FN-ip inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaa Kalaallit Nunaata malinngippagu, tamanna Kalaallit Nunaata innuttaaqatigiinnut taakkununnga inuit pisinnaatitaaffiinik malinninnginneranik paasisariaqartoq, inuillu innarluutillit oqaaseqartartuat Anja Hynne Nielsen, inunnut innarluutilinnut kommissionip naalagaaffeqatigiinni inunnut innarluutilinnut atugassaritinneqartut pillugit inerniliilluni nalunaarusiaanik nalileeqqullugu qinnuigisarput oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiit augustip naanerani Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni inunnut innarluutilinnut atugassarititat pillugit misilitsipput.
Misilitsinneq tamanna Kalaallit Nunaata FN-p inunnut innarluutilinnut isumaqatigiissutaanik malinninnissamik imminut piginnaatinnerata kingorna aappassaanik ingerlanneqarpoq. 2014-mi misilitsinnerup kingorna Tilioq Pissassarfillu pilersinneqarput, 2019-milu isumaqatigiissummut naapertuuttumik inuit innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu inatsit akuerineqarpoq.
Aallartitat inuit pingasut namminersorlutillu oqartussani naalakkersuisoqarfiit marluk misilitsinnermi tassani peqataapput.
Tamatuma saniatigut inuit innarluutillit oqaaseqartuat Anja Hynne Nielsen suleqataalu peqataapput.
Tusarniaaneq nalunaaquttat akunnerini arlalinni ingerlanneqarpoq, Danmarkilu Kalaallillu Nunaat kommissionimit piareersarluarsimasorujussuarmit apeqqutinik isorinnittorujussuarnik arlalinnik akisassaqarput.
Nalunaarusiaq inuit innarluutillit pillugit komitep isorinnissutaanik kaammattuutaanillu imaqarpoq, pingaarnertullu kaammattuutinik 32-nik immikkoortunillu 93-nik naalagaaffeqatigiinni pissutsinut tunngasunik imaqarluni, taakkunannga kaammattuutit arlallit Kalaallit Nunaannut tunngapput.
Inunnut innarluutilinnut komitep oqaatigisassai pitsaasut ikittuinnaapput, isorisaalu amerlallutik. Tamatuma saniatigut nalunaarusiaq kaammattuutinik erseqqilluinnartunik siunnerfigissaartunillu imaqarpoq.
Kaammattuutit
Kaammattuutit sorliit Kalaallit Nunaanni pissutsinut pingaarnerpaatut isigaagit?
– FN-ip inunnut innarluutilinnut komiteata Kalaallit Nunaata pisariaqartunik alloriarluni, nammineerluni nunatsinni sinaakkutinik pisariaqartunik periarfissiinissaa toqqaannartumik kaammattuutigaa, taamaalilluni siunissami inuit innarluutillit nammineq piumassuserinngisaminnik nunatsinnit aallartariaqartarnerat pisariaarutsillugu, inuit innarluutillit ikiorneqarnissaannik Danmarkimut nassiuttariaarullugit, imaluunniit ullumikkut aamma pisarnertut katsorsarneqarnissaannik eqqartuunneqarnermikkut aamma, inuit innarluutillit oqaaseqartuat oqarpoq, matumanilu Kalaallit Nunaanni namminerisamik inuunissamut pisinnaatitaaffik pineqartoq tikkuarlugu.
– Komite naapertorlugu inuit innarluutillit ingerlatsivinnik pinngitsuuisinnaanngitsutut imaluunniit piumassuserinngisamik Danmarkimut nuuttariaqartutut inissisimassanngillat, oqaaseqartoq oqarpoq.
Kaammattuut taanna kommissionip inerniliussaani immikkoortut nukinginnartut pingasut ilagaat.
