisariaqartitaannut pitsaanerpaamik naleqquttut nassaarinissaat anguniagarineqassaaq.

EPJ-mik suliniut qarasaasiakkut sungiusaataaginnassanngitsoq eqqaavaa:

- Qarasaasiakkut suliniutaanani napparsimaveqarnikkut suliniutaavoq qarasaasiat atorlugit ingerlasussaq. EPJ iluatsissappat napparsimaveqarfimmiut piginneqataasariaqarput – tassa nakorsat peqqissaasullu peqataatinneqartariaqarput. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq.

Taanna naapertorlugu EPJ teknikkimut tunngaannanngilaq, aammali peqqinnissaqarfimmi sulisussanut nutaanut kajungilersitsisinnaavoq.

Naalakkersuisup ajornartorsiutit nassuerutigigai

Peqqissutsimut innarluutilinnullu naalakkersuisoq Anna Wangenheim (Demokraatit) isornartorsiuineq tunngavigalugu apeqqutinut Danmarkimi peqqinnissaq nakorsaqarnerlu pillugit tusagassiuutinut Dagens Medicinimut allakkatigut akissuteqarpoq. Akissarsiat isumaqatigiissutillu ilungersunartut nassuerutigaa – sulili aaqqiissutissat tigussaasut saqqummiunneqanngillat.

- Sulisut piffissaq eqqorlugu eqqorluartumillu akissarsisinneqarnissartik naatsorsuutigisariaqarpaat. Tamanna iluatsinngikkaangat pakatsisarneq nalornisarnerlu isumaqatigilluinnarpakka, taanna allappoq.

Inatsit nutaaq 2025-mi juulip aallaqqaataani atuutilersinneqartoq, sulisut tamarmik allakkatigut eqqorluartumillu atorfinitsitsinermut uppernarsaateqarnissaannik qulakkeerinnissutaasussaq taassuma innersuussutigaa. Inatsilli sunniuteqarnersoq nalilissallugu siusippallaartoq taassumattaaq erseqqissarpaa.

- Politikkikkut qanoq iliuuseqassanerluta oqaatigissallugu siusippallaarpoq. Peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutip 2023-meersup sivitsorneqarnissaa pillugu Inatsisartuni partiinik oqaloqateqarnermi tamanna ilanngunneqarsinnaavoq, oqarpoq "ingerlatsinermillu pitsanngorsaanermut suliniutit qaninnerusut piffissami qaninnermi politikkikkut suliarineqarsinnaanerat killeqartoq” nangilluni oqaatigaa.

EPJ naalakkersuisup akisussaaffiginngikkaa

Aammattaaq EPJ-mik suliniut nutaaq pillugu apeqqut naalakkersuisup mianersorfigaa.

- Peqqinnissaq pillugu Siunnersuisoqatigiit isumaat pimooruppakka, aamma suliniut peqqinnissaqarfiup siunissaanut taama pingaaruteqartigisoq piviusorsiortumik tunngaveqartinneqassasoq pingaartippara, taanna allappoq.

Suliniut taanna naalakkersuisoqarfiminit aqunneqarani Inussummiit, Kalaallit Nunaanni IT-mik ingerlatsivimmit pisortanit pigineqartumit, aqunneqartoq aamma erseqqissarpaa. Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisoqarfiani pisortaq Inussuup siulersuisuini siulittaasuuvoq.

Taamaalilluni peqqinnissaqarfiup ineriartortinneqarnissaanut suliniutit pingaaruteqarnerpaat ilaat peqqissutsimut naalakkersuisup toqqaannartumik akisussaaffiginngilaa.

Allannguutaasinnaasut "Naalakkersuisuni ataatsimut eqqartorneqarlutillu aalajangerneqassasut" taanna allappoq.

Oqaluuserineqartorpassuit — aalajangiiffigineqartut ikittuinnaat

Peqqinnissaqarfik tatineqartutut isikkoqartoq naalakkersuisullu suli aalajangersimasumik iliuuseqanngitsutut isigineqarput. Peqqinnissamut Siunnersuisoqatigiit piaartumik aaqqiissutissanik atoriaannaasunillu ujartuipput, naalakkersuisulli suli oqallinnermiipput.

Siunertaqarluarluni nalunaaruterpassuit iliuuseqarfigineqarnissaat sulisut napparsimasullu maannakkut utaqqisariaqarpaat. Kjeld Møller Pedersenip oqarneratuut:

- Ajornartorsiutit tamakku arlaleriarlugu eqqaasarpagut — taartaasut, sulisoqarnermut tunngasut, isumaqatigiissutit qarasaasianullu atortorissaarutit. Peqqinnissaqarfik ineriartussappat unammillernartutoqqat pinngitsooratik aaqqiivigineqartariaqarput.

Tamatumalu kinguneri ersaripput: Allaffissornermi kukkusoqartuaannarpat napparsimasullu sapaatip-akunneri tamaasa kiinnanik allanik naapitaqartuaannarpata, tatiginnikkunnaarneq siullertut pisarpoq.

- Napparsimasut toqqissisimanissaat pingaaruteqarnerpaavoq, maannakkullu tamanna tatineqarpoq.