ERSEQQISSUMIK OQAASEQARTOQARTARIAQARPOQ
Ataatsimeersuarneq naammassimmat Aaja Chemnitz aamma Pipaluk Lynge, Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaanni siulittaasoq, tusagassiuutinut nalunaaruteqarput. Tamarmik IA-meersuupput.
Ataatsimeersuarnermi Aaja Chemnitzip oqariartuutaa imaappoq: "Isumaqatiginnin-niarnerni suliniutit nunatsinnut iluaqutaasut iluatsissagutsigit Danmarkimut ersarissumik oqariartuuteqartariaqarpugut. Nunatta illersornissaqarfiullu akornanni soqutigisat qaleriippata tamanna tamanit iluaqutigineqassaaq. Kangerlussuup siunissami qitiusumik atuuffeqarumaarnera upperaara".
Immap naqqatigut kabeli nutaaq, Kangerlussuarmi dronenik nutaanik inissiineq kiisalu Kangerlussuup Sisimiullu akornanni pitsaanerusumik aqqusinniorneq Aajap aalajangersimasumik tikkuarpai, kisiannili aamma timmisartut umiarsuillu nutaat Kalaallit Nunaanni akeraasinnaasut ingerlataqaratarsinnaanerannik pitsaanerusumik takunnissinnaanissamut aalajangiisuusut naliliilluni.
"Nakkutilliineq ullumikkut amigarpoq Kalaallit Nunaatalu illersorneqarneranut annertuumik aningaasaliisoqartariaqarluni, ilaatigut nunatsinni suliffeqarfiit suliassanik isumaginneqataalersinnerisigut. Taamaalilluta nunatsinni suliffinnik pilersitsissaagut ilisimasaqarnerulerlutalu. Nunarsuarmioqatitsinni nalorninartoqarnerata nalaani eqqissinermik attassinissaq siunertaavoq", Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit, ataatsimeersuarneq naammassimmat tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut pilersaarut pillugu qanoq pisoqassanersoq aamma nakkutilliineq qanoq ingerlassanersoq, assersuutigalugu dronit sorliit atorneqartassanersut piareersaasoqartillugu, kalaallit soqutigisaat ilanngunneqartarnersut, Mads Petersenip dronenik ingerlatsivimmit Arctic Unmanned-imeersup paaserusuppaa.
Sapaatip-akunnerata siuliani Kangerlussuarmi isumannaallisaanermut ataatsimeersuartitsinermi taassuma suliffeqarfia aaqqissueqataavoq, tassani illersornissaqarfiup suliassaasa aaqqiivigineqarnissaat minnerunngitsumillu Kangerlussuup siunissaa oqaluuserineqarput. Aamma Issittumi dronet, nakkutilliineq isumannaallisaanerlu pillugit Kalaallit Nunaanni ataatsimeersuarnerit marluk siornatigut taassuma aallarnisarpai.
– Dronit ungasissumut ingerlasinnaasut pillugit qanoq pisoqassanersoq suli naluarput, taakkuninngami neqeroorut 2023-mi upernaakkut tunuartinneqarmat, ilaatigut akisuallaalermata, NATO-llu kissaateqarnera naapertorlugu Illersornissaqarfiup taakkununnga piumasaqaatai annertusineqarmata, Kangerlussuarmi ataatsimeersuarneq naammassimmat taanna Sermitsiamut oqarpoq.
Dronenut ungasissumut ingerlasinnaasunut aningaasaliisoqarnerusoq, 2024-mi januaarimi nalunaarutigineqarpoq.
Ataatsimeersuarneq Mads Petersenip naammagisimaarluarpaa, kingornalu pissarsiffiulluarnangaarnerarpaa.
Suliffeqarfinnit, oqartussanit, Issittumi Sakkutooqarfimmit, USA-mit, EU-mit kalaallinillu politikerinit saqqummiussinerit 17-iupput, taakkualu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nakkutilliinerup ineriartortinneqarneranut nakkutilliinerullu pisariaqarneranut tunngatillugu qanoq pisoqarnersoq erseqqissarpaat.
