Kalaallit
Danmarkimiittumi inuiaqatigiittut ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissaq
soqutigivaat ?
Naalakkersuisut
tamanna paaserusuppaat, taamaattumik Danmarkimut naalagaaffiup oqartussaasuinut
apeqqutip akineqarnissaanut kissaateqarluni juunimi saaffiginnippoq.
Kalaallit
Danmarkimiittumi inuiaqatigiittut ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissaq
soqutigivaat ?
Naalakkersuisut
tamanna paaserusuppaat, taamaattumik Danmarkimut naalagaaffiup oqartussaasuinut
apeqqutip akineqarnissaanut kissaateqarluni juunimi saaffiginnippoq.
Kuno
Fencker naapertorlugu suliaq suliariumaataarneqarpoq. Taassuma Siumut
sinnerlugu Inatsisartuni 2023-mi oqaluuserisassanngortinnikuuaa:
-
Aallartisarneqarnera kingaarujussuarpoq aammalu naammaginarani, Kuno Fencker
isumaqarpoq, Danmarkilu Kalaallinik sumiginnaanerarlugu.
Kultureqarnermut
ministeriap kalaallillu oqartussaasuisa akornanni aallarnisaammik
oqaloqatigiittoqartoq kultureqarnermut ministerip Jakob Engelbrecht-Schmidt (M)
folketingimi Aki-Matilda Høegh-Damimut juullinngitsiartoq akissuteqarnermini
paasissutissiissutigaa.
-
Taamatut misissuinerup qanoq naleqqunnerusumik aaqqissuunneqarsinnaanera
erseqqissarniarlugu maanna sulisoqarpoq, Jakob Engelbrecht Schmidt decembarip
20-ani.
Naligiinneq
Inatsisilerituutut ilinniarsimasup Kuno
Fenckerip pineqartumut sivisuumik soqutiginnissimavoq. Danmarkimi kalaallit
ikinnerussuteqartut illersugaanerat pillugu Ilisimatusarfimmi 2021-imi
bacheloriliaraa. Ikinnerussuteqartutu inissisimalernissaq qanoq iluaqutequtitaqarnersoq
AG-p tassunga apeqqutigaa:
- Europap Siunnersuisoqatigiivisa
Isumaqatigiissutaat atorlugu kalaallit oqaatsiminnik, kulturiminnik aammalu
kinaassutsiminnik illersorneqarnissamik pisinnaatitaaffik angusinnaavaat.
Kalaallit oqaatsitik eqqartuussivinni aamma pisortat suliffeqarfiini atorsinnaalerlugillu,
oqaatsitsigut aporfiit aamma assigiinngisitsineq misigisagaat
annikillisarneqarsinnaalissapput. Kiisalu kalaallinut pisortatigoortumik
akuersissummik tunniussinissaq, Kunngeqarfimmi Danmarkimi naligissitaanermik
ataqqeqatigiinnermillu siuarsaasumik, Kuno Fencker ilaatigut nassuiaavoq.
- Naalagaaffeqatigiinnermi
ikinnerussuteqarneq ajoquteqarpa?
- Uanga ajoqutissartaqarnersoq
takusinnaanngilara, akerlianilli iluaqutissartaqarpoq. Ukiorpassuarni
politikkikkut piumassusikinneq aammalu aningaasaqarnikkut
pingaarnersiuineq
unammilligassaqartitsisinnaasartoq, kisianni tamakku iluaqutissat
inangersimassanngikkaat isumaqarpunga. Akerlianilli akuerisaaneq kalaallit
pitsaanermik atugaqalernerannut iluaqutaassaaq aamma Kunngeqarfimmi
assigiinngisitaarnerup pisinnaatitaaffiinnilu nukittorsaalluni.
- Qanoq misissorneqartariaqarpa, Kalaallit
Qallunaat Nunaanniittut akuersaarneqarnissaq kissaatigineraat imaluunniit kissaaginnginneraat?
- Misissuineq peqataatsitsinermik
oqaloqatigiinnermillu tunngaveqartariaqarpoq. Kalaallit namminneq
tusaaneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, Fencker akivoq iliuusissallu
arlallit eqqaallugit. Soorlu Europap Siunnersuisoqatigiivisa Isumaqatigiissutaa
pillugu siammasissumik paasissutissiisoqarnissaa, taamaalillutik kalaallit
pisinnaatitaaffitsik ilisimalissavaat paasisimasaqarluarlutillu
aalajangiisinnaassallutik.
- Europami siunnersuisoqatigiinni
ataatsimiititaliap kalaallit Danmarkimiittut ikinnerussuteqartutut
akuerineqassasut arlaleriarluni innersuussutigisimavaa, Kunu Fencker
naqissusiivoq.
Sydjyllandimi tyskit ikinnerussuteqartut
(innuttaasut 15.000-it missaaniittut) nuna tamakkerlugu ikinnerussuteqartutut
ullumikkut akuerineqarnikuupput, Synderjyllandimilu tyskit atuarfeqartiterput,
meeqqeriviit, atuakkanik atorniarfiit peqatigiiffiillu.
