Lars-Emil Johansenip KGB-mik suleqateqarsimaneragaanini ilumuunnginnerarpaa: Namminersorneruneq pillugu nassuiaavunga
Ekstra Bladet naapertorlugu Lars-Emil Johansen sorsunnerup nillertup nalaani russit paasiniaasartuinit sullissisunut ilaasimaneragaavoq. Taamaattoqarsimaneraaneq Lars-Emil Johansenip ilumuunnginnerarpaa. Taanna oqaluttuarpoq Ruslandip sinniisuinik piffissami pineqartumi oqaloqatiginninnikuusimalluni, taamaattorli paasissutissat pisortatigoortut kisiisa pillugit oqaloqatiginnissimalluni.
- Mininimik ateqartumit tusagassiuutilerinermi allattaasumit attaveqarfigineqarnikuuvunga. Oqaloqatigiinnerput isertuussassanik imaqanngilaq, taannalu Namminersornerullutik Oqartussat pillugit nassuiaappara, Lars-Emil Johansen ilaatigut taama oqarpoq Ruslandimut attaveqarsimanerminut tunngatillugu.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Qallunaat tusagassiuuteqarfiisa ilaat Ekstra Bladet marlunngornermi oqaluttuamik saqqummiussivoq, tassani naalakkersuisut siulittaasorisimasaat, Siumumi siulittaasuusimasoq aamma ukiuni arlalinni Folketingimi ilaasortaasimasoq Lars-Emil Johansen (S) Russit paasiniaasartuinut KGB-mut attuumassuteqarsimaneragaavoq.
Ekstra Bladet allappoq, KGB-p allagaatai naapertorlugu sorsunnerup nillertup nalaani russit paasiniaasartuinit Lars-Emil Johansen sulisinneqarsimasutut inissisimasimasoq.
- Tamanna Mitrokhin-ip toqqorsivianit erserpoq, tassani Churchill Archives Centre-mi Cambridge-mi, England-imi Ekstra Bladet isersinnaatitaasimavoq, tusagassiuuteqarfik taamak allaaserinnippoq.
Lars-Emil Johansen tusagassiorfimmut pineqartumut ilumuunnginneraavoq russit paasiniaasartuinit sulisinneqarsimaneragaanini pillugu.
- Uanga kilitsissiatut sulinikuunngisaannarpunga
Ekstra Bladet naapertorlugu, toqqorsivimmi allassimavoq Lars-Emil Johansen 1980-imi Manas-imik taaguuteqartinneqarluni sulisinneqarsimasoq.
Manas pillugu toqqorsivimmi allamik allassimasoqanngilaq, kisianni politikeri kalaaleq taamak taaguuserneqarsimasoq PET-kommissionip nalunaarusiaani 2009-imeersumi ilaavoq. PET oqaluttuarpoq KGB Manas-imik 1978-imit 1982-imut attaveqaatitut inissisimasimasoq.
Lars-Emil Johansen Sermitsiamut oqarpoq, ilumoortoq 1980-ip missaani Ruslandimi atorfilittanut attaveqarsimaneragaanini, kisianni pineqartoq Københavnimi Ruslandip aallartitaqarfiani tusagassiuutinut attaveqaataasimasoq.
- Uanga arlaannaatigulluunniit aamma kikkunnulluunniit kilitsissiatut sullissinikuunngilanga, Lars-Emil Johansen erseqqissaavoq nangillunilu:
- Sovjetunionimut tapersersuisuunikuunngilanga, aamma illersuisuunngilangaluunniit, kisianni inunnik Sovjetunionimeersunik oqaloqateqarnissamut taamani akerliunngilanga.
Nunat pissaanilissuit marluk soqutiginnittut
Siusinnerusukkut politikkikkut suliaqarnermini nuimasimasoq oqarpoq, Ruslandimut attaveqarnermini Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussaaneranut tunngasut oqaluttuarisimallugu, taamani namminersornerulersimaneq nutaajummat.
- Mininimik ateqartumik tusagassiuutilerinermi allatsimit attavigineqarpunga. Oqaluuserisavut ataatsimut isiginnilluni oqaluuserinninnerupput isertuussassartaqanngitsut, uangalu Namminersornerullutik Oqartussat pillugit tassunga nassuiaavunga.
- Aamma EU-mit aninissamut tunngatillugu paasissutissiisimavunga, taamanimi aninissaq sulissutigineqarpoq. Tassani pingaartillugu oqaatigisimavara, nunanit killernit aninissamik siunertaqartoqanngitsoq, aammalu Kalaallit Nunaat Kunngeqarfimmi ilaasortaaginnassasoq NATO-milu ilaasortaassalluni, Lars-Emil Johansen oqarpoq.
Lars-Emil Johansen naapertorlugu, taamani nunat pissaanilissuit nukittoqisumillu inissisimasut marluk, Rusland aamma USA, Kalaallit Nunaannut annertoorujussuarmik soqutiginnipput aammalu paasiniarlugu Kalaallit Nunaat sumut ingerlanersoq.
Taassuma naqissuserlugu oqaatigaa paasissutissat tunniussimasani pisortatigoortumik aammalu ammasumik kikkunnit tamanit takuneqarsinnaasut taamaallaat tunniussimallugit.
- Oqaluuserisakka taamaallaat tassaapput tusagassiuutitigut aaqqissukkanilu ammasuni allani oqaloqatiginnissutigeriikkakka.
