Qeqqata Kommuniani siunnersortip, Laust Løgstrupip, kommuni sinnerlugu Kangerlussuarmi septembarip 17-ianniit 19-iannut isumannaallisaanermut ataatsimeersuartitsinermut aaqqissueqataasup oqaatigaa, ataatsimeersuarneq nunarsuarmi isumannaallisaanermut Kangerlussuarmilu suliassanut suliffissanullu nutaanut iluaqutaasussaasoq.
- Kangerlussuarmi isumannaallisaaneq pillugu sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimeersuarnermi isummat amerlasuut kommunimut pilersaarummi allannguutit eqqarsaatiginissaannut tunngavissiipput, Issittumi piginnaasaqarnerulernissamut pilersaarut aamma Illersornissamut isumaqatigiissut piviusunngortinneqarpata Illersornissaqarfiup inuussutissarsiortullu kissaataat piaartumik naammassisinnaaniassagatsigik, Laust Løgstrup oqarpoq.
Qeqqata Kommuniani siunnersortip, Laust Løgstrupip, kommuni sinnerlugu Kangerlussuarmi septembarip 17-ianniit 19-iannut isumannaallisaanermut ataatsimeersuartitsinermut aaqqissueqataasup oqaatigaa, ataatsimeersuarneq nunarsuarmi isumannaallisaanermut Kangerlussuarmilu suliassanut suliffissanullu nutaanut iluaqutaasussaasoq.
- Kangerlussuarmi isumannaallisaaneq pillugu sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimeersuarnermi isummat amerlasuut kommunimut pilersaarummi allannguutit eqqarsaatiginissaannut tunngavissiipput, Issittumi piginnaasaqarnerulernissamut pilersaarut aamma Illersornissamut isumaqatigiissut piviusunngortinneqarpata Illersornissaqarfiup inuussutissarsiortullu kissaataat piaartumik naammassisinnaaniassagatsigik, Laust Løgstrup oqarpoq.
Timmisartuaqqat ungasianit aquttakkat
ANGALAARNEQ
Ataatsimeersuarnermi peqataasut
marlunngornermi septembarip 17-ianni Kangerlussuarmi takuniaallutik
aallartipput.
Takuniagaat tassaallutik Kangerlussuarmi
sillimaniarnermut ilinniartitaaneq nutaaq, TACAN-imi
qinngut ungasissorsiut aamma Akuliarusersuup
Qooruani dronenik misileraavissatut akuerisaasimasoq nutaaq.
Takuniaanerit taakku pingasut nutaajunngillat,
tamarmik marlunnik atuuffeqarput, tassa sakkutuujunngitsunut illersornissamullu
pingaaruteqaramik.
Najoqqutaq: Qeqqata Kommunia
Kangerlussuaq sakkutuunut qitiulluinnarpoq, timmisartut qulimiguullillu annaassiniarnernut ujaasinernullu atorneqartartut kiisalu sakkutuunngorniarluni tunngaviusumik ilinniarfik nutaaq tassaniimmata. Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut suliniutini pioreersuni – sakkutuunngorniarluni tunngaviusumik ilinniarnerup maannamut ersarinneruffiani - suliniutigineqartunilu kisiartaalluni piviusunngortinneqartumi – suliniutit allat piviusunngortinneqarpata Kangerlussuarmi suliniutinut aamma ajunngitsumik sunniuteqassapput, ingammik dronenik pisisoqassappat – tassa dronet angisuut marluk ungasissumut ingerlasinnaasut aamma dronet mikisut marluk, soorlumi illersornissamut ministeriusimasup Morten Bødskovip aamma Naalakkersuisunut ilaasortap Vivian Motzfeldtip 2022-mi taama isumaqatigiissuteqarsimasut. Dronellu ungasissumut ingerlasinnaasut marluk akii pissutigalugit kinguartinneqarsimapput. Sulilu aalajangiisoqarsimanngilaq.
- Suli aalajangiisoqarsimanngikkaluartoq kommunip inuussutissarsiortullu naatsorsuutigaat, piginnaasanik annertusaanikkut sakkutuut inuussutissarsiortullu dronenik atuinermut dronenillu teknologiimik ineriartortitsinermut tunngatillugu annertunerusumik suleqatigiittoqalissasoq. Tassami tamakkuninnga suliaqartuni nunarsuaq tamakkerlugu ineriartortitsiuffiulluarmat, Laust Løgstrup oqarpoq.
Dansk Industrimi Illersornissamut Isumannaallisaanermullu siunnersorti Morten Flindt
ataatsimeersuarnermi aqutsisuuvoq. Uani saamerlerpaatut takuneqarsinnaavoq politikerit
peqataasut saqqummiussisullu ilagalugit. Saamerlermit Pipaluk Lynge, IA, Inatsisartuni Nunanut
Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami siulittaasoq, folketingimut ilaasortaq Aaja
Chemnitz, IA, talerperliullunilu Kuno Fencker, Siumut, Inatsisartuni Sillimaniarnermut politikimi
Ataatsimiititaliami ilaasortaq.
Assi: Qeqqata Kommunia
Issittoq pillugu illersornissamut isumaqatigiissutip qanittukkut inissinnissaa, kommunip naatsorsuutigaa, tamannalu Kangerlussuarmut suli pingaaruteqarnerulissagunarluni.
Issittumi piginnaasanik ineriartortitsinissamut Illersornissamut isumaqatigiissutip atuutilersinneqarnissaanut atatillugu isumannaallisaanermut ataatsimeersuarneq pingaaruteqarpoq inuussutissarsiortut, ilisimatusartut kommunillu Illersornissamik isumaginnittut aamma Namminersorlutik Oqartussat suleqatiginissaannut piareersimanissamut, illuatungeriit tamarmik marloqiusamik atuinissamut aaqqiissutissanik, inuiaqatigiit ineriartornerannik aamma sakkussakillisaanissamut qulakkeerinnittussanik, atuinissamut periarfissaqarnerulerniassammata, Laust Løgstrup naliliivoq.
