Royal Greenlandip Maniitsup eqqaani misileraalluni
qeqqussanik naatitsiviani ukioq manna qeqqussat naatinneqartut
naatsorsuutigineqartutut amerlatiginngikkaluartut, siunissami qeqqussat
annertuumik tunisassiarineqarlutillu avammut niuerutigineqarsinnaanissaat
isumalluarnartoqartoq, misileraalluni naatsitsivimmi aqutsisoq
suliffeqarfimmilu Business Development Manageri Nikoline Ziemer oqarpoq.
Kangaamiunilu innuttaasut qeqqussanik panertitanik
tunisassiornissaq siunertaralugu suliniaqatigiiffimmik pilersitsisimasut, Royal
Greenlandip qeqqussat pillugit suliniutaat iluaqutigisinnaanissallugit
neriuutigaat.
Royal Greenlandip Maniitsup eqqaani misileraalluni
qeqqussanik naatitsiviani ukioq manna qeqqussat naatinneqartut
naatsorsuutigineqartutut amerlatiginngikkaluartut, siunissami qeqqussat
annertuumik tunisassiarineqarlutillu avammut niuerutigineqarsinnaanissaat
isumalluarnartoqartoq, misileraalluni naatsitsivimmi aqutsisoq
suliffeqarfimmilu Business Development Manageri Nikoline Ziemer oqarpoq.
Kangaamiunilu innuttaasut qeqqussanik panertitanik
tunisassiornissaq siunertaralugu suliniaqatigiiffimmik pilersitsisimasut, Royal
Greenlandip qeqqussat pillugit suliniutaat iluaqutigisinnaanissallugit
neriuutigaat.
Siku taarlu akornutaasut
Qeqqussanik tunisassiulernissaq taakkualu
nunatta avataanut tuniniarneqartalernissaat anguniarlugu Royal Greenlandip
2015-imi suliniutit nutaat aallartippai, ineriartortitsinissarlu siunertaralugu
2020-p aallartinnerani suliffeqarfik Nordisk Tang suleqatigilerlugu, tamatumalu
kingorna siorna juunimi qallunaat qeqqussanik tunisassiorfiutaanni Nordic
Marine Nutritionimi piginneqataassutit amerlanerussuteqartut aamma
pisiarineqarput. 2022-milu aggustimi Arctic Seaweed suleqatigalugu qeqqussanik
naatisivimmi 150 gange 150 meterisut angitigisumi 25-35 meterillu akornanni
ititigisumi misiliilluni allunaasumut naatitsinerit siulliit aallartinneqartut,
Nikoline Ziemer oqarpoq.
- Qeqqussat mikisuaaneranniik allunaasamut
ikkullugit naatittarpagut, qaammatillu qulit qaangiukkaangata angisuunngorlutik
naasarput. Siorna oktobarimi naatitagut decembarimiit nakkutigisalerpagut,
februaarillu naanerani sikugami apriili tikillugu sikuummat piffissami tassani
qeqqussat qaamaneqanngitsumiipput.
- Aasaq manna juunimi qalloratsigit ilimagisamit
naannerusimapput, tassa meterip aappaa avillugu takitigisussaagaluarlutik
meterip affaannaanik taamaallaat takissuseqarput, tamannalu sikuuneranik
qaamanermillu amigaateqarnerannik peqquteqarpoq.
- Aammali ukiup ingerlanerani
kingusippallaartumik naatitsigaanni qeqqussat arriitsuinnarmik naasartut
paasivarput.
- Kalaallit Nunaannili immap
avatangiisii peqqinnartupilussuupput. Imaq erseqqarissoq
inuussutissaqarluartuuvoq, taamaattumillu qeqqussanik naatitsivigissallugu
tulluartorujussuulluni, taanna oqarpoq.
Suli milittaasut
Nikoline Ziemer naapertorlugu qeqqussanik
naatitsinermi misittagarineqalersut ilinniarfiginissaat
pingaaruteqarluinnarpoq.
