Polar Seafood Denmark ukiualuit matuma siorna
norskit Barentip imartaani taamanikkut iluanaarfiusumi saattuarniarnerannut
ilanngummalli ingerlatseqatigiiffik katillugu 200 millionit koruuninik
annaasaqarsimavoq.
- Aningaasaliinitsinni
aatsaat taama annaasaqartigaagut, ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatsisoq Henrik
Leth Sermitsiamut nassuerpoq.
Polar Seafood Denmark ukiualuit matuma siorna
norskit Barentip imartaani taamanikkut iluanaarfiusumi saattuarniarnerannut
ilanngummalli ingerlatseqatigiiffik katillugu 200 millionit koruuninik
annaasaqarsimavoq.
- Aningaasaliinitsinni
aatsaat taama annaasaqartigaagut, ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatsisoq Henrik
Leth Sermitsiamut nassuerpoq.
Kalaallit Nunaanni Polar Seafood Greenland
Islandimilu Brim Polar Seafood Denmarkimi tamarmik immikkut 50 procentimik
piginnittuupput.
200 millionit koruunit annaaneqartut affai Polar
Seafood Greenlandimit, Miki Brønsimit, Bent Sallingimit Laila Sallingimiillu
pigineqartumit, tigusaapput.
Polar Seafood Denmarkip aningaasat
umiarsuaatileqatigiiffinnut Tromsømiittunut pingasunut, Polar Pioneerimut,
Arctic Pionerimut aamma Kvitungenimut, ingerlatsinermut aningaasaliissutitut
kiisalu aalisariutinut taamatut atilinnut aningaasaliinermut
taarsigassiissutigai.
Umiarsuaatileqatigiiffiit, Polar Seafoodip 40
procentimik piginneqataaffigisai, maannamut annertuumik amigaartooruteqartarput.
Aningaasat 200 millionit koruunit Polar Seafood Denmarkip
ingerlatseqatigiiffiup ukioq manna ukiullu siuliani naatsorsuutaaniit
nalikilliliissutigisarpai.
Piumassusinittut
Norgemi Fiskeridirektoratetip
umiarsuaatileqatigiiffiit pineqartut pingasut tamarmik ataatsimik
aalisariuteqartut aappaagu Norgep eqqaani Barentip imartaani saattuarniarniarnissaannik
akuersissummik tuneqqammerpai.
Tamanna Henrik Lethimut Polar Seafood Denmarkillu
qullersaqarfiani Vodskovimiittumi suleqataanut kiisalu Tromsømi suleqataanut, saattuarniamut
Per Thore Kraknesimut, piumassusinitsitsillunilu siunissamut isumalluartitsivoq.
- Fiskeridirektoratetip
akuersissutigut utertissallugit siorasaareeraatigut akuersissuteqalernerput
nuannaarutigeqaarput. Taamaalillutimmi suliniutit 100 procentimik
naleerussimassagaluarput.
- Maanna
umiarsuaatileqatigiiffiit peqataaffigisagut siunissagissaalersut
takusinnaavarput. Sapaatit-akunnialuisa ingerlaneranni
ingerlallualernavianngillat. Norgemittaaq saattuaarniarfik ukiut marluk
qaangiuppata matoriarlugu iluanaarutiniit ernianik inuussuteqarnavianngilagut, Polar
Seafood Denmarkimi pisortaq naqissusiivoq.
- Norgemi saattuarniarneq ilissinnut
iluanaarutaalersinnaava?
- Aap,
iluanaarutaalersinnaakutsoorpoq. Saattuarniarneq nunarsuarmi sumiiffinni
assigiinngitsuni, assersuutigalugu Canadami, iluanaarutaavoq. Alaskami
saattuarniarunnaavinnikuupput, oqarpoq.
Umiarsuaatileqatigiiffiit Polar Pioneer,
Arctic Pioner aamma Kvitungen qinnuteqartunut 18-iusunut Norgemi aalisarnermut
aqutsisoqarfiup aappagu saattuarniarsinnaasutut akuerisaannut ilaapput. Tamanna
suliami allassimasuutinik takunnissinnaatitaanermi Sermitsiap
aqutsisoqarfimmiit pisimasaani erserpoq.
Norgemi Havforskningsinstituttetip, tassa
immami ilisimatusarnermut ingerlatsiviup 2025-mi pisassiissutit 12.700
tonsiussasut innersuutigaa. Pisassiissutit 2017-imiilli aatsaat taama
annertutigaat.
Oslomi Nærings- og Fiskeridepartementip,
tassa inuussutissat aalisarnerlu pillugit naalakkersuisoqarfiup, pisassiissutit
ukiut tamaasa aalajangertarpai, aappaagumullu suli pisassiisimanngimmat
umiarsuaatileqatigiit umiarsuaatitik qanoq annertutigisumik
pisassinneqarsimanersut suli ilisimanngilaat.