Ataatsimeersuarneq taanna 2025-mi septembarimi ataatsimeersuarnermik nutaamik malitseqassasoq naatsorsuutigaa, politikkikkut taamaaliornissaq kaammattuutigineqarmat.
Kalaallit soqutigisaat puigorneqartut
Dronenik pilersuisussanik aalajangiisut sakkutooqarnikkut pisariaqartitanik kisimi eqqarsaatiginninnissaat kalaallillu ’marlunnik atuinissamut’ aaqqiissutissanik kissaateqarnerat takkuitsuussagaat Mads Petersenip ernumassutigaa, tamannalumi aamma Danmarkip Kalaallit Nunaatalu 2022-mi isumaqatigiissutaanni atuarneqarsinnaavoq.
– Dronenik marlunnik ungasissumut ingerlasinnaasunik suliarinnittussarsiuussineq unitsinneqarmat suliaq tusarfigineqaqqinngilaq. Soqutiginnittunik tamanik peqataatitsisoqarnikkut aaqqiissutissamillu toqqaanermi peqataatitsisoqarnikkut piareersaasoqartariaqaraluarpoq, kiisalu inuiaqatigiit, suliffeqarfiit, naalagaaffiup sinnerani politikkerit illersornissaqarfillu qanoq pisoqarnersoq ilisimaniassammassuk piareersaasinnaaniassammatalu suliarinninneq tamanut saqqummiunneqartariaqaraluarpoq, Sermitsiamut oqarpoq nangillunilu:
Dronit inissisimanerat
Ammasumik suliarinninniartoqanngimmat tusatsiakkat assigiinngitsorpassuit tusarneqartarput. Assersuutigalugu suliffeqarfik ataaseq dronenik marlunnik neqerooruteqarsimaneragaavoq, suliffeqarfillu alla taakku akiisa nalinginut dronenik arfinilinnik arfineq-pingasunilluunniit neqerooruteqarsimaneragaalluni. Tusatsiagaq alla tassaavoq dronet taakku marluk Aalborgimi Karupimiluunniit, tassa Kalaallit Nunaanniunngitsoq, inissinneqarumaartut.
– Aaqqiissutissat taakkua arlaat atorneqassappat pisariaqartitsiffiusumi dronit inuiaqatigiinnit illersornissaqarfimmillu atoriaannaaneqarsinnaanavianngillat, taanna tikkuaavoq.
Aaqqiissutissamik dronit Kalaallit Nunaanniinissaannik toqqaanissaq pingaaruteqarluinnartoq Mads Petersen isumaqarpoq, aamma pisariaqartitanut assigiinngitsunut dronenik assigiinngitsunik peqarsinnaanissaq oqartussaasunillu pisariaqartitsiffiusumit sukkasuumik piumasaqartoqarsinnaanissaa aamma pingaaruteqarsoraa. Nakkutilliinermut, aalisarnermik nakkutilliinermut, silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanut, umiarsuarnik timmisartunillu nakkutilliinermut, sikusiornermut, ujaasinermut annaassiniarnermullu, peqqinnissaqarfimmut, ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut allarpassuarnullu atorneqarsinnaassapput.
Najukkami soqutigisat
Kalaallit Nunaat sakkulersorfiunngitsoqarfiuvoq, illersornissaqarfiullu nakkutilliinermut attaveqaqatigiinnermullu aaqqiissutissai inuiaqatigiinnit atorneqarsinnaasut politikkerit ersarissumik kissaatigaat, taamaalilluni sakkussiaqalerneq pineqarani inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaat pineqarniassammat. Tamanna aamma 2022-mi isumaqatigiissummi atuarneqarsinnaavoq.
– Aaqqiissutissat sapinngisamik kalaallit suliffeqarfiutaannik atuinissaat aamma inuusuttut teknologiimik ineriartortitsinermut peqataasinnaaniassammata ilinniakkat piareersarneqarnissaat peqataatinneqarnissaallu pingaaruteqarpoq, taanna isumaqarpoq.
