PISORTAT INISSIAATAAT ATTARTORTITTAKKAT
Oqoqarneranik pissutilimmik napparsimalertartut kisitsisaatigineqanngillat
Nuna tamakkerlugu inissianik attartortittakkanik piginnittut annersaat, Namminersorlutik Oqartussat, attartortut oqoqarneranik pissutilimmik napparsimalertarnerat pillugu paasissutissaateqanngillat.
Oquk tamatigut takuneqarsinnaaneq ajorpoq, ilaatigullu aatsaat pisattat aalajangersimasut, soorlu sikaaviit peerneqaraangata takuneqartarluni. Anna Wangenheim attartortut illersugaanerunissaannik ujartuivoq.
Asseq toqqorsivimmeersoq: Leiff Josefsen
Inatsisartuni ilaasortaq, Anna Wangenheim (D) inissiat attartortittakkat pillugit apeqqutiminut Naalakkersuisunit akissuteqarfigineqarpoq, apeqqutit aqqutigalugit inissianik attartortut inatsisitigut pisinnaatitaaffiinik taanna ujartuivoq (apeqqut 105/2024, aaqq.).
Anna Wangenheimip apeqqutigaa Naalakkersuisut qanoq isumaqarnersut innuttaasut inissiani oqoqartuni najugaqarneq pissutigalugu napparsimasoqalertarnera pillugu.
Naalakkersuisut nassuerutigaat, paasissutissanik uppernarsaataateqartoqanngitsoq, taamaattumillu attartortut nappaateqalersimasinnaanerat uppernarsarneqarsinnaanngitsoq:
- Taamaattoqarsimappat tamanna Naalakkersuisut ajornartorsiutitut isigaat,
ajuusaarutigingaarlugulu. Attartortut napparsimalertarnerinut uppernarsaasunik
Naalakkersuisut paasissutissaateqanngillat, ineqarnermut attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen (S) akivoq.
Iluarsartuussinerit annertuut kiisalu ineqarneq pillugu iluarsaasseqqinnissaq sulissutigineqarput
Uppernarsaatilli amigaataagaluarpataluunniit ilisimaneqarpoq oquk anersaartornikkut, sapigaqalernikkut, astmaqalernermik astmaqareeraannilu sakkortuseriarneranik nalaassisoqartartoq, nappaateqalernermillu kinguneqarsinnaasartoq.
Naalakkersuisut tamanna ilisimasimagamikku nassuerutiginnipput inissianillu oqummik eqqugaasunik ukioq manna iluarsaassinissaq annertooq pilersaarusiorlugu. Tamanna 145,3 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarnikkut 2024-mi pissaaq, aningaasaliissutillu 2025-mi 133 millionit koruuninut ikilisinneqassallutik 2024-mut aningaasanut inatsit naapertorlugu. (Konto pingaarneq 89.72.12, aaqq.)
- Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat
napparsimalissutaannginnissaat, oqoqalersimasullu suliarineqarnissaat
qulakkeerumallugu Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat oqoqalersimasut
nutarternissaat pillugit, Naalakkersuisut suliniummik annertuumik aallartitsinikuupput, Hans Peter Poulsen ilisimatitsivoq nangillunilu:
- Massakkut attartortut, attartortuulerumaartussallu eqqarsaatigalugit Namminersorlutik
Oqartussat inissiaataasa qanoq-issutsimikkut iluarsiiffigineqarnissaat Naalakkersuisut
annertuumik ukkataraat. Taamaattumik ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinnissaq
pillugu Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiinnik (IA) aamma Siumumik politikkikkut
isumaqatigiissusiornikuupput. lnissiat aserfallatsaalineqanngitsut amerliartornissaasa
unitsinneqarnissaasa siunertaasup saniatigut, Namminersorlutik Oqartussat
inissiaataannik massakkut attartortut, kinguaariillu tullii silaannarissunik
inissiaqarnissaannik qulakkeerinnissalluni aaqqissuusseqqinnertigut, Namminersorlutik
Oqartussat inissiaataat nutarterneqartussaapput.
Taarsiiffigineqarnissamut inatsisitigut tunngavissaqanngilaq
Wangenheim aamma apeqquteqarpoq pisortat inissiaataanni attartortoq
napparsimalersimappat toqqaannartumik attartukkami oqoqalersimanerata
kingunerisaanik, taava taarsiiffigitinnissamut periarfissat suunersut.
- Pisortat inissiaataanni attartortittakkani uppernarsakkamik oqoqarnera
patsisaalluni attartortut napparsimalersimanerinut taarsiissuteqarnissamut, ineqarneq
pillugu inatsisitigut tunngavissaqanngilaq, Hans Peter Poulsen akissummini erseqqissaavoq.
Wangenheim akissutinut naammaginninngilluinnarpoq
Anna Wangenheim (D), Naalakkersuisut akissutaannik utaqqisimasoq, apeqquteqaatini 22. maj tunniutereernikuullugit, akissutinut naammaginninngilluinnarpoq:
- Inissiat piginnittutut inissiat innuttaasunut atugassanngortinneqartut pillugit aaqqissuussaasumik ingerlatsisoqartariaqarpoq. Maanna uppernarsarneqarpoq inissiami najugaqartut inatsisitigut pisinnaatitaaffeqanngitsut, nappaammik kinguneqartumik taarsiiffigineqarnissamut, nappaatigilersimasaminnillu kinguneqartumik inissiani najugaqarnerup kingunerisaanik nappaatip akuersissutigineqannginnera aamma uppernarsarneqarpoq. Aamma uppernarsarneqarpoq inissiat nutartertariaqartut amerlasuut nakkutigineqarnissaannut pisussaaffeqarnerup amigaataanera, Anna Wangenheim Sermitsiamut oqarpoq.
Taamaattumik taanna maanna aalajangerpoq suliaq nanginniarlugu, pingaartumik innuttaasut pisortat inissiaataannik attartortut inatsisitigut illersugaanerisa ersarinnerulersinneqarnissaa annertusarneqarnissaalu anguniarlugit, tassa inissianik oqoqartunik attartornerup malitsigisaanik napparsimalersartut illersugaanissaat anguniarlugu.
Ineqarnermut naammagittaalliuuteqartarfik tusaanngitsuusaarneqarpoq
Kisianni innuttaasut inatsisitigut pisinnaatitaaffiinik ersarissaanissap annertusaanissallu saniatigut Anna Wangenheimip kisiisa akissutisiaminik naammaginninnginnermini pinngilai. Taassumami aamma uppernarsaatitalimmik paasisimavaa Namminersorlutik Oqartussat imaluunniit inissiaatileqatigiiffik INI, inissianik attartortitsisartut, ineqarnermut naammagittaalliuuteqartarfiup inassuteqaatai malinneq ajortut.
- Sooq ineqarnermut naammagittaalliuuteqartarfeqarpugut inassutaalu malikkumanagit, uffa pituttuisussaaniaraluartut ineqarnermut naammagittaalliuuteqartarfiup inassutai, Wangenheim aperivoq.
Aperineqarami ineqarnermut naammagittaalliuuteqartarfiup inassuteqaatai malinneqannginnerat tigussaasumik assersuusiulaaqqullugu, taanna akivoq paasissutissanik peqarluni, naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangiineri ataqqineqanngitsut malinneqanngitsullu uppernarsarneqarsinnaasut. Tamanna aamma Inatsisartuni ilaasortap, Anna Wangenheim (D) malitseqartissallugu aalajangiuppaa.