Ullut ingerlalluarfiit
Barentip imartaani saattuarniarneq ukiut
qulit matuma siorna Norgemi aalisarnermi iluanaarfiunerpaasussatut
siulittorneqarsimavoq. Tamanna Polar Seafood Denmarkip Norgemi
umiarsuaatileqatigiiffinnut pingasunut pineqartunut aningaasaliineranut
pissutaasut ilagaat.
Aallarnisaasoq Per Thore Kraknes
suleqatigilerpaat, taassumalu ataataa Norgemi saattuarniarnermi maligassiuisut
ilagaat.
- Aallarteqqaaratta
aalisarnerput ingerlalluaqaaq. Sumiiffinniilli
iluanaarfiusuniit mattussaagatta aningaasarpassuit annaavagut.
- Norgemi
suleqaterput ilagalugu suliniutinut ilanngukkatta Barentip imartaani
sumiiffinni ullumikkut aalisarfiunngitsuni aningaasatigut angusaqarluarfiusumik
aalisartoqarsinnaavoq. Siullertut Per Thore Kraknes peqatigalugu
umiarsuarsivugut, kingornalu marlunnik umiarsuarseqqippugut. Ingerlalluarpoq.
- Umiarsuaatigut
Ruslandip aalisarfiini aalisarsinnaajunnaarmata allanngoriataarpoq. Suliniutit
ilungersorfiulerput, taamanimiillu ilungersorfiupput.
- Norgemilu oqartussat
Barentip imartaani Norgep nalaaniittumi saattuarniarneq aappaagumiit
allanngortereermassuk peqqissimisinnaajunnaareerpugut, tassanilu umiarsuit
siornatigumiit ikinnerit saattuarniarnissamut akuerisaanikuummata, siunissamut
isumalluarpugut, Henrik Leth oqaluttuarpoq.
Aalisarneq ima aallartippoq
Saattuat amerlanersaat Barentip imartaani
Ruslandipnunamut toqqaviata nalaaniipput. Per Thore Kraknesip ataataa, Jens
Petter Kraknes, taamani aalisartut siulliit ilagaat, taannalu taamani
saattuanik ujaasilluni umiatsiamik avalattarpoq. Tamanna maligassiuisup
utoqqalisup Norgemi atuagassiamut Fiskeribladetimut siorna oqaluttuaraa.
Norgemi niuerutissatut aalisarneqartut
siulliit 2012-imi tulaanneqarput. Norgemi aalisariutit 2017 angullugu Ruslandip
nunami toqqaviata nalaani Barentip imartaani Smuthullet-imi aalisarfinni
pitsaanerpaani aalisarsinnaasimapput. Norgemi Ruslandimilu aalisartut
amerlanerpaat tassani aalisartarput.
Aalisarneq 2015-imi
annertunerpaaffissaminiimmat 18.000 tonsit tulaanneqarput. Taavali Ruslandip
umiarsuaatileqatigiiffiit Norgemeersut tamaasa aalisarfinniit 2017-imi
peersippai, taamaalillutillu aalisariutinut Norgemeersunut aalisarnissamut
periarfissat annikillingaatsiarput. Barentip imartaani saattuat Norgep
Ruslandillu kisimik aquppaat. Nunat EU-mut ilaasortaasut siornatigut pisimasut illuatungerluinnaannik
saattuarniaqqusaanngillat.
Umiarsuaatileqtigiiffiit Polar Pioneer,
Arctic Pioner aamma Kvitungen Norgemeersut Per Thore Kraknes aamma Trygve
Åsvestad peqatigalugit Polar Seafood Denmarkimiit pigineqarput. Per Kraknes 50 procentit
sinnerlugit piginnittuussuseqarluni pingaarnertut piginnittuuvoq. Umiarsuaatileqatigiiffiup umiarsuit pisaat
Polar Seafood Denmarkimut tunisarpai.
Aalisarneq ataatsimut isigalugu
umiarsuaatileqatigiiffinnut millionilikkaanik pingasunik kisitsisitalinnik
annaasaqaataasimagaluartoq nammineq aningaasaatit suli
sinneqartooruteqarfiupput, Henrik Leth oqarpoq.
Raajat Norgep imartaaneersut tunisassiassatut
pingaaruteqartut
Norgemi niuerfik Polar Seafoodimut
pingaaruteqarpoq, ingammik raajat pillugit.
- Raajaleriffitsinnut
ilaatigut Islandimiittunut tunisassiassarpassuarnik pisisarpugut. Raajartassiissutit
appariartortillugit Kalaallit Nunaanni siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu allanik niuerutissarsiortariaqarlutalu niuernerput
tunisassiassanik Kalaallit Nunaanneersuunngitsunik ilasariaqarparput. Raajat
suli pingaarnertut niuerutigissavagut, pisortaq oqarpoq.
