Utoqqaat puigortunngorneq qitinnermik ingalassimatissavaat

Nikuigitsi, qeqqillusi qiteqatersi saassiuk. Maanna arnap talini talerpilleq angutip talianut saamillermut inissippaa, angutillu assani talerpilleq arnap tuianut inissippaa. Taamaalilluta foxtrotip periaasii aallartissinnaavagut, taamaalillusilu natermut avalassinnaalissaasi kingornalu sanimut ingerlaassaasi qiteqatersi alarnagu. Piareerpisi?

Taama utoqqarnut eqqaamasarnerminnik ajornakusooruteqartunut ilisimatusarnermik suliniummi nutaami peqataalersunut ’Eqqaamasinnaanerit pillugu qitigit’-mik ilisarititsipallanneq nipeqarsinnaavoq. Tassani Odensimi, Aarhusimi Københavnimilu peqataasut 370-t qiteqatigiissapput.

Marlukkaarlunimi qitinneq puigortunngornermik pinaveersimatitsiniarluni timimik aalatitsinermik periutsini pitsaanerpaanut ilaagunarpoq, taamaaliornermimi eqqorniarneqartut tamakkerlugit eqqorneqarsinnaasut, suliniummik ingerlatsisut ilisimatusartut oqarput.

- Nikeriarnerit qiteriaaserlu eqqaamaniarneqartussaapput, peqatigisaanillu timimik aalatitsisoqartarpoq. Tamakku qitinnermut ilaatinneranni timimut, tarnimut inooqataanermullu tunngasut ineriartortinneqartarput, Cecilie Thøgersen-Ntoumani, ilisimatusarnermik suliniummik ingerlatsisoq Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Puigortunngornissaq utaqqiinnartoq

Ilisimatusarnermik suliniummi nutaami marlukkaarluni qitinnerit, soorlu ballroomip latinillu peqataasut eqqaamasinnaassutsimikkut ajornartorsiutaannik akuliulluni misileraanermi ikiorsiivigisinnaanerat misissorniarneqarpoq. Ilisimatusarnermissaaq utoqqaat peqqissuunissaannut timiminnillu aallartitsinerunissaannut piumassuseqarnerulersinniarneqarput, tassanilu qitik periusaalluarsinnaavoq.

- Qitik ukioqatigiinnut taakkununnga pilerinartuusoq nalunngilarput. Aamma timiminnut aalatitsinngikkaluartut qitinnerminni inuusuttuunerminni pisut nuannersut eqqarsaatigilersinneqarsinnaapput, Cecilie Thøgersen-Ntoumani, Ilisimatusarfimmi DRIVENIMI Syddansk Universitetimi timimik aalatitsinermi peqqissutsimilu professori oqarpoq.

Puigortunngornermi nutaarsiassaq nuanniitsoq tassaavoq qallunaat 65-t sinnerlugit ukiullit puigortunngortut amerliartorneranik, Nationalt Videnscenter for Demens oqariartuutaa.

Amerliartornerallu ersarilluinnarpoq. 2035-mi inuit 135.000-t angullugit Danmarkimi puigortunngornermik nappaateqarsinnaapput. Tamanna ullumikkumut sanilliullugu 40.000-t missarluinnaanik amerleriarneruvoq, tamannalu Danmarkimi utoqqaat amerliartorlutillu inuuneqqortusiartornerannik annertunermik patsiseqarpoq.

- Innuttaasut utoqqaat amerliartornerat taakku peqqissuunissaannik amerlanernik unammilligassiivoq. Tamanna taakkununnga namminernut inuiaqatigiinnullu unammilligassiivoq, Cecilie Thøgersen-Ntoumani oqarpoq.

Inuuneq sivisooq puigortunngornermik nappaateqartoqartillugu napparsimavimmiinnerni isumattuisuunillu sulisoqarnermi akisunerulersarpoq. Taamaammat maanna utoqqaat peqqillutik inuuginnarsinnaanissaannik paasiniaalluni misissuinerit amerlasuut ingerlanneqarput, taanna nassuiaavoq.

Cecilie Thøgersen-Ntoumani DRIVEN-imilu ilisimatusartut allat suliniummi peqataasut isumaqarput marlukkaarluni qitik atorlugu puigortunngortut amerlassusaasa qaffakkiartornerat ingalassimaartinneqarsinnaasoq.

Taamaammat suliniummut peqataasussanik, minnerpaamik 65-nik ukioqartussanik peqataasussarsiorput. Peqataasussat tamarmik eqqaamaniarnermikkut ajornartorsiuteqartussaapput, puigortunngorsimassanatilli. Taamaalillutik puigortunngornermik katsorsarneqartussaanngillat, suliniutillu aallartinnerani nappaammut ersiutinik qanoq amerlatigisunik peqarnerannik misissorneqassallutik.

