Jakob aqqusinniornermi iliuuserisartagaqarpoq

GNC-mi suliniummi akisussaasoq, Jakob Rosing Søltoft, sapaatit akunnikkaartumik ingeniørinit Inuplanikkunnit sannaartortitsisunillu NunaGreenimit Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata umiarsualiviani nakkutilliiartorlutik tikittunik tikilluaqqusivoq. 

Taakku sanaartortut aqquserniornerminni sumut killinnerat alakkarpaat. Aqqusineq umiarsualivimmit aallartittoq tasersuup qaqqami 14 kilometerisut ungasitsigisup tungaanut ingerlassaaq. Tassanilu sanaartortoq aamma aqqusinermik allamik nunakkut 8 kilometerinik ungasitsigisumut sanassaaq.

Aqqusineq 2026-mi naammassissasoq 

GNC-p 62 million koruunit missaannik akeqartussatut tagginneqartumik aqquserniornermigut, attaveqaatip siulliup 2026-mi ukiakkut piareernissaanik isumannaarinnissaaq, tassanilu sanaartoqatigiit nunanit assigiinngitsuneersut aggerlutik erngup nukinganik innaallagissiorfimmik alliliillutillu attaveqaatinik sinneruttunik sanaartussapput. 

– GNC-mi nunaqavissut aamma periarfissinneqarnerat tulluusimaarutigeqaarput. Tamanna uatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, Jakob Rosing Søltoft oqarpoq. 

Suliniummut akisussaanerup saniatigut taanna aamma nunamik uuttortaasutut ilioraanermut, uuttortaanermut, annertussutsinik naatsorsuinerni piffimmilu pitsaassutsimik qulakkeerinermik suliaqartarpoq. 

– Maskiinat piffimmi atorneqartut tamaasa piareersimatittussaavakka. Tassa oqaluttuarlungalu nunami sukkornissatsinnik ilisarnaasersuissaanga, taanna oqarpoq. 

Uuttortaaneq qaartiterinerlu 

Jakob Rosing Søltoft sanasuissuuvoq – angut suliassaminik ilisimaarinnilluartoq uuttortaatiminillu tigusilluni nunatamik maskiinamik aquttut qaartiterisartullu aqquserniassaannik uuttortaasarpoq. 

– Sulisut 15-it 20-llu akornanniittarput. Taakku tassaapput maskiinamik aquttut qaartiterisartullu; taakku qaarsumik qaartiterillutik ilanngarterisarput. Aqqusinitoqqamut assaasarpugut, dumptrucksinik, lastbiilinik qillerummillu ingerlaartartumik qillerutaannarmillu atuilluta qaarsoq qillertarparput, Jakob oqaluttuarpoq.

Maajip kingorna aqquserniornermi aalajangersimasumik sulivoq, tassani ullut tamaasa nunami sulisarpoq. Palersimanerata silamiilluni nunami aqquserniornermini nalunaaquttap akunnerpassuini sulisimanera ersersippaa.

 - Ingerlalluarpugut, tamannalu nuannaarutigeqaara. Illoqarfimmi nunami uuttortaasutut sulisarsimavunga – assaanitsinnilu kabilerpassuit, erngup aqqutai anartarfiit kuuffii assigisaallu maani siumorneq ajorpagut. Tamannalu nuannaarutigisannut ilaavoq, Jakob oqarpoq.

Inuplanip suliai 

Jakob Rosing Søltoft aqqusinikkut ujaraaqqanik qallikkakkoorluni nakkutilliisoq Søren Frederiksen Inuplanimeersoq, aqquserniornerminni sumut killinnerminik takutippaa. 

Inuplan aqquserniornermi umiasualivimmillu tatsip tungaanut aqqusinitoqqap nutarterneranik pilersaarusiortuuvoq. 

Ingeniørit suliniummut titartagaliorput suliassamullu nassuiaasiorlutik – sanaartortup suna suliassarineraa, qanorlu suliassap ingerlanneqarnissaa. 

– Aqquserniassaq illoqarfiup avataaniinnera nunaannarmiinneralu pissutigalugit satellitinit paasissutissat droninilu assilisat atorlugit aqquserniassaq titartarparput. -

- Maani allatut ajornartumik nuna atuarneqartariaqartarpoq, titartakkanullu nalimmassaatinik suliaqarluni – assersuutigalugu qaqqap saavani sivinganerup titartakkamik allaanerunerani, GNC-llu taanna ujaqqanik sioqqanillu immertarpaa. 

– Qaqqallu saavani uani, uuttortaanitsinni 20 centimeterinik kukkusoqarnera qatsissutsimut annertuumik sunniuteqarpoq. Taamaammat qaqqat saavini suliaqartilluni mianersorfissaasarpoq. Taamaammanuna taama akulikitsigisumik tasamaniittartugut siumullu isigisarluta. 200 meterit tulliuttut qanoq sananeqarnissaat isiginiartarparput, Søren Frederiksen oqarpoq.

Taassuma aamma sanaartortitsisoq NunaGreen sinnerlugu annertussutsip sanaartortup suliarisimasamisut taasai ilumut eqqortuunersut alaatsinaattarpaa.

