Suliffeqarfiit 47-t Kalaallit
Nunaanni aatsitassarsiornissamut akuersissutinik 90-inik maannakkut
pigisaqarput.
Suliffeqarfiit arfineq-marluk piiaanissamut akuerineqarsimapput.
Suliffeqarfiit 47-t Kalaallit
Nunaanni aatsitassarsiornissamut akuersissutinik 90-inik maannakkut
pigisaqarput.
Suliffeqarfiit arfineq-marluk piiaanissamut akuerineqarsimapput.
Tamanna aatsitassanut oqartussat akuersissutinut allassimasuutaanni takuneqarsinnaavoq.
Kuultisiortut
ingerlarsortut
AATSITASSARSIORTUT KALAALLIT NUNAANNIITTUT
Piiaasinnaanermut akuersissut:
Dundas Titanium A/SIronbark A/S
London Mining Greenland A/S
Lumina Sustainable Materials A/S
Nalunaq A/STANBREEZ Mining Greenland A/S
Greenland Ruby A/S
Ujaasinissamut akuersissut:
21st NORTH ApS
Anglo American Exploration Overseas Holdings Limited
Black Angel Mining A/S
Bright Star Resources Limited
Copenhagen Minerals Inc.
Disko Exploration Ltd.
Eclipse Metals Limited Greenland
FBC Mining (BA) LimitedGardaq A/S
GEFIB s.r.o.Graphite Fields Resources Ltd.
Greenfields Exploration Pty Ltd
Greenland Anorthosite Mining A/S
Greenland Feldspar Aluminium Resources
ApSGreenland Gold s.r.o
Greenland Minerals A/S
Greenland Resources Greenland Silver Moly Resources ApS
Halmares Resources s.r.o
Hudson Resources Inc.
Itinnera Solutions ApS
Longland Resources Limited
NAIP West Exploration A/S
Navella AB
Nikkeli Greenland A/S
Northground Ltd.
Obsidian Mining Ltd (GreenROC)
Ox Resources Pty Ltd Premium Nickel Resources Ltd.
Qaatsuitsup Ulloriaa
R500 Greenmin Ltd.
Resource 500 FeVTi Ltd.
Rimbal Pty. Ltd.
Skaergaard Mining A/SStallion Resources Limited
White Eagle Resources Limited
Zawar Greenland ApS
ARC Joint Venture Company ApS
Immikkut ittumik akuersissut:
Skyfire Ltd. Greenland
Uuliasiornissamik akuersissut:
Greenland Gas & Oil
Paasisat: Mineralmyndighedens licenskort, 2025
Suliffeqarfinnili
arfineq-marlunni taakkunani ataasiinnaq maannakkut ingerlavoq. Tassa Canadamiut
suliffeqarfiutaat Amaroq Minerals, taassumalu immikkoortortaqarfia Nalunaq
Kujataani kuultisiornerminut atatillugu sulianut aalajangersimasunut
akuersissutaateqarallartoq.
Nalunami aatsitassarsiortut
saniatigut Greenland Ruby aamma piiaanissamut akuersissuteqarpoq,
Aappaluttumili piiavik matuneqarsimavoq ingerlatseqatigiiffillu
akiliisinnaajunnaarluni. Akuersissut piginnittumut nutaamut
tunniussisoqarsinnaanersoq maanna suli ilisimaneqanngilaq.
Namminersorlutik
Oqartussat eqqartuussivilersuunneqartut
Kinamiut suliffeqarfiutaat London
Mining piiaanissamut akuersissumminnik ukiut sisamat matuma siorna
arsaarneqarpoq. Oqartussaasut aatsitassanut inatsimmi piumasaqaatit
naammassineqarsimanngitsut isumaqarmata taama pisoqarpoq.
Tamatuma kingorna
ingerlatseqatigiiffiup Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut
suliassanngortippai, suliarlu 2025-p ingerlanerani eqqartuussivimmut
suliarineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Avannaani zinkimik piiaanissaq
Australiamiut suliffeqarfiutaat
Ironbarks aamma avannaani Citronen Fjordimi zinkimik piiaanissamut
akuersissuteqarpoq. Suliniulli sivisuumik uninngatinneqarsimavoq,
qularnanngitsumik aningaasanik amigaateqarneq pissutigalugu.
Ironbarks 2018-imi umiarsuarmik
aatsitassarsiorluni atorneqartartunut sumiiffimmut tassunga
aallartitseriaraluarpoq, aningaasaliisunut takutinniarlugu aqqut niuernermut
tulluartuusoq. Umiarsuulli ilaannaa tikippaa, sikoqarpallaarnera pissutigalugu
Frederick E. Hydesip kangerlua kisiat anguaat.
Anorthositimik misissuineq
Lumina Sustainable Materiale
Qaqortorsuarmi suliniumminut aamma Piiaasinnaanermut akuersissuteqarpoq,
anorthositsillu avammut tunisassariarisinnaallugit. Anorthosit glasfiberinut
qalipaatinullu atorneqartarpoq, taamaattorli aamma tassani naammattumik tunisassiortoqarsinnaasimanani.
Suliffeqarfiup anorthosit 600 tonsit Mexicomi pisisussamut 2021-mili
assartorpai, tamatumali kingorna ilisimatusarnermut atugassatut
annikitsuinnarnik avammut tunisaqartarluni.
