– Sorunami
kipiluttunarpoq ingammik aalisarnermut pisortaqarfiup ukiuni marlunni suliaq
suliarimmagu saniatigullu annertuumik, eqqunngitsumik equngasumillu suliaq
pillugu tusagassiuutini saqqumilaartillugu. Kisianni pissutsit taamaapput.
Tromsømiit
assagiarsunnik aalisariutaatilik Bengt Are Korneliussen Sermitsiamut oqarpoq,
inuussutissarsiortutut suliami Aalisarnermut aqutsisoqarfimmi ingernneqartumut
tunngatillugu. Taanna Royal Greenlandimut akunnermiliuttutut pasineqarpoq.
– Sorunami
kipiluttunarpoq ingammik aalisarnermut pisortaqarfiup ukiuni marlunni suliaq
suliarimmagu saniatigullu annertuumik, eqqunngitsumik equngasumillu suliaq
pillugu tusagassiuutini saqqumilaartillugu. Kisianni pissutsit taamaapput.
Tromsømiit
assagiarsunnik aalisariutaatilik Bengt Are Korneliussen Sermitsiamut oqarpoq,
inuussutissarsiortutut suliami Aalisarnermut aqutsisoqarfimmi ingernneqartumut
tunngatillugu. Taanna Royal Greenlandimut akunnermiliuttutut pasineqarpoq.
Norgemi
aalisarnermik pisortaqarfik Bergenimi qullersaqarfeqartoq qangali
isumaqarsimavoq Tromsømi aalisariutaatillip ingerlatseqatigiiffik Maniitsoq
taagutaannakkut pigigaa, tassalu Royal Greenlandimut akunnermiliuttutut
isertortutut piginnittuulluni.
Pisortaqarfik: Royal
Greenlandip aalisariutaatilik aningaasalersoraa
Pisortaqarfiup
oqarneratuut Royal Greenland aalisariutaatilimmik Maniitsumik aqutsisuusoq
eqqunngilaq. Bengt Are Korneliussen kisimiilluni piginnittutut kisimi
aalisariutaatilimmik aqutsisinnaavoq. Aalisariutaatilik taaguutaannakkut
ingerlatseqatigiiffiunngilaq, Bengt Are Korneliussenilu Maniitsumik ukiuni
arlalinni Barentip imartaani assagiarsunniarsimasumik taaguutaannarmik
piginnittuunngilaq.
Decembarip 6-ani 2023-mi aalisarnermut
pisortaqarfimmut maalaarummi, pisortaqarfiup novembarip 7-ani 2023-mi
aalajangiineranut, aalisariutaatillit angallataat Arctic Opilio
inuussutissarsiorsinnaanermut assagiarsunniarsinnaanermullu akuersissummik
arsaarneqassasoq pillugu aalisarnerup iluani Norgemi eqqartuussissuserisut
siuttut ilaat Kenneth Mikkelsen, Bengt Are Korneliussen Maniitsorlu
sinnerlugit, allappoq. Akuersissutip arsaarinnissutigineqarnerata kinguneraa
angallat aalisarsinnaajunnaarneranik.
Tamanna suliami allakkiani arlalinni
allagaatinik takunnissinnaanikkut ilisimalikkani Sermitsiap pisortaqarfimmit
pissarsiarisimasaanni allassimavoq.
Pisortaqarfimmi qangali isumaqartoqarsimavoq
aalisariummik assagiarsunniartumik Maniitsumik piginnittoq pappiliaannakkut
piginnittuusoq, taamaalillunilu Royal Greenlandimut isertortumik
akunnermiliuttuulluni, Royal Greenland aalisariutaatillip aningaasaqarnerata
ilarujussuanik annertuumik taarsigassarsititsisarsimammat. Pisortaqarfik
taamaalilluni isumaqarpoq Royal Greenlandip piviusumik aalisariutaatilik
aningaasatigut aqukkaa ingerlanneqarneralu aqullugu.
Pisortaqarfiup aalajangiineq
piviusunngortinnialerpaa tassalu inuussutissarsiorsinnaanermut
assagiarsunniarsinnaanermullu akuersissutit unitsinneqassasut, Oslomi
inuussutissarsiornermut aalisarnermullu naalakkersuisoqarfiup
aalisariutaatilimmit maalaarummik suliaqarnerani.
Korneliussenip nassuiaataa
Sermitsiap Bengt Are Korneliussen
qinnuigisimavaa aalisarnermut pisortaqarfiup oqaatigisaa oqaaseqarfigissagaa
tassalu Royal Greenlandimut isertortumik akunnermiliuttuulluni.
– 2014-imi
umiarsuaq Arctic Opilio pissarsiaraara 2015-imilu ingerlatseqatigiiffimmi
Maniitsumi kisimiillunga piginnittuulerlunga. 2017-imi umiarsuup
assagiarsunnialernissaanut allanngortinneranut Royal Greenlandimit
taarsigassarsivunga, taarsiullugu Royal Greenland niuernikkut piumasaqaatit
naapertorlugit umiarsuup pisaanik pisisinnaallunilu pisisussaatitaalluni,
tamatumali umiarsuarmik piginneqataassutsinilluunniit
piginnittuunera allanngortinngilaa, imaluunniit umiarsuarmik aqutsinera. Uannut
isumaqatigiissutit pingaartuupput, taamatullu aalisarnissamik
siunnerfeqarninnut eqqortuullutik, umiarsuaatilik oqarpoq.
