Ukiuni makkunani
savaatillit ikiliartorput, taamatullu pisoqarnera ukiuni marlussunni
tulliuttuni ingerlaannassasoq ilimanarluinnarpoq.
Savaatillit Peqatigiit
Suleqatigiissut (SPS) siulittaasuat, Suulut Hansen, Sermitsiaq Qassiarsummi
angerlarsimaffianut savaaveqarfiutaanut pulaarmat taama oqaluttuarpoq.
Ukiuni makkunani
savaatillit ikiliartorput, taamatullu pisoqarnera ukiuni marlussunni
tulliuttuni ingerlaannassasoq ilimanarluinnarpoq.
Savaatillit Peqatigiit
Suleqatigiissut (SPS) siulittaasuat, Suulut Hansen, Sermitsiaq Qassiarsummi
angerlarsimaffianut savaaveqarfiutaanut pulaarmat taama oqaluttuarpoq.
- Kisianni
savaatiliuteqarfinni pissutsit pitsaasumut mumisinneqarumaartut isumaqarpunga
aamma neriuuteqarpunga, Suulut Hansen oqarpoq.
Siulittaasup oqarnera
naapertorlugu tamanna oqaloqatigiinnerunikkut aamma savaatilinnut
amerlanerusunik periarfissaqartitsinikkut tamanna pissaaq.
- Taamaaliornikkut
savaatillit amerlanerulersissinnaavavut. Oqallinnermik aamma
soqutiginnilersitsinermik pilersitsigutta aamma nipaaginnarata nipituumik
savaateqarneq pitsaasumik oqaluuserigutsigu nammineq amerliartussapput, Suulut
Hansen, siorna SPS-imi siulittaasutut qinerneqannginnermini 2011-mit 2017-mut
siulersuisunut ilaasortaasoq taama oqarpoq.
Naalakkersuisut
nunalerineq pillugu periusissiaanni 2021-meersumi, savaatiliuteqarfiit
savaateqarsimasunit kingoraarsisussaqannginnera pissutigalugu savaateqarneq
ukiuni kingullerni kinguariartorfiusoq nassuiarneqarpoq.
Inuussutissarsiut
attanneqarli
Savaateqarnermik
inuussutissarsiutip attanneqarnissaata ilungersuutigineqarnissaanut pissutissaq
annertuvoq, savaatillit ikiliartorneranni savaateqarnerup sooq
attanneqartariaqarnera pillugu siulittaasoq aperineqarnermini akivoq.
- Savaateqarneq
Kujataani kulturitsinnut annertuumik ilaavoq, inuussutissarsiullu aamma
suliffissaqartitsivoq. Savaatillit saniatigut takornariartitsinermik
ingerlataqarput, taannalu aamma annertuumik naleqalersitsisarpoq.
- Savaateqarnermik
inuussutissarsiutip attanneqarnissaanut annertuumik pissutissaqarpugut, Suulut
Hansen oqarpoq.
Savaateqarneq
unissappat, Qassiarsuk eqqaanilu savaatileqarfiit aamma nunaqarfiit matunissaat
ilimanarluinnartoq siulittuutigaa. Kujataani ullumikkut savaatillit 35-t
missaanniipput, Kommune Kujalleq ilisimatitsivoq.
Professor: Allanngornerit aamma nalorninartut ernumalersitsisarput
Ilisimatusartoqatigiit
University of Lapland Research Portalimeersut aasaanerani matumani Kujataani
savaateqarfiit aamma tuttuuteqarfiit arlallit tikeraarpaat, silap pissusiata
allanngoriartornerata nunalerinermut qanoq sunniuteqarsinnaanera misissoriartorlugu.
Ilisimatusartut Finlandimi, Sibirienimi aamma Norgemi nunaateqarfiit
tikeraareerpaat, taakkunanilu silap pissusiata allanngoriartornera
siallertarnerulernerani kinguneqartoq paasineqarpoq, tamatumalu nuna
qerinerulersittarpaa, nunalerinermullu annertuumik ajornartorsiortitsisartoq.
Finlandimi
universitetimi ilisimatusartoq professori, Bruce Forbes, Sermitsiamut taama
oqaluttuarpoq.
- Nunani
allanisulli Kalaallit Nunaanni taamatut pisoqarnersoq misissorniarlugu
tamaaniippugut. Avataanit tikeraartuinnaavugut, taamaattumik savaatillit
nammineq oqaluttuaat ilanngutissallugit pingaaruteqarpoq.
- Silap qanoq
innissaa nalorninarsigaluttuinnartoq tusarparput, qanorlu pisoqarnissaa
siulittuutigissallugu ajornarpoq. Siorna nittaalartalimmik anorersuarnera
nalunartumut tassunga takussutissaalluarpoq, Bruce Forbes oqarpoq.
Allanngoriartornerit
aamma siulittoruminaatsut pinngortitamik inuussutillit akornanni
ernumalersitsipput, tassami tamakku aqussinnaannginnamikkit, ilisimatusartoq
professori oqaluttuarpoq.