Pisuussutit affaannanngorneqartut
Tuluit suliffeqarfiutaata
piiaanissamut akuersissutillit Dundas Titaniumip 2023-mi missingersuutaasa
nutaat affaannanngortinneqarnerat tunngavigalugu avannaani Moriusap eqqaani
suliniutaa aamma unittoorsimavoq. Suliniut ingerlaqqissappat aningaasaliisinnaasunik
nutaanik suleqateqaleqqaartoqartariaqartoq nalunaarutigineqarnikuuvoq.
Ingerlatseqatigiiffinni
arfineq-marlunni kingullersaavoq Australiamiut suliffeqarfiutaat Tanbreez
Mining, Kujataani Killavaat Alannguanni piiaanissamut akuersissutaateqartoq.
Suleqatigiinnermik aallartitsinikkut akuersissutaat Australiamiut Amerikamiullu
suliffeqarfiutaannut Critical Metals Corp.-imut tunniunneqarsinnaalersimasoq.
Saffiugassat qaqutigoortut
Ujaasinissamut
akuersissuteqartut allattorsimaffiat naapertorlugu suliffeqarfiit arlallit
ingerlarsorput. Aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen
Hammeken-Holm naapertorlugu, ingerlatseqatigiiffiit ujaasinissamut
akuersissummik piginnittut kulbrintit uranilu pinnagit aatsitassat suulluunniit
misissorsinnaagaat eqqumaffigineqassaaq. Taamaattumik ingerlatseqatigiiffiit
assersuutigalugu saffiugassat qaqutigoortut suut pillugit misissuinersut
takujuminaattarpoq.
”Tamatuma
saniatigut saffiugassat sorliit piumaneqartuunersut qaqutigoortuunersulluunniit
imaluunniit pinngitsoorneqarsinnaanersut mingutsitsinnginnersulluunniit aamma allattorsimasuutigineqarput. Nuna
sorleq allattorsimaffiliornersoq apeqqutaavoq. Tassa imaappoq USA
allattorsimaffeqartoq, EU nammineq peqartoq aamma Tuluit Nunaat allaanerusumik
peqarluni. Assigiinngillat, soorunami assigiissuteqarput", Jørgen
Hammeken-Holm oqarpoq, ilisimatitsissutigaluguli suliffeqarfiit 16-it Kalaallit
Nunaanni maannakkut saffiugassanik qaqutigoortunik assigiinngitsunik ujaasisut.
Aatsitassanut periusissiaq nutaaq
Inuussutissarsiornermut,
Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip aatsitassanut periusissiaq nutaaq
sapaatip-akunnerata tulliani saqqummiutissavaa, maannamut periusissiami pingaarnerit
suli atuupput. Tassa najukkami innuttaasut peqataatinneqarnissaat
qulakkeerneqassaaq, aningaasanik pissarsisoqassaaq, siunissami periarfissat
qulaajarneqassapput pisuussutivullu nittarsaanneqassapput.
– Periusissialli nutaap siusinnerusunit nunarsuaq tamakkerlugu
aningaasaliisarnermut unammilligassat erseqqissarnerussavai,
aaqqiissutissaasinnaasullu uagut isumarput tunngavigalu
saqqummiunneqassallutik. Aaqqiissutissarpassuit uagut sunniuteqarfigisinnaanngisavut
piupput, aporfiimmi taakku pingaartumik nunanit aatsitassanik eqqussuisuni
aaqqinneqassapput. Kalaallit Nunaaniilli aatsitassanik tuniniaanissaq tamatta
soqutigisaraarput. Taamaattumik periutsit aningaasatigut navianaateqarnermik
annikillisitsisinnaasut, maannakkut pingaartumik pilersuinermi immikkoortumi
siullermi pisartut, Kalaallit Nunaanni nassaarineqassapput, Naaja H.
Nathanielsen Sermitsiamut oqarpoq.
Aningaasatigut nanertuutaarujussuartoq aarlerinaaterujussuaqartorlu
Aatsitassat
qaqutigoortut siornatigut soqutigineqarluartut aamma suli
soqutigineqarumaartut, nunarsuarlu tamakkerlugu niuerutiginissaannut
aatsitassat qaqutigoortut saffiugassallu allat assigalugit — pingaaruteqartut
pingaaruteqartuunnginnersullu — unammilligassat assigigaat Naaja H.
Nathanielsen oqarpoq
– Taakku tassaapput
aningaasatigut nanertuutaasinnaasut aamma aatsitassarsiorfiup ingerlanerata
aallartinnerani aarlerinaataasinnaasunut ikiuutaasinnaasut pineqarput.
Misissuinermi, misissueqqissaarnermi, suliniut pillugu killiliinermi,
qinnuteqaasiornermi nalunaarusiornissamik piumasaqaatitalimmi,
pilersaarusiornermi sanaartornerullu nalaani, soorlu aqqusinniornermi,
ineqarfiit, teknikkikkut atortorissaarutit aamma aatsitassarsiorfik namminerlu
aningaasanik pissarsinissaat, tamakku tamarmik akisusarput. Naalakkersuisuni
nalunngilluinnarparput tamannalu aatsitassarsiornermik ineriartortitsinissamut
suliniutitsinni pingaartipparput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