Assersuutigalugu eqqaavaa, kommunip dronenik ingerlatsivik Arctic Unmanned suleqatigalugu Akuliarusersuup Kuuani dronenik misilittaaviusussamik pilersitsisimanera, 2023-mi dronet pillugit ataatsimeersuarnerni marlunni suliffeqarfinnit pisariaqartitsisoqarnera tusarsimagamikku.
Nunatta isumannaatsuunissaa
Ataatsimeersuarneq Nunatta isumannaatsuunissannut qanoq sunniuteqassava?
- Sillimaniarnermut ataatsimeersuarnermi ilisimasanik paarlaasseqatigiittarneq paasissutissanillu siammarterisarneq, Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaanut annertusaaqataapput. Pissaanillit akeqqersimaartut iliuusiinut silallu pissusiata allanngoriartorneranut akiuussinnaaneq annertusissaaq, tamatuma kinguneri ajortut killilersimaarniarlugit iliuusissat assigiinngitsut takutinneqarlutillu oqallisigineqarpata, Laust Løgstrup oqarpoq.
Ataatsimeersuarnermi saqqummiussisoqarpoq paasisimasalinnillu oqallittoqarluni, politikikkut, illersornissaqarfimmit, ilisimatusartunit suliffeqarfinniillu peqataaffigineqartumik – ilaatigut USA-mit, EU-mit, Danmarkimit Kalaallit Nunaanniillu saqqummiussisoqarluni.
Saqqummiussani oqallinnernilu sammineqarput, nunarsuarmi politikikkut pissutsit, soorlu Ruslandip Ukrainemut saassussinerata kingorna, Ruslandip Kinallu Issittumi suleqatigiinnerat, tamakkulu kingunerisaanik suliffeqarfiit nalilinnik, tunisassiorfiinik, atortuinik, atortunillu IT-mut tunngasunik aserorneqarsinnaasunut isumannaallisaanissamut unammilligassaat pissutigalugit illersornissamut unammilligassat. Aammali silap pissusiata allanngoriartorneranut illersornissaq sammineqarpoq, soorlu qaqqat sisoornerinut annertuunut, Kalaallit Nunaanni ukiuni kingullerni pisartunut.
Nakkutiginninneruneq
Dansk Industrip illersornissamut isumannaallisaanermullu immikkoortortaqarfia ataatsimeersuarnermut aaqqissueqataavoq, Dansk Industrimilu siunnersorti Morten Flindt ataatsimeersuarnermi aqutsisuuvoq.
Dansk Industrimi, Illersornissamut Isumannaallisaanermullu immikkoortortamit ataatsimeersuarnermi suna inerniliunneqartutut isumaqarfigineqarpa?
- Siullertut, Kalaallit Nunaanni najuunnissamik, nakkutilliinissamik attaveqaqatigiinnermillu pitsanngorsaanissamik pisariaqartitsinerup annertussusia erseqqippoq.
- Ullutsinni susoqarneranut malinnaalluarnissaq ajornakusoorpoq imaluunniit sukkasuumik qisuariartoqartarani – tamatumani apeqqutaatinnagit soorlu immap iluani piaaraluni iliuuserineqartut imaluunniit pisartut soorlu nunap sisoorneri aamma tassaarsuaqartarnera.
- Aappassaanik, paasivarput kalaallit qallunaallu suliffeqarfiini teknologii atorlugu aaqqiissutissaqartoq, suliassanik ullumikkutulli aaqqiissuteqarfiusinnaasunik, aamma kalaallit qallunaallu iliuuseqarnerunissamik piumassuseqarluartut, Morten Flindt ataatsimeersuarnerup kingorna oqarpoq.
Dansk Industrimi Illersornissamut Isumannaallisaanermullu immikkoortortamit ataatsimeersuarneq Issittup Kalaallit Nunaatalu isumannaatsuunissaanut qanoq pingaaruteqartigaa?
– Ataatsimeersuarneq ullutsinni politikerit, oqartussat, illersornissaqarfiup suliffeqarfiillu akornanni oqaloqatigiinnerannut pingaaruteqarpoq. Taakku tamarmik isumannaallisaanermik nukittunerulersitsisussaapput. Ataatsimeersuarnerit taamaattut, taakkuninnga tamanik ataatsimoortitsisut, suliassap pitsaanerpaamik suliarineqarnissaanut tunngaviupput, taama naliliivoq.
Ataatsimeersuarnermi nutaamik saqqummiussisoqarpa?
Dronenik misileraavissaq Kangerlussuup eqqaaniittoq kalaallit, qallunaat nunallu tamalaat illersornissamut dronenillu tunisassiornermut periarfissaqartitsissaaq, – taamaalillunilu aamma Kangerlussuarmut, siunissami dronenik ineriartortitsinermi qitiusumik inissisimalersinnaasumut. Tamanna pissappat oqartussat suliffeqarfiillu ataatsimoorlutik atortunik eqqortunik pilersitsinissaat pisariaqarpoq, neriuppugullu tamanna anguniarlugu siunnerfeqarluartumik suleqatigiissasut, Morten Flindt tikkuaavoq, taassumalu ilanngullugu ilisimatitsissutigaa, qaqugu taamatut ataatsimeersuartoqaqqissanersoq suli aalajangerneqanngitsoq.
Aappaaguli ataatsimeersuaqqinnissarput naatsorsuutigaarput, Morten Flindt Sermitsiamut oqarpoq.