– Taamak erseqqitsigisumik oqaaseqarnerat– taamatullu aamma nukinginnartuuneranik erseqqissaatiginninnerat nuannaarutigisorujussuuara. Nunammi sorliup innuttaminut innarluutilinnut innarluuteqalersunulluunniit ikiorserneqarumallutik ikorfartorneqarumallutillu nunamut allamut nuuttariaqarnerisa pissusissamisoortuunissaa nalinginnaasumillu aaqqiissutaanissaa kissaatigaa? Tamanna ataqqinninnginneruvoq, inuit innarluutillit oqaaseqartartuat Sermitsiamut oqarpoq, FN-illu kulturitsinnut nunallu inissisimaneranut nalimmassakkanik aaqqiinissamik kaammattuuteqarnera tikkuarlugu.
Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaata isumaqatigiissummi iseriaannaanernut tunngatillugu illorsuarnut tamallu iserfigisinnaasaannut minnerpaaffinnut naammassinnittunngorlugit inatsisini iluarsissagai, komite kaammattuivoq. Taakku saniatigut tamanut atorneqarsinnaasunut ornikkuminassutsimullu nuna tamakkerlugu periusissiamik ineriartortitsisariaqartoq, FN naliliivoq.
Sunniuteqaqataaneq
Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanni inatsisinut ilanngunneqarnissaa, suliniutillu tamarmik inuit innarluutillit kattufii aqqutigalugit qanimut isumasioqatigalugillu peqataatilluinnarlugillu pisarnissaanik komitep erseqqissaarnera, kaammattuutinut pingaarutilinnut allanut ilaavoq. Tamanna assersuutigalugu inatsisit politikillu ineriartortinnerisigut atuutilersinnerisigullu pissaaq.
Akuusut attuumassuteqarnerpaat tusarniarneqarlutillu inuunerminnik sunniisunik aalajangernernut sunniuteqarnissaat taamaaliornikkut qularnaarneqassasoq, inerniliisuni kaammattuutini atuarneqarsinnaavoq.
– Tamanna ullumikkut pineq ajorpoq. Amerlavallaanik inuit pineqartut qarsutiinnarlugit aalajangiisoqartartoq, inunnut innarluutilinnut oqaaseqartartoq isumaqarpoq.
Inuit innarluutillit inuunerminni inuit allat assigalugit pisariaqartitaannik ikiorserneqartarnissaannik Kalaallit Nunaata qulakkeerinninnissaa, kaammattuutit pingaarutillit pingajoraat, tamannalumi pisinnaatitaaffigaat. Tamanna ingammik inuunerannut aalajangiisuulluinnartunik aalajangiinerni, soorlu katsorsaanernik, ineqarnerannut, aningaasaqarnerannut inuttullu atugaannut allanut atatillugu atuuppoq.
– Nammineq aalajangiisinnaassusiannik arsaaginnarnagit ”ikorfartorneqarlutik aalajangiinissaat” qularnaartariaqarpoq, taamaaliornikkut ilisimatinneqarlutik aalajangigassanik paasinnillutillu aalajangiisinneqartariaqarput, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni allat – soorlu illersuisut – inuit innarluutillit sinnerlugit aalajangiisarnerat qimanneqartariaqartoq, kommitep kaammattuutigaa. Taarsiullugu inuit innarluutillit namminneq inuunerminnut tunngasunik aalajangiisarnissaannik qulakkeerisunik sinaakkusiisoqartariaqarpoq.
– Taamaaliornikkut nammineerneq naligiinnerlu siuarsarneqassapput, inuillu innarluutillit allat assigalugit pisinnaatitaaffimminnik atuisinnaanerat qularnaarneqarluni. Taamaalilluni inuit innarluutillit inatsisitigut iliorsinnaassutsiminnik atuinissamut pisariaqartumik ikorfartorneqassasut, Anja Hynne Nielsen naliliivoq.
