Europami
allakkeriviit 53-it europamiut allakkeriviisa kattuffianni PostEuropimi
ilaasortaasut frimærkinik qulequtaqatigiiaanik ukiut tamaasa
saqqummersitsisarput. 2025-milu saqqummersitassaat itsarnisarsiuut assaanikkut
nassaavinut tunngasuupput, timillu paniinnarnikut Qilakitsumi ujaqqallu runinik
allannillit Kingittorsuarmi assaanikkut nassaat assingi Tusassip
saqqumersitassaani assitaliunneqassapput.
Frimærkini marlunni taakkunani
sapaatip akunnerani matumani saqqummersinneqartussani assitaliussat
kakiortuisartup naggueqatigiillu inuit kakiornerinik aamma ilisimatusartup Maya
Sialuk Jacobsenip titartagarai.
Europami
allakkeriviit 53-it europamiut allakkeriviisa kattuffianni PostEuropimi
ilaasortaasut frimærkinik qulequtaqatigiiaanik ukiut tamaasa
saqqummersitsisarput. 2025-milu saqqummersitassaat itsarnisarsiuut assaanikkut
nassaavinut tunngasuupput, timillu paniinnarnikut Qilakitsumi ujaqqallu runinik
allannillit Kingittorsuarmi assaanikkut nassaat assingi Tusassip
saqqumersitassaani assitaliunneqassapput.
Frimærkini marlunni taakkunani
sapaatip akunnerani matumani saqqummersinneqartussani assitaliussat
kakiortuisartup naggueqatigiillu inuit kakiornerinik aamma ilisimatusartup Maya
Sialuk Jacobsenip titartagarai.
Arnat arfinillit meeqqallu marluk timaat paniinnarnikut Ilulissat avannaata
Uummannallu kujataata akornanni Nuussuup avannaani Qilakitsumi 1972-imi nassaajupput.
Timit taakkua ilisimatusaataanerat naggueqatigiit inuit 1400-kkut naaneranni
inuusaasiannik pingaarutilinnik paasisaqarfiulluarpoq.
Ujaqqat runinik allannillit qeqertaaqqami Kingittorsuarmi Upernavimmit
avannamut 20 kilometerisut ungasitsigisumiittumi 1824-mi nassaajupput. Ujaqqat
taakkua qallunaatsiaat piniagassat malillugit avannarpartingaatsiarsimanerannut
takussutissaapput.
Timit paniinnarnikut Qilakitsumeersut Nunatta Katersugaasiviani Nuummiittumi; ujaqqallu
runinik allannillit Kingittorsuarmeersut Danmarks Nationalmuseumimi Københavnimiittumi
toqqortaatigineqarput. Tassa frimærkit saqqummersinneqartussat itsarnisarsiuut
nunatsinni assaanikkut nassaavannik pingaarutiliusunik
assiliartalerneqaannarnatik nalornileruttornermik aamma ersersitsisuupput.
Politikikkut aalajangiinissaq paamaarunneqartoq
Timit tallimat paniinnarnikut inuillu toqoreersut 50-it saarngi Kujataani qeqertami
Uunartumeersut amerikamiumit inuup inuiaqatigiillu pissusiinik
ilinniagartuujusumit ilerrinit 1929-mi ujajartarineqarput. Timit paniinnarnikut
inuillu toqoreersut saarngi taakkua Panum-Instituttimi Københavnimiittumi
toqoreersut saarnginik allanik aamma nunatsinneersuusunik
toqqortaateqareersuusumi toqqortaatigineqarput.
Timit paniinnarnikut inuillu toqoreersut saarngi taakkua Nunatta
Katersugaasivianit Nuummiittumit assortorneqarsinnaanngitsumik pigineqarput, inissaqartinneqannginneralli
pissutaalluni utertinneqarsinnaanngikkallarlutik.
Katersugaasiveqarnermut suliassaqarfik nunatta 1981-imi januaarip
aallaqqaataani akisussaaffigilerpaa, nunatsinnilu katersugaasiviit
toqqortaasivissaalatsinerat Inatsisartut 2022-mi upernaakkut
ataatsimiinnerminni kingullermik oqallisigaat. Timit paniinnarnikut inuillu
toqoreersut saarngisa isumannaatsumik toqqortaatigisinnaaqqullugit
katersugaasiviit illutaasa silaannaannut silaannaannut nutaalianik
naleqqusaatilersorneqarnissaat immikkut piumasaqaataammat,
toqqortaasiviliortitsineq nik 80
millionit koruunit missaannik akeqassasoq ukiut pingasut matuma siorna
missiliorneqarpoq.
Tamanna tunngaviusumik apeqquteqartitsivoq: – Inuusunut toqusimasunulluunniit
sanaartussaagut?
Pitsaanerpaamik iliussagaanni ”tamanut” akissutissaavoq, nunattali karsianit sanaartornermut
aningaasaliissutigisinnaasat killeqartillugit Naalakkersuisut toqusimasunut
sanaartortitsinissaq tunulliukkallarpaat. Aammattaaq Nunatta Katersugaasivia
pillugu pilersaarut naammassineqartussatut
Naalakkersuisut 2022-p naanerani
neriorsuutigisaat suli inaarutaasumik akuerineqanngilaq. Pilersaaruteqanngippallu
katersugaasivimmi toqqortaasiviliornissamut aningaasaliisoqarnavianngilaq;
aamma 2025-mi aningaasanut inatsimmit.
Timit paniinnarnikut nunatsinneersut Panum-Instituttimi Københavnimiittumi
toqqortaatigineqarallarput.
Katersugaasiviulli Nuummiittup pisiniarfia ujaqqat runenik allannillit Kingittorsuarmeersut
assingi 250 koruunilerlugit tuniniarpaat.
