Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmik kalaallit meerartaannik Danmarkimi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniittunik sulisunit kalaallit kulturiannik ilisimasaqartunit isumagineqarnissaannik pilersitsineq akisusimagunarpoq.
Bitten aamma Kim Høegh-Dam Jens Peter Larsen aamma Ingeborg Larsen peqatigalugit Asnæsimi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmik ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsisimasut januaarimi 2023-mi Sermitsiap allaaseraa.
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmik kalaallit meerartaannik Danmarkimi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniittunik sulisunit kalaallit kulturiannik ilisimasaqartunit isumagineqarnissaannik pilersitsineq akisusimagunarpoq.
Bitten aamma Kim Høegh-Dam Jens Peter Larsen aamma Ingeborg Larsen peqatigalugit Asnæsimi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmik ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsisimasut januaarimi 2023-mi Sermitsiap allaaseraa.
Atsiorneq amigaataasoq
- Ukioq manna siusinnerusukkut naatsorsuutit siulliit akuerineqartussanngormata piginnittutut nalunaarsorneqarsimasoq ataaseq atsiorusunngilaq, siulersuisuni siulittaasoq Ole Ramlau-Hansen Sermitsiamut oqarpoq. Taanna ukioq manna oktobarip aallaqqaataani erngertumik siulersuisuni siulittaasunngorpoq, ingerlatseqatigiiffiulli annaannissaa iluatsinngilaa, maannalu pinngitsaaliissummik atorunnaarsinneqarnissaa suliarineqarpoq.
- Piginnittoq naatsorsuutinik atsiorusunngippat, ingerlatseqatigiiffik pinngitsaaliissummik atorunnaarsinneqartariaqartarpoq, siulersuisuni siulittaasoq oqarpoq. Taama alajangertoqarnissaa sioqqullugu susoqarsimanersoq taassuma paasissutissiissutigerusunngilaa.
Taamaattoqarnera pissutigalugu piginnittut aningaasaliissutigisaminnik taarsigassarsianillu ingerlatseqatigiiffimmut tunniunneqartarsimasunik annaasaqartut siulersuisuni siulittaasup paasissutissiissutigaa. Ingerlatseqatigiiffik akiligassarsititsisunut allanut akiitsoqarpallaanngitsoq Ole Ramlau-Hansenip aamma oqaatigaa.
Akisusoq
Naatsorsuutit saqqummiunneqanngimmata siulersuisullu siulittaasuata aningaasaqarnerup qanoq ingerlasimanera sukumiisumik oqaluttuarerusunngimmagu, Piginneqatigiiffiup ApS-ip naatsorsuutaani allani augustip arfernani 2022-meersumi takuneqarsinnaavoq, piginnittunut akisusimasoq. Aappariit Høegh-Damikkut saniatigut Jens Peter Larsen aamma piginnittuuvoq.
Piginneqatigiiffik, paaqqinnittarfimmik Avalequt ApS-imik piginneqataasoq, Kim aamma Bitten Høegh-Damimik Ingeborg Larsenimillu, piffissap ilaani paaqqinnittarfimmi pisortaasimasumik, pigineqarpoq. Taakkua saniatigut Anike Dorthe Petersen aamma piginneqataasutut allassimasoq nalunaarsuiffimi takuneqarsinnaavoq.
Ingerlatseqatigiiffiup "biilinik attartortitsisarnermik aamma ingerlatseqatigiiffiit allattorsimaffianni nalunaarsugaanngitsuni piginneqataanermik“ siunertallip ukiumoortumik naatsorsuutaani amigartoortoqangaatsiaqqavoq.
Aningaasaliissutit annaaneqartut
Aningaasaliissutit 625.000 koruunit nalunaarsorneqarsimapput, maannali ukiup ataatsip missaa qaangiuttoq aningaasaliissutit annaaneqareerput.
Ukiumut angusat 725.000 koruuninik amigartoorfiupput, namminerlu aningaasaatit 128.000 koruuninik amigartooruteqarput.
- Suliffeqarfiit attuumassutillit aningaasanik pissaqarnerat kiisalu suliffeqarfinni attuumassuteqartuni akiitsut nalikinnerulersitsineq ingerlatseqatigiiffiup angusaanut sunniuteqarput, aqutsisut nalunaarutaanni allassimavoq.
Nammineq aningaasaatit amigartoorutaanerat kukkunersiuisup naatsorsuutinut nalunaarsuineranik kinguneqarpoq:
- Ingerlatseqatigiiffiup akiligassarsititsisartut aningaasanik tunniussiartarnissaat isumalluutigaat. Aningaasalli suli tunniunneqartarnissaat aqutsisut nalilerpaat, tamannalu naapertorlugu suli ingerlatsinerup ingerlanissaa natsorsuutigalugu ukiumoortumik nalunaarusiaq tunniunneqarpoq.
Kimilli Bitten Høegh-Damillu meeqqat marluk, maanna ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmiittut, isumassornerat ingerlatiinnarpaat.
Ingerlatseqatigiiffik nutaaq pilersinneqartoq
Avalequt-ip pinngitsaaliissummik atorunnaarsinneqarnerata aqaguani decembarip tallimaani aappariit Høegh-Damikkut ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik pilersitsipput, taannalu Børne og Ungehjemmet Avalequt ApS-imik taaguuserneqarpoq, Ole Ramlau-Hansenillu nulia piginneqataalluni. Suliffeqarfiit nalunaarsorneqarneranni paasissutissat naapertorlugit Kim Høegh-Dam pisortatut ivertinneqarpoq
- Ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik pilersitsigatta meeqqat marluk ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut allamut nuunneqarnissaat pinngitsoortinniarparput. Taakkua atugarlioreerput. Neriuppugut paaqqinnittarfik ingerlatiinnarsinnaallugu, maannakkulli atugassarititaasut suli oqaatigissallugit siusippallaarpoq, Ole Ramlau-Hansen, ingerlatseqatigiiffimmi nutaami siulersuisuni siulittaasunngortoq, oqarpoq.
Taamatut pisoqarnera uggornartoqartippaa, kalaallimmi meerartaannut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiliornissamik isuma´ "pitsaasuummat".
- Meeqqat inuusuttullu kalaallinik angajoqqaallit 400-t missaanniittut Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimammata eqqaamasariaqarparput, oqarpoq.
Oqaaseqarusunngitsut
Bitten Høegh-Dam aamma Ingeborg Larsen qanoq pisoqarsimaneranik oqaaseqartinniarlugit Sermitsiap saaffigigaluarpai.
Bitten Høegh-Dam oqaaseqarusunngilaq, Ole Ramlau-Hansenimullu innersuussilluni.
Naatsorsuutit suna pissutigalugu akuerineqarusussimannginnersut Ingeborg Larsenip Sermitsiamut oqaatigerusunngilluinnarpaa, oqaatsinili uku arlaleriarluni uterlugit:
- Oqaaseqanngilanga, oqaaseqassanngilanga.