Aaqqiissutitoqqat atorunnaarsinneqarnerat
Inunnut innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnik atuiuarneq komitep aarleqqutigalugu oqaatigaa, ullorlu unnuarlu angerlarsimaffinnik atuiunnaariartornissamut ungasissumik sammititamik periusissiornissaq kaammattuutigalugu.
Ikorfartuinermik pilersitsisoqartariaqarpoq, tassani najugaqarnermut piffinilu ineqarnissamik periarfissanik, inuit innarluutillit ilaqutaannit inuiaqatigiinnillu avatangiiserisaannit mattunnagit namminerisaminik inuusinnaanerannik ikorfartuisunik pilersitsisoqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaat aaqqissutinik, inuit innarluutillit nammineerlutik inuuneqarlutillu piffimminni inuiaqatigiinni akuullutik peqataasinnaanerannik ajornarunnaarsitsisunik aaqqissusiortariaqarnermik pisariaqartitsisoq, komitep erseqqissaatigaa.
– Tassa piffinni kulturimut naapertuuttunik ikiorsiinernik – timikkut tarnikkulluunniit atuussinnaanerup appariaataa apeqqutaatinnagu – kikkunnilluunniit atorneqarsinnaasunik, uagullu inuit kulturerput aallaavigalugu sanarfineqarsimasunik ineriartortitsinissaq pingaarnerutinneqartariaqartoq, komite isumaqartoq, inunnut innarluutilinnut oqaaseqartartoq nassuiaavoq.
Inuit innarluutillit innarluutertik, innarluuteqarnerminniluunniit pisariaqartumik ikorfartorneqarnissaminnik pisariaqartitsinermik annertussusaa apeqqutaatinnagu tamarmik inuuffigisassaminnik toqqaasinnaasariaqarnerisa, kommuninit tamanit qulakkeerneqarsimanissaa tamatuma kinguneraa. Tamatuma saniatigut inuit innarluutillit naliliiffigineqaqqinngikkaluarlutik ilinniartitaanermi, suliffeqarnermi, kulturikkut sammisani inooqataanermilu peqataanissamut pisariaqartumik ikorfartorneqartariaqarput.
Kaammattuutit allat
Nunatsinni piffinni tamani annertuumik piginnaanngorsaanermut piginnaanngorsaqqiinermullu periarfissanik kiisalu atortunik ikiuutinik immikkullu ilisimasalinnik sulisussaqarnissap qulakkeerisoqartariaqarnera, komitep kaammattuutigaa.
Taamatullu Kalaallit Nunaata ilinniagaqalernissamut periarfissat pitsanngorsassagai, meeqqallu tamarmik – innarluutaat apeqqutaatinnagu – qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartinneqarnissamut periarfissaqartinneqarnissaat, komitep kaammattuutigaa. Tamakku saniatigut peqqinnissaqarfiup inunnut innarluutilinnut nalimmassarluarneruneqartariaqarpoq, taamaalilluni kikkut tamarmik assigiimmik peqqinnissaqarfimmi pinaveersaartitsinermi neqeroorutinut katsorsaanermillu neqeroorutinut periarfissaqalersillugit.
Inuit innarluutillit kulturikkut sammisanut timersortarfinnullu isersinnaanerat, Kalaallit Nunaata ilanngullugu qulakkiissavaa.
Kalaallit Nunaata pisortat illuutaasa, angallassissutit digitalikkullu naapittarfiit tikikkuminartunngortissagai, FN isumaqarpoq.
Taamattaaq toqqaannartumik ikiorsiisinnaaneq neqeroorutigineqartariaqarpoq, tassani ussersornermik oqalutsit atuarnermillu ikiuineq ilanngullugit; tamakku innuttaasut tamarmi pisortat neqeroorutaannut assigiimmik periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu, kiisalu meeqqat tusaaniarnermikkut ajornartorsiutillit ikiorserneqarnissaasa nukittorsarnissaat pillugu, tassani ussersornermik sungiusarnermut periarfissat ilanngullugit.