Qitiup periarfissai ilisimaneqanngitsut

Steen Hasselbalchip, Københavnip Universitetiani Institut for Klinisk Medicinimi professorip marlukkaarluni qitinnerup allunneqarnera paasilluarsinnaavaa. Ilisimatusarnermi oqaatsip ‘kognitiv reserve’-p sulissutigineqarnera taassuma nassuiaatigaa. Taanna isumaliortaassutsikkut patajaatsuunermut, inuuneq tamaat sanarfineqarsinnaasumut nutserneqarsinnaavoq.

- Taassuma iliuuseqarnermi qaratsap naammassinnissinnaassutsimik sanarfisarnera nassuiarpaa, Steen Hasselbalch, National Center for Demensimut attuumassuteqartoq, ukiorpassuarnilu puigortunngornermik pinaveersaartitsinermillu ilisimatusarnermik ingerlatsisoq oqarpoq.

Qarasaq nallukattat, atuagaq marlukkaarlunilu qitinneq atorlugu sungiusarneqartarpoq. Sungiusarnerup qaratsap isumaliorsinnaassutsikkut sillimmatai inuunermi sivisuumi sungiusartarpai. Qarasarpullu utoqqanngoraangatta, annertuumik isumaliortarnikkut sungiusarneq napparsimalernermi allannguutaasinnaasunik, soorlu puigortunngornermik, qaratsamik eqquisartumut akiuutsissinnaavarput. Isumaliortaatsikkut sillimmatinut aatillugu puigortunngorsinnaanermut pinaveersaartitsineq pitsaanerpaaq tassaavoq timikkut inooqataanikkut tarnikkullu nukittorsaaneq , tamannalu marlukkaarluni qitinnerup naammassisinnaavaa. Taamaammat marlukkaarluni qittarneq pinaveersaartitsissutitut atussallugu isumassaqarluartoq, Steen Hasselbalch isumaqarpoq. Taassuma nakorsaatit atorlugit katsorsaanerit pioreersut ikittut puigortunngornermut sunniuteqarlutillu pinaveersimatitsisinnaanerat, maannalu Qallunaat Nunaanni utoqqaat illuini qitik katsorsaatitut atorneqartareersoq oqaatigaa, tassanilu puigortunngortut qitinnermikkut eqqaamasaat nuannersut pilerseqqinniarneqartarput.

Suliniut ilisimatusarnernit allanit paasisanik toqqammaveqartoq, taakkunanilu puigortunngorneq qitillu misissorneqartut, Cecilie Thøgersen-Ntoumanip oqaatigaa.

Taakkununngalu 2024-mi misissuineq ilaavoq, taanna Sport Medicinemi tamanut saqqummiunneqarpoq, tassanilu qitik ”piumassuseqalersitsinermi, eqqaamasarnermut tunngasuni inooqataanermilu pitsannguillunilu uivernermik annikillisitsisarnermi” pitsaanerpaasoq paasineqarpoq.

Marlukkaarluni qitittarneq ingerlaannassaaq

Marlukkaarluni qittarnermi angusat pitsaanerpaat angujumallugit, qaammatialuit ingerlaneranni misissuinermi paasisat ungasissumut sammisumik sunniutinik paasisaqarfigissallugit naammanngillat. Allatut oqaatigalugu: Peqataasut qaammatialunni qitittarunik, kingornalu iniminnut mattullutik issiaannarunik, sumulluunniit tamanna iluaqutaanngilaq.

Taamaammat Cecilie Thøgersen-Ntoumanip ilisimatusarnermilu peqataasut allat siusinnerusukkut ilisimatusarnernit peqqinnartumik timimik aalatitsinerup nanginnissaanut piumassuseqalersitsiniarlutik paasisat atortarpaat.

Tamatumani peqataasut akornanni ataatsimuussutsip pilersinnissaa, peqataasullu suliniummut piginnittutut misigilersinnissaat aallunneqartarpoq. Taamaammat peqataasut misileraalluni ilisimatusarnermi qitinnik toqqaanermi peqataasullu aporfigisinnaasaannik oqaatiginninnertigut sunniuteqartinneqartarput.

- Sungiusaasullu aamma peqataasut eqqarsartaasiisa pisariaqartitsinerannut ikorfartuinissamut sungiusarneqartarput, taanna oqarpoq.

Taanna naapertorlugu peqataasut qitimmut pilerinerisa attatiinnarnissaa qulakkeerniarneqartarpoq, aalatillugit puigortunngortarnerlu ingalassimatillugu.