EU-p Kalaallit Nunaanni aqerluusassamik piiaanissamik suliniut aallartikkaa
Kalaallit Nunaanni aqerluusassamik piiaanerup EU unammillersinnaanerulersillugulu nunani allaneersunit pilersorneqarpallaarunnaarsissavaa. Suliniut Kalaallit Nunaata ineriartortuarnissaanut EU-llu siunissami periusissiamut tunngatillugu nammineq naalakkersuinissaanut aalajangiisuussaaq, politikeri oqarpoq
EU-mi nunanilu allani aatsitassarsiornermik suliniutit katillugit 60-it maanna pilersaarutigineqartut EU-Kommissionimi siulittaasup tullia aqutsisuusoq, Stéphane Séjourné ullumi nalunaarpoq
Assi: Nicolas Tucat/AFP/Ritzau Scanpix
Europap aatsitassanik pingaarutilinnik pissarsisinnaanera qulakkeerniarlugu EU-p Kalaallit Nunaanni aqerluusassamik piiaanissaq kissaatigaa.
Taama EU-Kommissionip siulittaasuata tullia, Stéphane Séjourné, pingasunngornermi Bruxellesimi oqarpoq.
Suliniut tamanna EU-p nunani allani ilaasortaanngitsuni aatsitassarsiornermik suliniutaasa 13-it ilagaat.
Suliniutit taakkua EU unammillersinnaanerulersillugulu nunanit allaneersunik isumalluuteqarpallaarunnaarsissavaat.
Suliassat sinneri Canadami, Kazakhstanimi, Norgemi, Serbiami, Ukrainemi, Zambiami, Brasiliami, Madagaskarimi, Malawimi, Afrikami Kujallermi, Tuluit Nunaanni aamma Frankrigip nunasiaataani Ny Kaledoniemi ingerlanneqartussaapput.
Aningaasaliingaatsiarnerit pisariaqartinneqartut
EU-Kommissioni naapertorlugu suliniutit aallartissappata katillugit 5,5 milliarder eurot aningaasaliissutigisariaqarput. Koruuninngorlugit 41 milliardiupput.
Stéphane Séjourné naapertorlugu suliniutit taakku Europap aningaasaqarnikkut isumannaatsuuneranut iluaqutaassapput, nunanilu suliniuteqarfiusuni suliffissanik pilersitsissapput.
- Europami aatsitassarsiorneq suliffissuaqarnermut silap pissusianullu tunngatillugu anguniagaqakkat iluatsissappata pisariaqartinneqarpoq. EU pilersuiffinnik patajaatsunik, isumannaatsunik allanngorartunillu pisariaqartitsivoq, tusagassiutitigut nalunaarut naapertorlugu taanna oqarpoq.
Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngilaq, kisiannili EU-mut qanittumik attaveqarpoq. EU-p Nuummi allaffik siulleq 2024-mi ammarpaa.
Søvndal: Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera nakussatsinneqassaaq
Siunnersuut EU-p inatsisartuini tapersersorneqarpoq.
Suliniut tamanna Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut iluaqutaassasoq SF-imeersoq Villy Søvndal, EU-Parlamentimi De Grønne sinnerlugu ilaasortaq, isumaqarpoq.
- Neriuppunga tamanna illuatungeriit iluaqutigisinnaasaannik suleqatigiinnissaannut arlalinnut aallarniutaassasoq. Kalaallit Nunaata ineriartortuarnissaanut EU-llu siunissami periusissiamut tunngatillugu namminersulivinnissaanut aalajangiisuussaaq, Søvndal oqarpoq.
Stine Bossep Moderatineersup, EU-p inatsisartuini gruppimut Renew-imut sinniisuusup, suliniut aamma nuannaarutigaa.
- Aatsitassarsiorfiit pissaanilissuarnit tatiginartuneersut pinngitsoorsinnaasimanngilavut, tamannalu pissutigalugu navianartorsiorpugut, taanna oqarpoq.
- Kalaallit Nunaat uummammioraara, Kinamiullu aatsitassarsiornissaannik arlaleriarlutik itigartitsisarsimanerat nalunngilara, taamaammat EU-p maanna akuliunnera nuannaarutigaara, Stine Bosse oqarpoq.
/ritzau/
