Nuummi unittoortarneq

Nuummi aqqut ingerlaviunerpaaq qaqqat illoqarfiullu qeqqaniit Qinngutsinnut kaavittarissat aqqusaarlugit angallaffiuvoq. Arlalitsigullu biilinik arriittuaqqamik ingerlaffiusarpoq; ullaakkut soraarfimmilu ilaatigut arriingaatsiartarluni.

Killiffik misissueqqissaarnermi ilaatigut ima nassuiarneqarpoq:

- Angallateruttulerfimmi angalanerup ingerlarnga unittuuittarpoq.

Taamaammat illoqarfimmi pilersaarusiortut politikerillu Nuuk aqqutiginnerulersinniarlugu qanoq pilersaaruteqarpat? Iliuuseqartoqanngippallu susoqassava?

Tamanna kommunip allaffiani eqqarsaatigingaatsiarneqarpoq.

Apeqqut kingulleq aallarniutigitigu?

Nuummi innuttaasut 2007-miit 2023-mut 20.000-ingajanngorlutik 33 procentimik amerlisimapput. Illoqarfimmili maanna 5.000-it sinnerlugit assakaasulinnik qamuteqarmat, taakkunannga biilit 4.000-it missaanniimmata, biilit katillugit marloriaat sinnerlugu amerlisimapput. Tamannalu aqqusinikkut angallannermi ilaannikkut uivertitsisarpoq.

Imaluunniit misissueqqissaarnermi kommunalbestyrelsimi Illoqarfimmik ineriartortitsinermut Sanaartornermullu Ataatsimiititamut saqqummiunneqartumi ima allassimavoq:

- Illoqarfimmi kilometerinik sisamanik silissusilimmi ullormut akunneq sinnerlugu biiliniittoqartussaanngilaq!

Suliffeqarfiit annerit ilaanni ingerlatsisup ima erseqqissumik oqaatigaa:

- Isumagisassat pingasut piinnarlugit ilaannikkut akunneq ataaseq sinnerlugu biilertarpugut.

34 procent

Misissueqqissaarneq 80-it sinnerlugit qupperneqartoq – DTU-mi Issittumi sanaartornermi attaveqarnermilu ingeniørinngorniartut ingerlassimasaat (tigulaakkanillu qulaani allassimasunit tigulaariffigineqartoq) – suliarilluagaavoq.

Tassani ilaatigut angallannermi kisitsinernik najukkamilu suliaqartunik apersuinerit kiisalu naatsorsuinerit atorneqarput. Suliniut Kommuneqarfik Sermersooq suleqatigalugu ingerlanneqarpoq, immikkoortunilu soqutiginarnerit ilaanniittuni siunissami suut Nuummi naatsorsuutigineqarsinnaanersut atuarneqarsinnaapput.

Siunissami peratarsinnaasut Naatsorsueqqissaartarfimmiit paasissutissanik tunngaveqarput, siulittuutillu tamaasa assigalugit nalorninartoqarput. Unammillernartulli tamarmik annertusiartornissaat qularnanngilaq:

- Qamutit assakaasullit amerlassusaasa kommunimi innuttaasoqassutsimut anguniakkat maliinnassappatigit biilit amerlassusaat 2030-mi 34 procentimik qaffassimassapput. Innuttaasoqassutsip maanna innuttaasut amerliartornera maliinnassappagu innuttaasut 2030-mi 21.500-nngorsimallutillu biilit 15 procentimik amerlisimassapput, tamanna misissuinerup inernerini allassimavoq.

Sullorsuaq pisoqaasoq

Eqalugalinnguit Nuummi angalaffiunerpaavoq, tulleriaattullu illoqarfiup ilaaniit allamiit aallartittaramik suli arriinerulersitsisarput.

Ingeniørinngorniartut pingasut misissuisuusut – Emil Skat Vejleskov, Kristoffer Schou, Bastian Dyhrberg-Grandjean – naapertorlugit aqqummi kaajallattarissat pingasuusut tulleriiaattoqangaatsialertarneranut pissutaapput.

