PAUL WATSON PILLUGU SULIAQ
Watsonip aniguisitaanissaanik illersuisui pingasunngorpat piumasaqassapput
Paul Watson Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut isertitsivimmiikkallaannassava, aniguisinneqassava imaluunniit Japanimut tunniunneqassava? Taanna juulip 21-ani tigusarineqarmalli eqqartuussivimmi sassartitsinerit pingajussaat pingasunngorpat ullaap tungaani pisussaavoq.
Paul Watson aamma illersuisui kimigiisernikuupput videoliaq 12 sekundinik sivisussusilik eqqartuussivimmi uppernarsaatitut takutikkusullugu, taakku isumaqatamik videop ersersikkaa Watson pisuussuseqanngitsoq. Asseq matumani atorneqaartoq videomiit assilisaavoq.
Screenshot: Sea Shepherd
Juulip ulluisa 21-annili 2024-mi Canadamiutut-Amerikamiutullu innuttaasuusilik, Paul Watson Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiippoq, Japanimut tunniunneqassanersoq imaluunniit tunniunneqassannginnersoq aalajangiiffigineqarnissaa utaqqineqarmat.
Taamaalilluni 73-nik ukiullip, uumasunik pinngortitamillu illersuiniaqatigiiffiit ilaanni siuttuusup taassuma tigummigallarneqarluni isertitsivimmut inissinneqarneraniit sapaatit akunneri qulit sinnerlugit maanna qaangiutereerput.
Japanimut nassiunneqassanersoq, aniguisinneqassanersoq, taamaalillunilu Japanimut tunniunneqassannginnersoq, imaluunniit tigummigallarneqarnera kingumut sivitsorneqassanersoq, pingasunngornermi oktobarip aappaanni eqqartuussivimmi aalajangiiffigineqassaaq.
Illersuisut: Paul Watson aniguisinneqarli
Maannakkut eqqartuussivimmi pingajussaanik suliap qanoq ingerlateqqinneqarnissaa pillugu ataatsimiinnissaq pingasunngorpat pisussaq sioqqullugu, Watsonip illersuisuisa piareersarnerit ingerlappaat, pineqartup aniguisinneqarnissaa anguniarlugu.
- Eqqartuussiveqarfiup aalajangiutissavaa Watsonip tigummigallarneqarnera ingerlaannassanersoq. Uagut pingasunngorpat piumasarissamaarparput aniguisinneqassasoq, soorlu siuliini aamma tamanna piumasarisimagipput, eqqartuussissuserisoq Finn Meinel Sermitsiamut oqarpoq.
- Isumaqarpugut pissutissalimmik pasilliutissaqartoqanngitsoq aamma isumaqarpugut pasilliutigineqartunut sanilliullugu pineqarnera naapertuutinngitsoq. Tassami tigummigallarneqarnera tamaat ataatsimut isigalugu aammalu taamak sivisutigisumik tigummigallarneqarnera unnerluussissutaasunut sanilliullugu imminnut naapertuutinngillat.
- Eqqaamassavarput unnerluussissutaasoq uliorpaaluit matuma siorna pisimasuummat, uagullu isumaqarpugut Japanimiut unnerluussisuisa uppernarsaatitut atugaat apeqqusernartuusut, tassami aamma uppernarsaatitut saqqummiunneqartut pillugit ajornartorsiuteqarpoq uppernarsarneqarsinnaanngimmat ilumut taanna unnerluutigineqartutut iliuuseqartuusimanersoq. Aappaattut, pisuutinneqartoq iliuuserisimasaatullu pasilliutaasut ima annikitsigipput suliap ingerlanneqarnerani mattullugu tigummigallarneqarnissaanut pissutissaqanngitsoq isumaqarpugut, eqqartuussissuserisoq Meinel oqarpoq.
Suliaq imaaliallaannariaanngitsoq
Kisianni suliaq Paul Watsonimut tunngasoq imaaliallariaannaanngitsuuvoq, tassami nunat marluk akornanni tunniussinissamik suliassarujussuusoq, tassa Danmarkip Nalagaaffiata aamma Japanip akornanni.
Siusinnerusukkut nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen isummaminik saqqummiussinikuuvoq, Watsonip Japanimut tunniunnissaa Danmarkip pinngitsoorsinnaanngikkaa. Tassunga tunngavilersuuteqarpoq Danmark nammineq tunniussinissamik piumasaqarsinnaasarmat.
Kalaallit Nunaanni Politiit Justitsministeriamit qinnuigineqarnikuupput misissuinermik ingerlatseqqullugit, misissuinerlu naammassineqarpat Justitsminiterip tunniussisoqarnissaanik tunniussisoqannginnissaanilluunniit aalajangernissaminut tunngavissaanik innersuusseqqullugu.
Kalaallit Nunaanni Politiit suliassamik naammassinnissimanersut misissuinerlu naammassillugu Justitsministeriaqarfimmut inassuteqaateqarsinnaalersimanersut, pingasunngornermi eqqartuussivimmi takutinneqassaaq. Sermitsiamit Nunatsinni unnerluussisussaatitaasunut aammalu justitsministeriaqarfimmut oqaaseqartitsiniarnerput iluatsinngilarput, piffissap imaalinerani taakku oqaaseqarusunngikkallaramik.