Sakkortuumik imigassamut politikki 

NunaGreen sanaartorfimmi isumannaatsuunissamut pingaarnertut akisussaasuuvoq, taakkulu aamma sulinerup illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarnera sanasullu nunalerisullu navianartorsiunnginnissaat akisussaaffigaat. 

Tassanilu Søren Frederiksenip GNC-mi suliniummi akisussaasoq isumannaallisaaneq assersuinissamillu pisariaqartitsineq pillugu oqaloqatigaa. 

– Isumannaatsuunissaq GNC-mi annertuumik pingaartipparput. Sulineq tamakkerlugu isumannaallisaasoqassaaq, sunimmi tamanit ungasissumi sulivugut. 

Manna tikillugu ajoqusertoqanngilaq, Jakob Rosing Søltoft nassuiaavoq. GNC-p Nuummi Utoqqarmiullu Kangerluarsunnguanni sakkortuumik imigassamut politikeqarnera taassuma erseqqissarpaa. 

– Maani imigassaq ikiaroorniutillu akuerinngilagut. Taakkutortoqarpat ingerlaannartumik soraarsitsisoqassaaq. 

Aqquserniornermi isumannaatsuunermut aamma maskiinarsuit aqqusinermi ujaraaqqanik qallikkani nakkannginnissaq pillugu sukkavallaamik ingerlannginnissaat pineqarpoq, piffimmi ilaani nakkarfiusinnaasoq 20 meterit angullugit portussuseqartarpoq. 

– Tassanilu suut tamarmik pitsaasumik isumannaatsumillu ingerlanissaat nakkutigisarparput, peqatigisaanillu sanaartortup tamatigut suliaminnut akiligassanik nassitsisarnera isumagisarparput.

Ajutuunnginnissamut ileqqut 

Ullaat tamaasa Jakob Rosing Søltofti inuttut ileqqulersuutini atorlugit ullormut aqquserniassami suliassat sammivilertarpai. Aqqusinikkut ingerlaartarpoq puilasumullu imertartarluni. 

– Ajutoortoqaqqunagu ullaat tamaasa imerfiga puilasumit aalajangersimasumit immertariaqartarpara, Jakob oqarpoq.

Ileqquisa eqqissisittarpaa, aallutitillugu suliassaminullu piareertittarlugu. Suliassap aaqqinnissaa kisimi pineqanngilaq, inuilli avatangiisillu paaralugit suliarinissaa pineqarpoq. Ileqquata ullormi suliat ajutoorfiunngitsumik pinissaat siunertaraa. 

– Ataasiarlunga puigorakku assaassutip perlaava katappoq aamma assaassut kussinermut nakkarluni. Iluatsitsinerliorneruvoq, Jakob oqarpoq. 

– Assaassutip perlaavata aaqqissorneqartussanngorluni aserornera, ajornartorsiutaapput annikitsoq nakkutilliisoq oqarpoq, taamatullu aamma assaassutip allap inunnik ajoqusiinertaqanngitsumik kussinermut nakkarnera.

Annertunerusumik ajutoortoqaqqunagu, Jakobip ileqquni attappai, ullaallu tamaasa inerfini qaqqap saavani puilasumi immertarpaa.

Taratsut, qasilitsut, equutissiaq maskiinallu 

Jakobip allat sakkuutinik atuisarnerattulli oqaatsit atortarpai – eqqortumik siunertalimmillu. Suliassaq oqaluttuanngortittarpaa, ulluinnarminik paasititsilluni, teknikimullu assassornissamullu tunngasut paasinartunngortittarlugit. Suliani ilisimaarai, piffillu ilikkarlugu, taamaalillunilu tamakkiisoq isigisinnaanngorlugu.

 Maajip aallaartinnerani GNC angallammik siusinnerusukkut politiit angallatigisimasannik Sisammik pisiarisimasaminnik, siusinnerusukkut hotelitut atorneqartumik, maannalu Nuup aqquserniorfiullu akornanni nerisassanik atortussanillu assartuutitut atorneqartumik angalasarput. 

– Atortussat tamarmik prammersuarmik qulingiluariarluni assartuinikkut maanngaanneqarput. Suut tamaasa nassarpagut: maskiinat, orsussat, taratsut, qasilitsut, equutissiat, kingoraartissat, Jakob umiarsualivimmit tammaarsimaffimmut manna erngup nukinganik innaallagissiorfimmut isaarissap eqqaaniittumut ingerlaarnitsinni nassuiaavoq.

Ullut suliffiit sivisuut 

GNC-p Munck Gruppip barakkiutai maskiinallu ilaat, Nuummi mittarfiliornermini atorsimasaat pisiaraat, maannalu taakku erngup nukinganik suliniummi atorneqarput.

Maskiinamik aquttut, mekanikerit, qaartiterisartut paarlakaallutik sullipput, taakkulu ulluni 14-ni aqqusinniortarput, taavalu Nuummi sivitsukkamik weekendertalutik. 