- Kaajallattarissaat aqquserngit paarlaffiini inissisimanissaminnut naleqqutinngillat, taakku allapput, ilanngullugulu eqqaavaat Nuummi kaajallattarfinni biilit akunnermut 1500-it ingerlasartussaallutillu qamussuit arriitsumik ingerlasartut kiisalu pisuinnaat ikaarfissiatigut ikaartassasut.

Allakkoorniaraanni sullorsuakkut pisoqaasukkut amitsukkullu, ukiut 50-iniit amerlanerusut matuma siorna assanneqarsimasukkut taamanikkullu angallannermi ataasiinnarmit ingerlaffissatut sanaajusukkut, ingerlaneq ajornatorsiutit ilagaat.

- Qaqqap illuatungaanut allamik sukkanerusumik ingerlaffissaqanngikkaluartoq pisuinnaat sikkilertulluunniit sullorsuakkut ingerlasartussaanngikkaluarput, toqumik kinguneqartunik arlaleriarluni ajutoortoqarnikuullunilu, qullilersorluagaananilu silaannarissarfilersorluagaanngilaq, misissuinermi ilanngullugu eqqaaneqarpoq.

Sikkilit atorneqanngitsut

Kingumut isigissagaanni Nuummi biilerneq ataasiinnarmik ingerlaveqarpoq – qummut. Nuup Qinngorpullu akornanni biilinik angallanneq 2021-miit 2023-muinnaq 10 procentimik qaffappoq. Immaqa marlussunnik angallannermik annikillisaataasoqarsinnaavoq – tassa biilinik ingerlaneq pisariuallaalerlunilu akisuallaalersinnaavoq. Inuit ilaat busserumalersinnaapput, sikkilerumalersinnaapput pisukkumalersinnaappulluunniit. Ukiorli issittaqisoq soorunami nammineq angalanissamut killilersuisuuvoq.

Kommunimi aqutsisoqarfik politikerinut saqqummiinermini innuttaasunik angallassinerup, pisuinnaat sikkilertullu atugassarititaat pitsanngorsarniarlugit pimoorussilluni suliniuteqartoqassasoq innersuutigineqarpoq.

Aammattaaq biileqatigiinneq, mittarfiup tungaanut aqquserngit paarlannerannik pitsanngorsaaneq, Eqalugalinnguani qullernit angallannermi najoqqutassanik nutaanik ikkussineq kiisalu sullorsuup pingasunit ingerlaffigineqarsinnaanngorlugu allinissaat isumassarsiatut ilaatigut taaneqarput. Matumani ingerlaffik ataaseq sikkilertunut pisuinarnullu atorneqassaaq.

- Nuussuarmi sullorsuup allineqarnissaa pisuinnarnut sikkilertunullu isumannaatsuuniassammat qamutillu usillit bussillu ingerlaffigisinnaaniassammassuk salliunneqassasoq aqutsisoqarfimmiit innersuutigineqarpoq, aqutsisoqarfik allappoq biilillu angallannerujussuisa annikillisinnissaa aningaasartuutaangaatsiassasoq innuttaasunillu angallassinerup pitsanngorsaaviginissaa »aningaasaqarnikkut nammanneqarsinnaasoq« ilanngullugu allappaa.

Apersuilluni misissuineq ilisimatusartut misissuinerini ilanngunneqartoq naapertorlugu sikkilit Nuummi atugaangaatsiatut takuneqarsinnaavoq: Apersorneqartut affai sinnerlugilluunniit sikkileqarput. Taakkuali 10 procentiinnaasa sikkilitik suliartorlutik niuerniarlutilluunniit atortarpaat. Aqqutit – aputaajaanermi, quasakkunnaarsaanermi aqqutillu aqqusinerniit immikkoortinnissaani - ajornartorsiuteqartut apersorneqartut affaat isumaqarput.

Apersuilluni misissuinermi misissuinermi ilanngunneqartumi bussinut bilitsit akisuallaartut apersorneqartut 42 procentii isumaqarput. 2011-mi misissuinermi 32 procentiinnai taama isumaqarput.

Misissuineq ima taaguuteqarpoq: »Analyse i Nuuk – Arktisk Byggeri og Infrastruktur, Diplomingeniør-projekt«.