- Suli misilittaavugut qaqugukkullu
qeqqussanik naatitsivissallugu pitsaanerpaanersoq paasiniarlutigu. Ukioq manna
tallimariarluta naatitsissaagut, siullermik juulip aallartinnerani
kingullermillu oktobarip aallartinnerani naatitsissalluta, taamaalilluni
qeqqussat ukiakkut alliartortinneqassapput, upernaallu qaamanera takkuppat
10-15 centimeterisut takissuseqalissapput sukkasuumillu alliartornissamut
periarfissaqalissallutik.
- Maannakkut periuseq nutaaq
pitsaalluinnartoq atortarparput, naatitsivimmilu annikitsuinnarmi allunaasamut
16 kilometerisut takitigisumut qeqqussat ullut marluk ingerlanerinnaani
ikkussuussinnaavagut.
- Naatitsiviup atulersinneqarnissaa
sioqqullugu najukkami innuttaasut tusarniaavigaakka, taakkulu
suleqatigilluarpavut. Assersuutigalugu sikuleraangat aalisartut
sianerfigisarpaannga, pissutsillu pillugit nalunaaruteqarluartarput, taanna
oqarpoq.
Misileraalluni qeqqussanik naatitsineq tamarmi
Royal Greenlandip Maniitsumi aalisakkerivianiit aallaaveqarluni
ingerlanneqarpoq.
Periarfissarpassuaqartoq
Sinerissami qeqquarpassuaqarpoq taakkulu
nerineqarsinnaapput. Peqassutsimut akornutaanngitsumik qeqqussat
tunisassiarineqarsinnaapput CO2-millu aniatitsinermik annikillisaasinnaavoq,
taamaattumillu tunisassiarineqarsinnaanera periarfissarpassuaqarpoq.
- Misileraalluni Atlantikup
avannaani sanaamik wasabimik tunisassiorniarpugut, immaqalu aappaagu Tysklandimi
misiliummik tuninialissallutigu.
- Qeqqussanik annertuumik
tunissiulersinnanissarput isumalluarfigaara, Maniitsumilu aalisakkerivik
qeqqussanik suliaqarnissamut atussallugu pitsaasorujussuuvoq, takorloorparalu
ukiut arfineq pingasut qulillu qaangiuppata nunatta kitaani sumiiffimmi
annikitsuinnarmi qeqqussat 1.000 tonsit tunisassiarisinnaalissagigut, Nikoline
Ziemer oqarpoq.
Qeqqussat qaqinneqartut qeritinneqartassapput Danmarks
Tekniske Universitetimilu, DTU-mi, misissorneqartassallutik.
Qeqqussat panertut
Royal Greenland siunissami qeqqussanik tunisassiorniarluni
kisiartaalluni suliniuteqanngilaq, tassami aallarnisaasunut
siunnersuisoqatigiit Arctic Circle Business nunaqarfimmi Kangaamiuni
suleqatigiissitanut mikisunut qeqqussanik panertunik tunisassiulernissamik suliniuteqartunut
siunnersuisartuusimapput.
Jens M. Lyberth, suleqatigiissitami siulittaasuuvoq,
aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasuulluni kiisalu Kangaamiuni
nunaqarfiup aqutsisuini ilaasortaalluni – pilersitsinissamullu misissuinerit
suli ingerlasut, Royal Greenlandilu qeqqussat pillugit ilisimasaqarlualereermat
suleqatiginissaa neriuutigingini, taassuma oqaatigaa.
Kangaamiuni suliniuteqartut suliniutaannik
tapersersorumallugit Nikoline Ziemerip oqaatigaa.
Naalakkersuisut siusinnerusukkut nalunaarput qeqqussat
aningaasarsiutigineqarnissaat pingaaruteqartoq qeqqussallu pillugit suliniutit
tapiiffigineqassasut.