- Ukiut
1000-t matuma siorna qallunaatsiaat sumiiffipput ujaqqanik piiaallutik aamma
toqqavissiorlutik piareersarpaat, tamannalu ullumikkut nangillugu
suliaqarfigaarput. Taanna toqqavik aamma inuit suli ukiuni 1000-ni
atorsinnaavaat, Suulut Hansen oqarpoq.
Ilinniartitaaneq
pingaaruteqarpoq
Peqatigiiffik
savaateqarnerup aamma nunalerinerup iluani sulianik arlalinnik anguniagaqarpoq,
siulittaasoq nutaaq oqaluttuarpoq, kisianni savaatillit savat Neqi A/S-imut
tunisagaasa akiisa isumaqatigiissutiginissaat suliassani pingaarnerpaavoq.
- Savaatillit
savaaqqanik Neqimut kiilumut 55 koruuninik akilerlugit tunisaqaraangamik, neqi
niuertarfinni sisamariaataanik akisunerusumik tunineqarsinnaasarpoq. Tamannalu
pisisartut tungaannit soorunami apeqquserneqarpoq, akit qaffasissut
paasisinnaannginnamikkit, uagullu nunalerinermit, tassami iluanaarutit sumut
pisarpata, Suulut Hansen oqarpoq, nangillunilu:
- Savat
piffissap qanoq ilinerani aamma qanoq toqoraavinnut tunineqartassanersut
oqaluuserinissaa pisariaqartipparput, kisianni nunalerinermi aningaasaqarneq
uagutsinnut pingaarnerpaavoq.
Suulut Hansen
Qassiarsummi nunaateqarfimmi peroriartorpoq, ilinniakkanilu 2004-mi
naammassinerata kingorna uteqqippoq. Taamanikkut angajoqqaavi sumiiffimmi
savaatiliupput, Suulut aappanilu savaatileqarfik aamma savat tigunnginnerini
ikiuuttarsimapput. Meeraanermiilli savaateqarneq pillugu ilinniarnissaq
pingaaruteqartoq, Suulut Hansen isumaqarpoq.
- Savaatilinngortussanut
ilinniarneq aamma sulianik misilittagaqarneq pingaarnerpaasoq, savaatillit
akornanni oqaatigineqartarpoq. Meeraanermit akisussaaffimmik tigusisinnaanerup
aamma savaateqarneq pillugu ilinniarneq pingaaruteqarpoq. Namminersorsinnaanermut
aamma akisussaaffimmik tigusisinnaanermut tunngavoq, taanna oqarpoq.
Sila
apeqqutaajuaannartoq
Kujataani nunalerinermi
silap pissusia pillugu nassuiaammi sila kiatsikkiartussasoq, aamma ukiuunerani
sila kissannerpaasassasoq oqaatigineqarpoq.
- Silap
ukiumit ukiumut nikerartarnera siunissami annertunerulissasoq, nassuiaatip
takutippaa, nassuiaammi taama allaqqasoqarpoq.
Kujataani novembarimi
aperujussuarpoq, tassanilu savat hunnorujulikkaat qaqqani appussaapput.
Kujataani nalinginnaasumik ukiuunerani kingusissukkut apisaraluarpoq,
taamaattumillu savaatillit ilaasa savaatitik nersutaasivinnut
eqqussimanngilaat. Suulut Hansenip siorna pisoq immikkut ittuunerarpaa,
kisianni silap pissusiata allanngoriartorneranut tamatumalu nunalerinermut
kingunerlunnera pillugu apeqqummut tunngatillugu ernumaqqusinngilaq.
- Savaatilinnut
silap pissusia apeqqutaajuaannarpoq. 1960-ikkut qiteqqunneranni savat
48.000-inik amerlassuseqarput, ukiorluuneratalu kingorna 20.000-nik
ikileriarsimapput. 1976-imi aamma kingusinnerusukkut 1992-imi ukiorluuvoq,
taamaattumik pisunut taakkununnga sanilliullugit 2023-mi novembarimi pisoq
annikitsuararsuuvoq, Suulut Hansen oqarpoq.
Ilungersunartut
tamaasa anigortaraat
Silap pissusiata
allanngoriartornera Suulut Hansenip eqqarsaatigisarpaa.
- Soorunami
savaatilittut ilungersunartoqartuaannarpoq, silap pissusia ilanngullugu,
taamaattumik ukiuunera immikkuullarillunilu artornarsimatillugu
eqqarsaatigisarpara, taanna oqarpoq.
Kisianni savaatillit
annerusumik imaluunniit minnerusumik annaasaqartuartarput, taamaakkaluartorlu
anigortarpaat, Suulut Hansen oqaluttuarpoq, taassumalu soorunami annaasat
kingunerilu annikillisarniarlugit nammineq iliuuseqartoqartassasoq
naqissuserpaa.
- Savaatillit
ilungersunartunik aniguisarnerat oqaatigerusuppara, taamaattuarsimapput aamma
taamaattuassapput.