Polar Seafood raajanik
Issittup imartaaneersunik uusunik qalipaajakkanillu nunarsuarmi
nassiussuisartuni siuttuuvoq, Tuluit Nunaannilu tunisaqarluartarluni. Aamma
Tuluit Nunaanni niuffaffinni inissisimaffini nukittorsarnikuuaa.
- Brexitip
kingornali tassa Tuluit Nunaata EU-mi ilaasortaajunnaarnerata kingornali
kaaviiaartitavut tunisavulli annikilleriarnatik annertuseriaannarput.
Polar Seafood raajanik
Issittup imartaaneersunik uusunik qalipaajakkanillu nunarsuarmi
nassiussuisartuni siuttuuvoq, Tuluit Nunaannilu tunisaqarluartarluni. Aamma
Tuluit Nunaanni niuffaffinni inissisimaffini nukittorsarnikuuaa.
- Brexitip
kingornali tassa Tuluit Nunaata EU-mi ilaasortaajunnaarnerata kingornali
kaaviiaartitavut tunisavulli annikilleriarnatik annertuseriaannarput.
- Tamanna
Islandimit Tuluit Nunaanniillu raajanik nassiussaqarnerusarnitta kingunerisaanik
assartortakkatsinnik allannguinitsinnik pissuteqarpoq, Polar Seafood Denmarkimi
pisortaaneq Henrik Leth i Polar Sermitsiamut oqarpoq.
Suliffeqarfissuarni
siuttuusut
Atlantikup Avannaani
suliffeqarfissuarni siuttut marluusut, tassa kalaallit Vodskovimi Aalborgimiit
avannamut kangisissortaani 10 kilometerisut ungasitsigisumiittumiittumi
suliffeqarfiutaata Polar Seafood Greenland Islandimiullu suliffeqarfiutaat Brim
Polar Seafood Denmarkimik tamarmik immikkut 50 %-imik piginnittuupput.
- Tuluit
Nunaanni tunisavut kaaviiaartitavullu Brexitip kingorna tassa tuluit EU-mit
2000-mi aninerisa kingorna amerleriarput. 2024 2025-lu
angusaqarfigilluarnerpaavagut, Polar Seafood Denmarkimi pisortaaneq oqarpoq.
Tuluit Nunaat Polar
Seafood Denmarkip Royal Greenlandillu raajanik Issittup imartaaneersunik
niuffateqateqartarfiisa annersaralugulu pingaarnersaraat.
Polar Seafood Denmark
raajanik ingammik Kalaallit Nunaanniit, Islandimiit Canadamiillu, aammali
Norgemiit Tuluit Nunaannut tunisisarpoq.
Raajat Tuluit
Nunaannut ukiumut tunisai 4.000 tonsiusut
- Polar
Seafoodip raajat Tuluit Nunaannut siorna tunisai katillugit 4.000 tonsit
missarluinnaanniipput. Taakku Polar Seafoodip raajat avammut tunisartagaata
20-25 procenteraat, suliffeqarfissuup pisortaanera Henrik Leth oqarpoq.
Tuluit Nunaata Polar
Seafood raajanik 6.500 tonsinik akitsuusigaanngitsunik siorna
eqqussuisinnaatippaa. Taakkunannga 1.000 tonsit Islandimi tunisassiarineqarput,
suliffeqarfik tassani raajaleriffeqarmat.
Tuluit Nunaata EU-mi
ilaasortaajunnaarnerminut atatillugu aalisakkanik raajanillu nioqqutissiat
nunatsinniit eqqussukkat 20 procentit tungaannut akitsuuserpai.
Tamanna Royal
Greenlandip Tuluit Nunaanni niueruteqarnermi kaaviiaartitatigut 2020-miilli 331
millionit koruuninik annaasaqaatigigaa, suliffeqarfissuup tuniniaanermut
pisortaa Jan-Robert Treebusip Sermitsiamut qaammammi matumani siusinnerusukkut
oqaatigaa.
Niueqatigiinnissamik
isumaqatigiissusiornissamut isumaqataallutillu akerliusut
Kalaallit Nunaata
aamma Tuluit Nunaata killilersugaanngitsumik niueqatigiinnissamik
isumaqatigiissusiornissamut isumaqatiginninniaqqissasut, Naalakkersuisut
siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip tuluillu ministeriunerata Keir Starmerip
isumaqatigiissutigeqqammerpaat.
Isumaqatigiinniarnerit
Tuluit Nunaanni inatsisartunut 2024-mi upernaakkut qinersisoqarnissaa
sioqqullugu unitsinneqarallarput.
- Niueqatigiinnissamik
isumaqatigiissusiorpata soorunami nuannaarutigissavarput, tamannali Kalaallit
Nunaata raajartassaata aalisagartassaatalu Tuluit Nunaannut tunniunneqarneranik
kinguneqassappat akerliulluinnarpugut. Pisassiissutinik EU-mut
tunniussisarpugut, tamannalu nunatsinni aalisarnerup ineriartorneranut
akornutaasartoq isumaqarpunga, Henrik Leth oqarpoq.