– Taava barakini najugaqartarput. Maani aamma kantiinaqarpugut, iserluta takuniarsinnaavarput, Jakob oqarpoq, kantiinalu taassumalu igaffia tamanik atortulersugaq, kuuinnartumik imilik innaallagialillu takuniartippaa. 

– Igasoqarlutalu eqqiaasoqarpugut. Ullaakkut arfinernut ullaakkorsiortoqartarpoq. Sulineq arfineq marlunut aallartittarpoq, ullullu qeqqasiortoqartarpoq, ataatsillu qeqqa ingerlasarput. Unnukkut arfinernut unnukkorsiortoqartarpoq, piumagaangamillu unnukkut suleqqittarput. Nalunaaquttap affaani pausertarput, sulillutik aningaasarsiorusupput, taamaammallu sivisuumik sulinissartik ajorineq ajorpaat.

- Unnukkut qulingiluat qulillu tungaanut sulisarput, taavalu qasuerserlutik, Jakob nassuiaavoq, kantiinamilu teqeqqumi allaffik tikkuarlugu, tassani tavlersuarmi nunap assingani aqquserniassaq takuneqarsinnaavoq, computereqarpoq internetilimmik, kiisalu Iridiumimik satellitikkut oqarasuaateqarpoq, taakkulu atorlugit suliassaq nakkutigisarpaa. 

– Tassani imeqartuaannarpoq, safteqartuaannarluni kaffeqartuaannarlunilu. Pimasoqartillugu immoqarpoq, kingusissukkullu takkuttunut nillataartitsivimmi nerisassaqartuaannartarpoq, taanna nassuiaavoq.

GNC aqquserniap naammassinissaa pillugu sapinngisamik sivisunerpaamik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniissaaq, nunallu assingani sumi ajornartorsiulernermi campiliorfissap sanaffissaa takutippaa. 

– Qutsinnerusumi tassanngaannartumik anorersualernerani persernarneraniluunniit oqqiffissamik allamik campiliussaagut. Taava nunami oqqiffissaqartoqassaaq kialaarfissamik nerisassaqarlunilu anartarfilimmik, Jakob Rosing Søltoft, aappagu aqquserniornermik naammassinnittussaq oqarpoq.

Aqquserniorneq GNC-mut annertuumik pingaaruteqartoq 

GNC-mi pisortaanerup Niels Meinelip aqquserniornerup sanaartortumut pingaarutaa erseqqissarpaa. Suliniut piffissami Kommuneqarfik Sermersuup Nuummi suliassanik annertuunik neqeroortitsinngiffiani suliassanik qulakkeerinnippoq. 

– Suliassaq isumagisinnaajumallugu aningaasaliisariaqarsimavugut, taakkullu soorunami neqeroornitsinnut atatillugu aningaasartuutinut pilersaarusiatsinnut ilannguppagut. Soorunami suliassap tullianut aamma akuunissatsinnik neriuuteqarpugut, taamaalillunilu neqeroortitsinerup tulliata qanoq inerneqarumaarnissaa pissanganassaaq, Niels Meinel oqarpoq.

Sanaartortut nunanit assigiinngitsuneersut, erngup nukinganik innaallagissiorfiup allilerneqarnissaani sanasussat aamma tasermit tasermut ullumikkut erngup nukinganik innaallagissiorfimmut imermik pilersuisumut sullorsualiornissami annertuumik suliaqassapput. 

Tamatuma saniatigut tasermut allamut 25 kilometerisut takitigisumik aqquserniortoqassaaq – suliassamilu tassani sanaartortoq nunatsinneersoq atorneqarsinnaavoq. 

Aningaasaliineq annertooq 

GNC maajimi sanaartorfimmi tammaarsimaffiliorput, taamatullu suliassaq suliarisinnaajumallugu 12 million missaanik nalilimmik aningaasartuuteqarput, atortussammi tamarmik Nuummit Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannut aqquserniorfissamut assartorneqartussaapput, tassungalu atatillugu maskiinanut, umiarsuarmut, orsussamut, nerisassanut, barakinullu pramimik kalinneqartunut aningaasaliipput.

- Soorunami aningaasarpassuit atorneqartariaqarsimapput, tassanilu nukittuumik suleqatiginnilluarumasumillu GrønlandsBankimik, ukiorpassuarni uatsinnik ilisarisimannittunik peqateqarnerput nuannaarutissaavoq.

- Soorunami sanasorpassuit tammaarsimaffiliornitsinni uatsinnik ikiuupput, taakkulu peqataasimanngitsuuppata taama sivikitsigisumik campiliorsinnaassanngikkaluarpugut, taakkullu sulisutsinnut pikkorissunut ikiuulluarput.

Pisortap Niels Meinelip suliassap NunaGreenimit aqqusinniortitsisumit GNC-mut isumagisassanngortinneqarnera nuannaarutigaa. – NunaGreenip Mittarfeqarfiillu suliassartik suliarinnittussarsiuusimanngikkaluarpassuk, Nuummi sanaartortitsisut nuannaarutissaqarsimassanngikkaluarput. Kommuneqarfik Sermersooq piffissami sivitsortumi suliassanik annertuunik suliariumannittussarsiuussinngilaq.