Amikut isumassarsiorfiusut: Meqqut atornagu kapitinneq?

Inuit amerlagunanngillat kapuummik kapitinnissaminnik nuannarisallit. Ilami ilaat meqqutinik ersigisaqartarput, taamaalilluni kapitinneq misigisaalluni sussaanngitsoq. Nutaaliornikkulli kapuutit iisartagaaqqamik taarserneqarsinnaapput. Iineqaannartussaavoq taava meqqut atornagu ilumiit kapitinnertut issaaq. Meqqut iisartakkamiit sakkortuumik amitsumillu maqititsisumik taarserneqarpoq.

- Nakorsaatinik iineqarsinnaasumik periusiorsimavugut apuussisinnaassuseqarluartumik, taamaalilluta nakorsaat timimiitilerlugu, Novo Nordiskimi ’ilisimatuussutsikkut pisortap tullia’ Stephen Buckley nutaaliaasumik nakorsaasersuinermut akisussaasoq oqaluttuarpoq, tassalu nakorsaat qanoq timimut pisarnersoq pillugu.

Danmarkimi, USA-mi Sverigemilu ilisimatuut allat peqatigalugit ilisimatuussutsikkut atuagassiami Naturemi allaasersami saqqummersinneqaqqammersumi suliaqartuuvoq, periuseq allaaseralugu. Suli inunnut misilerarneqanngilaq, taamaallaalli qimminut puulukinullu.

Ilisimatusarnermi inernerigallartut takutippaat tunngaviatigut nakorsaaterpassuit ullumikkut kapuut atorlugit tunniunneqartartut iisartakkatut tunniunneqarsinnaalersut. Iisartagaq nakorsaatiniit vitamininiillu sungiusimasatsinnit soorlu aalisakkap orsuanik iisartakkaniit anginerungaanngillat.

Tassaasinnaavoq insulin, sanigorsarnermut nakorsaat hormonimik GLP-1-imik tunngaveqartoq, akiuussutissat celliisa avinneqarsinnaanerat, ilaatigut kræftertunik katsorsaanermi atorneqarsinnaasut, kiisalu akiuussutissat ilaat, siunissami iisartakkatut iineqarsinnaasussat.

Nakorsaatit taakku nalinginnaasumik kapitilluni atorneqartarput, tassaammata molekylinik angisuunik, soorlu proteininik peptidinillu tunngaveqartut. Iisartakkatut pissarsiarineqarsinnaanngillat pissutigalugu molekylit aqajaqqumi inalukkaniluunniit arrortinneqartarmata timimut ingerlaarsinnaalertinnatik.

Iisartakkamiilli nakorsaat amitsumik sakkortuumik maqitillugu aniatinneqartarpoq, taamaalilluni aqajaqqup inalukkallu ameraasaanut anngutivilluni, tassanngalu timimukarluni.

Amikut sarfaq sakkortooq atortaraat

Ilisimatuut amikut ingerlaarniarlutik imermik tissalutsitsisarnerat imaluunniit akeqqaminnut saassussinerminni pilikkimik tissalutsitsisarnerat isumassarsiffigisimavaat. Amikup amitsumik sullulik aalatinneqarsinnaasoq atorlugu imeq maqitittarpaa imaluunniit pilikki aniatillugu, taamaalilluni imeq anianermigut sakkortuumik sarfartitsilluni orninniakkamut sukkaqisumik.

- Pinngortitaq aallaavigaarput misissorlutigulu amikut sarfamik sakkortuumik pilersitsisarnerat issuarsinnaanerlutigu. Tamatuma kingunerisaanik iisartagaaqqanik piorsaavugut, iillugit aqajaqqumi inalukkanilu sarfaq atorlugu nakorsaammik imerpalasumik pajutsillugit, Stephen Buckley oqarpoq.

Iisartakkat puullit pajussinnaasut assigiinngitsut marluk pilersinneqarput, nakorsaat amitsuaqqamik sakkortuumik tissalutsitsilluni timimut aallartinneqartoq. Iisartagaq amitsukujuumik puulik nakorsaammik sanimut aniatitsisinnaavoq, inalugarsuarmiitilluni, iisartagaq alla sillajaamik puulik aqajaqqumi pajuttussatut tulluarnerulluni.

Periuseq taamaattoq atorlugu ajutoornikkut imminut kapisoorluni ajoqusertoqarsinnaanngilaq, kapuutillu pisarioqisumillu kapuutit meqqutai iginneqartariaqaratik – taakkumi immikkut poorneqartussaapput, nakorsaataarniarfinnut imaluunniit napparsimmavimmut tunniunneqartussaammata.

Pingaarnertulli kapitittariaaruppoq.

- Isuma tamanna pissanganarluinnarpoq. Iluassagaluaqaaq kapitittariaarukkaanni, ingammik meeqqat inuillu meqqutinik qunugisaqartut eqqarsaatigalugit, Kirsten Nørgaard Steno Diabetes Center Copenhagenimi Region Hovedstadip ataaniittumi diabetesteknologimi ilisimatusarnermik aqutsisoq nakorsaanerlu oqarpoq.

Aammali erseqqissarpaa naak imminut kapinissami piginnaasaqaraluarluni tamannalu nuanniissinnaagaluartoq nalinginnaasumik kapisisarnerit inunnut diabetesertunut annertuumik ajornartorsiutaanngillat. Insulinimimmi kapuutit allaatitut ilusillit atoruminarput, inuppassuillu Danmarkimiittut type 1-imik sukkortut insulinimik kapuutinik allaatitut ilusilinnik insulinimik maqititsiffigineqartarput taamaalillutik ullut tamaasa kapitittariaqaratik.

Tamatuma saniatigut Kirsten Nørgaardip tikkuarpaa teknologi nutaaq maannamut taamaallaat uumasunut misilerarneqarsimasoq, tamannalu ajornakusoorsinnaasoq, periuseq nutaaq atorlugu nakorsaat qanoq annertutigisoq atorneqassanersoq eqqarsaatigalugu:

- Ineriartorfissaqarluartoq qularnanngilaq, pingaartuuvorli annertussutsip eqqoqqissaarnissaa, oqarpoq nangillunilu:

- Insulinimut tunngatillugu atugaaleriaannaanngilaq. Matumani annertussuseq eqqoqqissaartariaqarpoq. Sanigorsarnermut nakorsaammi GLP-1-hormonimik tunngavilimmi atugaalernissaa ilimanarneruvoq.

Sakkuusivimmi sakkut ilaat

Aamma coronamut akiuussutissamik kapitinnani iisiinnarsinnaalernissaq pigaluttuanngilaq.

Uumasunut ikittuararsuarnut misileraanermiit iluatsittumiit ukiorpassuit ingerlassapput nakorsaatip inunnut atugassatut piareerluni tuninialernissaanut, taamallu angusaqartiginissaq nalorninartoqaqaaq.

- Piorsaaneq aatsaat aallartilaarpoq. Aallaqqaammut ilisimatusaatigiinnarparput sakkortuumik sarfamik periuseq sunik periarfissaqarnersoq, tassalu tunngaviulluinnartumik. Taannalu aamma sakkut sakkuusivitsinniittut ilagiinnassavaat, nakorsaatit timimut atugassat eqqarsaatigalugit, Stephen Buckley oqarpoq naggasiillunilu:

- Periuseq piorsaqqissavarput atorsinnaassussaa, pitsaassusaa, isumannaassusaa aammalu avatangiisinut atasinnaassusaa eqqarsaatigalugit. Taava annertunermik ilisimatusarluta aallartissinnaavarput.