Aviisimi
sulisoq Nuup kujataanut umiatsiarnermi kangerlunnut marlunnut, Kangerluarsussuarmut Kangerluarsorusermullu
tikippoq.
Sumiiffiit marluk 52 kilometerinik imminnut ungasitsigisut assigiimmik
oqaluttuassartaqarput: Aalisartut savalimmiormiut 1900-kkuni pisatik
kangerlunni tulaattarpaat, taakkunanilu tunisassiorfiusimasut
najugaqarfiusimasullu maanna qimanneqarsimallutillu aseroriartortut Kalaallit
Nunaata oqaluttuassartaata ilaannut immikkuullarissumut eqqaassutissaapput.
NERIORSUUT UNIOQQUTINNEQARTOQ
Aksel
V. Johannesenip Savalimmiuni naalakkersuisut siulittaasuattut Kim Kielsen Múte
B. Egedelu naapinnikuuai
Savalimmiormiut
aalisartui 1900-kkunni Kitaata sineriaani aalisariutinit arlalinnit
aalisartarput – 1926-mi Ravns Ø-miit 1989-imi Nordafarimut. Savalimmiormiut
suliffissuarpassuit ineqarfiillu iluarsaassinngiivillutik qimappaat,
suliffissuillu qimatat, ilaatigut Nuup kujataani Nordafarimiittut,
naalagaaffeqatigiinnermi Atlantikup avannaani suleqatigiinnermut akornutaapput.
Tórshavnimi
2016-imi ataatsimiinnermi lagmand Aksel V. Johannesenip saliineq akilerniarlugu
Kim Kielsen neriorsorpaa.
Savalimmiormiut
nunatsinniinnerminni kalaallit pisuussutaat inoroorsaarnerallu
iluaqutigisimavaat. Taamaammat saliisimannginnatta illut uagutsinnut
savalimmiormiunut kanngunarsaataasut oqartoqarsinnaavoq. Tamanna kalaallinut
tunniuttariaqaripput isumaqarpunga, Savalimmiuni naalakkersuisut siulittaasuat
oqarpoq.
Neriorsuut
tamanna eqquutsinneqanngisaannarpoq.
Savalimmiormiu ilisimaneqartoq Kalaallit Nunaanniittoq
Neriorsuutiminik unioqqutitsisuuvoq Aksel V. Johannesen, 1972-imi inunngortoq,
partiimi socialdemokraatinut ilaasortaasumi Javnaðarflokkurinimi siulittaasoq.
Marloriarluni naalakkersuisuni amerlanerussuteqartuni Tjóðveldi saamerlermik
isumaqartut aamma Framsókn socialliberaliusut peqatigalugit
siulittaasuusimavoq.
Siullermeerluni
2015-imi septembarip 15-ianniit 2019-imi septembarip 16-iannut siulittaasuuvoq,
piffissamilu tamatumani Kalaallit Nunaanni saliinissaq pillugu Kim Kielsenimut
neriorsuivoq.
Aappassaanik
2022-mi decembarip 22-aniit.
Aksel V.
Johannesenip Savalimmiuni naalakkersuisut siulittaasuattut Kim Kielsen Múte B.
Egedelu naapissimavai; kingullermik 2023-mi Nuummi naalagaaffeqatigiit
ataatsimiinneranni sapaatillu akunnerani kingullermi Ålborgimi. Naalakkersuisut
siulittaasuisa kingulliit marluk siulittaasoqatertik Savalimmiormioq 2016-imi
Kalaallit Nunaannut neriorsuutaanik eqqaasinnissaanut
periarfissaqarluarnikuupput.
Nordafarimi
savalimmiormiullu tunitsiviini allani saliinissaq Ålborgimi naalagaaffeqatigiit
ataatsimiinneranni oqaluuserineqarnersoq Sermitsiap Múte B. Egede aperaa,
aaqqissuisoqarfimmili piffissaliussap killinga nallermat suli akineqanngilagut.
Piffissamilu tassani
Nordafari isajartuinnarpoq.
Aviisimi
sulisoq Nuup kujataanut umiatsiarnermi kangerlunnut marlunnut, Kangerluarsussuarmut Kangerluarsorusermullu
tikippoq.