Nangipporlu:
– Ingerlatseqatigiiffiup
piviusumik nammineq aningaasaatai pitsaasuutillugit taarsigassarsiallu
niuerfimmi piumasaqaatit naapertorlugit taarsigassarsiaallutik,
ingerlanneqarnera ajalusoorsinnaanera akisussaaffigalugulu aquppara.
– Pisortaqarfilli
siusinnerusukkut isumaqarpoq naammattoq Royal Greenlandimit
taarsigassarsisimagama taava pappialaannakkut piginnittutut
isigineqarsinnaallunga, ingerlatseqatigiiffimmik aqutsinanga, kingornali
pisortaqarfiup tunngavilersuutigilerpaa piginnittittut pisariaqartumik
aqutsisutut isigineqarsinnaasoq nammineq aningaasaatit ajunngitsumik
ingerlatillugit aningaasaliinerlu niuernermi piumasaqaatit naapertorlugit
aningaasaliinerulluni. Uanilu suliami taamaappoq. Taamaattumik
naatsorsuutigaara maalaarutiga malinneqassasoq, Bengt Are Korneliussen oqarpoq.
Royal Greenlandimit
83 millionit koruuninik taarsigassarsineq
Aalisariutaatililli eqqartuussissuserisoq
Kenneth Mikkelsen naapertorlugu taamaallaat 10,5 millionit NKK-nik
assagiarsunniarluni umiarsuaatilimmut aningaasaliisimavoq tassalu 6,4 millionit
DKK, Royal Greenland aalisarnermut pisortaqarfik naapertorlugu umiarsuaatilimmut
131,5 millionit NKK-nik taarsigassartitsilluni, tassalu 83,5 millionit DKK.
Juulip 3-ani 2017-imi Royal Greenland aamma
Korneliussen pingaarnertut isumaqatigiissusiorpoq, soorlu tamanna
aalisariutaatillip pisortaqarfimmut maalaarutaani allassimasoq.
– Royal Greenland nunarsuarmi aalisakkanik
pilersuinikkut siuttut ilagaat tamannalu tunngavigalugu aalisakkanik
pitsaasunik ataavartumik ingerlaavartumillu pilersorneqarnissaminik
pisariaqartitsilluni pisisartut piumasaqaataannik naammassinnissinnaaniarluni,
taamaalillunilu niuerfimmi inissisimanini attatiinnarlugu imaluunniit
annertusillugu. RG-mut isumaqatigiissummut tamanna pingaarnertut peqqutaavoq,
maalaarummi allassimavoq.
Naak Royal Greenlandip aalisariutaatillillu
akornanni isumaqatigiissutit taamanerniit annertuumik allanngorsimagaluartut
aalisarnermut pisortaqarfik isumaqarpoq aningaasatigut aaqqissuussaaneq
allaanngorsimanngitsoq. Pisortaqarfik naapertorlugu tamatuma takutippaa Bengt
Are Korneliussenip ingerlatseqatigiiffik Maniitsoq aqunngikkaa.
Royal Greenland suli ingerlatseqatigiiffiup
ingerlanneqarnerani aningaasatigut isumalluutaavoq, aalisarnermut pisortaqarfik
ukioq manna aggustip aallaqqaataani Oslomi inuussutissarsiornermut
aalisarnermullu naalakkersuisoqarfimmut allappoq Sermitsiap ilisimalersimasaani.
Naalakkersuisoqarfimmut allakkiaq suliarineqarpoq pisortaqarfiup
umiarsuaatillip maalaarutaata suliani taamaattuni oqartussaasut qullersaannut
nassiuteqqinneranut atatillugu.
Angallat tunineqartoq
Sermitsiamit Bengt Are Korneliussen
aperaarput inuussutissarsiornermut aalisarnermullu naalakkersuisoqarfiup
pisortaqarfiup aalajangiinera naqissuserpagu taamaalillunilu Maniitsup
inuussutissarsiorsinnaanermut assagiarsunniarnissamullu akuersissut annaallugu
tamanna umiarsuaatilimmut taamaalillunilu aamma Royal Greenlandimut
aningaasatigut qanoq kinguneqarsinnaanersoq.
– Ilimagisaq akimorlugu tamanna pissappat
kinguneqarsinnaavoq umiarsuup ingerlanissaanut tunngavissamik allamik
nassaartariaqassaanga. Kingorna Royal Greenlandimit taarsigassarsiat
utertittariaqarpakka aalisarnikkut isertitanit imaluunniit umiarsuaq akigisariaqassavara
kingornalu taarsigassarsiat Royal Greenlandimut utertillugit tunisinermit
pissarsiassat atorlugit. Nalinik naliliinerit isumaqatigiissitsiniartartumit
pissarsiavut naapertorlugit umiarsuaq 160 aamma 180 million NKK akornanni
akeqarpoq. Umiarsuaq tunineqassappat naatsorsuutigaara tamanna Royal
Greenlandimut annertunerusumik annaasaqarfiunngitsumik pissasoq.
Taamaalilluni
siunissami qanoq kinguneqassava illit ingerlatseqatigiiffiillu
inuussutissarsiorsinnaanermut assagiarsunniarsinnaanermullu akuersissutminik
annaasaqarussi?
– Taava umiarsuarmut
allamik atuuffissarsiussaagut imaluunniit allanut assagiarsunniartunut
tunilllugu, Bengt Are Korneliussen oqarpoq.