Mads Petersen Qeqertarsuarminngaanneerpoq, ilaatigut dronenik atuinermik ilinniartitsisarluni, suliffeqarfialu dronenik tuniniaasarpoq.
Kinamiut teknologiianut qujaannarneq
Taamaasilluni Kinamiut drone-nik atuinissamut mianersoqqusivoq, danskillu inatsisinik atortitsinermut ministeriata Peter Hummelgaardip 2023-mi Kinamiut drone-nik teknologiianillu atuinissamut mianersoqqusisimaneranut innersuussilluni, isertortumik alapernaarsuinissaq ernumagigamiuk. Folketingimi inatsisinik atortitsinermut ataatsimiititaliamut 2023-mi akissummini taama oqarpoq.
”Politiit isertortumik paasiniaasartuisa (PET) Danmarkimut, Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu isertortumik alapernaarsuinissamut aarlerinaatip naliliineranut 2023-mi maajimeersumut innersuussivoq. PET-ip naliliinera naapertorlugu "teknologiip ilaanik Kinamiunit sananeqaatitalinnik atuineq isertortumik alapernaarsuinermik kinguneqarsinnaavoq." Tamanna Kinami isertortumik paasiniaanermut inatsisinut tunngassuteqarpoq, pingaartumik teknologiimut tunngatillugu, Kinami tuniniaasartut atuisut paasissutissaannik annertuunik pissarsisinnaammata"".
Taamaattumik Kalaallit Nunaata Illersornissaqarfiullu allatut aaqqiissutissarsinissaat pingaaruteqartoq, Mads Petersen naliliivoq.
– Dronenik tuniniaasarpugut dronellu assigiinngitsut qanoq piginnaasaqarnerinik ilisimasaqarluta. Assersuutigalugu Finlandimi dronet, Kinamiut droneniit ungasinnerusumut timmisinnaasut, batteriilu issittumi atorneqarsinnaaniassammata Laplandimi ineriartortinneqarsimasut innersuussutiginiarpavut, Sermitsiamut oqarpoq.
Politikerinut paasissutissiinerit
Nunap isumannaatsuuneranut pingaaruteqartumi ataatsimeersuarnermut politikkerit peqataasut Mads Petersenip ikippallaarsorai.
– Ajoraluartumik isumaqarpunga politikkerit tamanna ilisimasaqarfigivallaanngikkaat, aamma susoqarneranik paasissutissat partiinut apuuffissaminnut apuuttarnerat arriippallaarsoraara.
Folketingimi partiit illersornissamut isumaqatigiissummut atatillugu politikkikkut isumaqatiginninniarnerat oktobarimi aallartittussaasoq ukioq mannalu naammassineqartussaq utaqqineqarmat, Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut pilersaarut qanoq ingerlanersoq qanorlu pilersaaruteqartoqarnersoq sivisuumik oqaatigineqanngilaq.
– Taamaattumik Kangerlussuarmut pilersaaruteqartoqanngilaq, nunaqarfiup siunissaanik pitsaasumik qulakkeerinnittumik, Mads Petersen oqarpoq.
– Neriuppunga politikkerit amerlanerusut peqataassasut. Aaqqiissutissat assigiinngitsut pillugit politikkerit oqaloqatigiinnerulernissaat neriulluarnartoq ataatsimeersuarnermit erserpoq. Kalaallit ataatsimut iliuuseqarnerannut siunnerfeqartitsisumik Kalaallit Nunaata ersarissumik oqariartuuteqarnissaa pingaaruteqarpoq.
– Assigiinngitsunilli nalunaaruteqartoqarnera maluginiarnaqaaq, tamannami isumaqatigiinngittoqarneranik aammalu inuppassuit suup pineqarneranik ilisimasaqannginnerinik ersersitsimmat.
Dronet pillugit isumaqatigiinnerit
Dronenik toqqaanermut kalaallit isumaat Mads Petersenip paaserusuppaa, taamaanngippat suliffeqarfimmit Illersornissaqarfiup dronenik pilersuisussatut toqqagaannit Kalaallit Nunaata soqutigisaasa soqutigineqannginnissaat ernummatigaa.