Sumiiffiit marluk 52 kilometerinik imminnut ungasitsigisut assigiimmik
oqaluttuassartaqarput: Aalisartut savalimmiormiut 1900-kkuni pisatik
kangerlunni tulaattarpaat, taakkunanilu tunisassiorfiusimasut
najugaqarfiusimasullu maanna qimanneqarsimallutillu aseroriartortut Kalaallit
Nunaata oqaluttuassartaata ilaannut immikkuullarissumut eqqaassutissaapput.
Kangerluarsussuarmi tunitsivik, pinngortitami kusanarluinnartumiittoq, ikitsuinnarnik
aserorsimaqisunillu najukkami aalisartut piniartullu suli ullumikkumut
unnuiffigisartagaannik illutaqarpoq. Uuliamik mingutsitsisoqarsimaneranik
imaaliallaannaq takussutissaqanngilaq. Kangerluarsorutsimi, Nordafarimi Gl.
Færingehavnimilu, tunitsivik anginerujussuuvoq, aseroriartorneralu
ersinarneruvoq.
Tunitsiviit tamarmik Kommuneqarfik Sermersuumiipput, kommunalbestyrelsimilu
ilaasortat Qeqertarsuatsiaanukartillutik Nordafar Gl. Færingehavnilu
aqqusaarpaat. Kommuunimi politiikerit savalimmiorliut tunitsiviisa
oqaluttuassartaat ima soqutigitigaat maanna Nordafarimi tunisassiorfiup
tulattarfimmut, »Kalaallit Nunaanni tulattarfiit takinersaattut« isannginnerani
ilaa takornarissanut ornitassianngorlugu pigiinnarnissaanut periarfissanik
ujartuilerlutik.
– Kalaallit Nunaanni aalisarnerup ineriartornerani oqaluttuaq pingaarutilik oqaluttuarissallugu
Nordafar naleqqussoraarput, kommuunimi inuussutissarsiornermut ingerlatsisoq Mads-Daniel
Skifte Sermitsiamut oqarpoq.
Umiatsiartorpassuit Nordafar aqqusaartarpaat, ilaallu niusarput. Imali
aseroriartortigimmat illorsuit aserorsimanerit mianersoqqusissutinik
kommuunimiit allagartalersorneqarsimapput.
Piginnittoq ujarneqarpoq
Kommuneqarfik Sermersuulli ajornartorsiut Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu
oqartussat unittoorfigisimasaat iluarsiniaqqaartussaavaa. Aalisakkeriveqarfimmik
kina piginnittuunersoq inissinneqarsimanngilaq, piginnittorlu paasineqartinnagu
soqutigisaqartut nutaat illorsuit aalajangiiffigisinnaanngilaat – qanorluunniit
isalertigigaluarpata.
Ingerlatseqatigiiffik Nordafar A/S, 1953-imi pilersinneqartoq, 1989-imi
akiliisinnaajunnaarpoq, taamaammallu illorsuit pequttallu Nuummi 1990-imi
oktobarip 15-iani pinngitsaaliilluni akitsorterinikkut ingerlatseqatigiiffimmut
namminersortumut »Handelsselskabet Færingehavn ApS«-imut tunineqarput.
Piginnittunngortut suliffeqarfiit inuussutissarsiortut
aalisakkeriveqarfitoqqamik soqutiginnilersinniaraluarpaat, misiliinerli
iluatsinngilaq. »Handelsselskabet Færingehavn« 1994-imi juulip 19-iani nammineq
kajumissutsimik sulianik unitsitsivoq. Taamanili Nordafar piginnittoqanngilaq.
Savalimmiuni naalakkersuisut siulittaasuata Aksel V. Johannesenip saliinissaq
akilissagitsik 2016-imi neriorsuutigaa, kinali piginnittuunersoq naluneqarmat
savalimmiormiut isumartik allanngortippaat. Ukiaq kingulleq Savalimmiuni
naalakkersuisut siulittaasuata allaffeqarfia Sermitsiamut ima nalunaaruteqarpoq:
– Naalakkersuisut pigisami nunami allamiittumi saliinissaminnut
tunngavissaqanngillat.
Naalagaaffeqatigiillu sapaatip-akunnera kingulleq Ålborgimi
ataatsimeeqatigiimmata Savalimmiut siorna isumarisartik allanngortissimanngikkaat
Savalimmiuni naalakkersuisup siulittaasuata allaffiani pisortap Pól Rosenmeyer Wollesip
Sermitsiamut oqaatigaa.
