Aningaasani nutaani kalaaleq assiliartaasinnaavoq
Arnarulunnguaq, 1921-mi Knud Rasmussenip Thulemi ilisimasassarsiornerata tallimassaanut peqataasoq, aningaasani nutaani Nationalbankenip ilusilersuleruttugaani ilisaritinneqarsinnaavoq.
Arnarulunnguaq arnaavoq Knud Rasmussenip Thulemi ilisimasassarsiornerata tallimassaani, Beringstrædemi naggaserneqartumi, nerisassanik isumaginnittuusoq amernillu atisanik aserfallatsaaliuisuusoq.
2028-mi 2029-milu aningaasat saqqummersussat qanoq iluseqassanersut maanna innuttaasut isummerfigisinnaalerpaat.
Kulturikkut ingerlatsiviit immikkullu ilisimasallit isumaat tunngavigalugit sammisat pingasut, angusat arfineq-pingasut taakkualu inuttaat siunissami aningaasanut ilusilersuutissatut maanna Danmarks Nationalbankip toqqarpai.
Ataasinngorpamit sapaatip-akunneri pingasut ingerlaneranni apeqqutit immersugassat atorlugit sammisat, angusat inuillu toqqarneqartut Nationalbankenip nittartagaani nalilersorneqarsinnaapput.
Innuttaasut peqataatinneqarput
Nationalbankenip tusagassiuutinut nalunaarutaani tamanna allassimavoq.
- Kulturikkut oqaluttuarisaanermilu aningaasat pingaaruteqarput, nunap kinaassusianut assersuutaagamik. Taamaattumik aningaasanik nutaanik ineriartortitsinermut innuttaasut peqataatikkusuppavut, Nationalbankenimi pisortaq Christian Kettel Thomsen oqarpoq.
Sammisat pingasut toqqarneqarsimapput — ulluinnarni inuuneq, naasut imarlu. Pingasut taakkua ilaat ataaseq aningaasat tunuanni pingaarnertut sammineqassaaq. Aningaasanut sisamanut sammisaq katititsisuussaaq.
Aningaasat saqqaanni angusaq pingaarutilik assiliartaassaaq. Aningaasamilu nalunaaqutsiinermi inuk angusaqartuusoq assiliartaassaaq.
Tove Ditlevsenip atuakkiaa Barndommens Gade, aamma Arne Jacobsenip ilusilersuisarnera toqqakkat ilagaat.
Arnarulunnguup angusaa
Aammattaaq Tycho Brahe, H.C. Andersen, Benny Andersen, Marie Krogh, Inge Lehmann aamma Arnarulunnguaq toqqarneqarsimapput.
Piniartumut Iggiannguamut Arnarulunnguaq nuliaavoq. Ilisimasassarsiornerup aallartinnginnerani uia toquvoq, Arnarulunnguulli Knud Rasmussen ilaginiarlugu aalajangerpoq, tassanilu nerisassiortuullunilu amernik atisanik inuunermut pisariaqartunik aserfallatsaaliuivoq.
Ukiut marluk qaangiummata 1923-mi ilisimasassarsiortut Knud Rasmussenip, Arnarulunnguup taassumalu illooraata Qaavigarsuaq Mitip pissutsini ilungersunartupilussuarni qimussimik angalaneq ingerlatiinnarpaat.
- Inuit kulturikkut pingaaruteqarluinnarsimasut, ilisimatuussutsikkut sunniuteqarluarsimasut allatigulluunniit qallunaat inuiaqatigiivinut iluaqutaasumik suliaqarsimasut toqqarneqarput, Nationalbanken nittartakkamini allappoq.
inuk taanna aamma inunnit ilisarineqarluarsinnaappat iluaqutaassaaq.
1000 koruunit atorunnaarsinneqarput
Aningaasani nutaani 1000-koruuneqassanngilaq, tassa aningaasat 50-, 100-, 200- aamma 500-koruniussapput.
Aningaasat isumannaatsuunerulersinneqassapputtaaq, Nationalbanken allappoq. Teknologi nutaaq pissutigalugu aningaasat peqquserlulluni allanngortikkuminaannerulissapput.
Apeqqutit immersugassat juunip aappaani immersorneqariissapput, tamatumalu kingorna immikkut ilisimasallit avataaneersut peqatigalugit aningaasat qanoq isikkoqassanersut Nationalbankenip aalajangerumaarpaa.
Aningaasat maanna atuuttut 2009-mit 2011-mut naqiterneqarput.
Tassani ikaartarfiit itsarnisarsiortullu nassaavi assiliartaapput.
/ritzau/Sermitsiaq/