– Taamaattumik dronet sorliit pisiarineqarnissaannut, sumut atorneqarnissaannut sumilu inissinneqarnissaannut Kalaallit Nunaata isummernissaa pingaaruteqarpoq. Tamatta soqutigisariaqarparput, aamma assersuutigalugu dronet marluk Kinamiunit pisiarinissaat Aalborgimi inissinneqartussatut Illersornissaqarfiup aalajangerpagu Kalaallit Nunaanni politikkerit aaqqiissuteqarsinnaapput.
– Kalaallit politikkikkut ataatsimoorussamik oqaaseqartartuanik, suut pineqarnerinik ilisimasalimmik isumaqatigiinniarnernilu oqaaseqarsinnaasumik, amigaateqarsimavugut, Mads Petersen oqarpoq.
Suleqatigiissitat
Aamma allaffissornikkut piginnaasaqaannanngitsunik aammali isumannaallisaanermi nakkutilliinermilu misilittagalinnik politikkerinik siunnersuisartussamik Kalaallit Nunaanni suleqatigiissitaliortoqartariaqartoq isumaqarpoq.
– Suleqatigiissitaq atorfilittanit ingerlatsinermillu suliaqartunit inuttaqassaaq. Suleqatigiissitaq taamaattoq pilersinneqapallattariaqarpoq, aaqqiissutissat assigiinngitsut toqqarneqarneranni Kalaallit Nunaata sunniuteqarsinnaanissaa qulakkeerniarlugu.
Tamanna Kalaallit Nunaata inissisimaffianik nukittorsaataassasoq Mads Petersen isumaqarpoq, soorluttaaq issittumi aallartitamik toqqaanermi kalaallit akulerutsinneqarnissaat kissaatigineqarsimasoq.
– Kalaallit Nunaata naalagaaffittut eqqarsarlunilu iliuuseqarnissaanik najoqqutassiaq tunngavigalugu taamaaliortoqarsinnaavoq, tamannalu maannakkut Kalaallit Nunaanni pingaarnertut eqqarsartaasaavoq, oqarpoq.
Ataatsimeersuarnermi tamatumani Kuno Fencker Siumumeersoq kiisalu Pipaluk Lynge aamma Aaja Chemnitz IA-meersut saqqummiussillutik peqataapput. Aamma politikkerit partiinit assigiinngitsuneersut arlallit, Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortaasut, ataatsimiititaliatut peqataanatik partiiminniilli aallartitatut peqataapput.
Partiinut paasissutissiinerit arriitsut
Paasissutissat partiinut assigiinngitsunut kingusinaartumik annguttarnerat ataatsimeersuarnermi tikkuarneqarpoq, tamannalu pissutigalugu kalaallit isumaqatiginninniarnernut isumaat aalajangiiffigineqartussanngoraangat piareersarluarsimannginnerannik kinguneqartarpoq.
– Assersuutigalugu illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat marluk Naalakkersuisullu isumaqatiginninniarneri pillugit paasissutissat Inatsisartunut ingerlateqqittarpai, taakkualu inatsisartunut ilaasortanut partiinullu ingerlateqqittarpaat. Tamanna sivisullunilu pisariuvoq. Taamaattumik piffissaq eqqorlugu partiinut apuussinnaaneq ajorput, piffissarlu eqqorlugu isummersinnaasarnatillu annikitsualuit sukumiisumik sammisinnaaneq ajorpaat, Mads Petersen nassuiaavoq.
Issittumi isumannaallisaaneq pillugu ataatsimeersuartoqaqqinnissaa Aaja Chemnitzip kaammattuutigaa, malinnaanissamullu periarfissaqartuarniassammat ataqatigiissaarisoqartuarnissaa sammisarlu ineriartortuartoq nutaanillu atugassaqartitsisoq pillugu Kalaallit Nunaata kissaatini erseqqissarsinnaassagai neriuutigaa.
