Frimærkinik
nittarsarsaassineq Hafnia 24 Københavnimi ingerlanneqartoq frimærkinik
katersisartut 6.000-it ullut sisamat ingerIanerini takuniarpaat, tassanilu
aamma Kalaallit Nunaanni allakkerisartoqarfik Tusass Greenland
saqqummersitsiveqarpoq.
– Frimærkit Kalaallit Nunaanneersut ullumikkut qanoq soqutigineqartigaat?
Frimærkinik
nittarsarsaassineq Hafnia 24 Københavnimi ingerlanneqartoq frimærkinik
katersisartut 6.000-it ullut sisamat ingerIanerini takuniarpaat, tassanilu
aamma Kalaallit Nunaanni allakkerisartoqarfik Tusass Greenland
saqqummersitsiveqarpoq.
– Frimærkit Kalaallit Nunaanneersut ullumikkut qanoq soqutigineqartigaat?
– Frimærkit Kalaallit Nunaanneersut ukiut 10-20-it matuma siornatigutulli
Europami soqutigineqarunnaarsimapput, frimærkinilli katersineq nunani tamalaani
aliikkutaralugu sammisat suli annersaasa ilagaat, frimærkit pillugit
ingerlatsisoq Pertti Frandsen Sermitsiamut oqarpoq.
–Hafnia 24-mi assersuutigalugu India Post saqqummersitsiveqarpoq, tassanilu
frimærkit nutaat pisoqqallu tuniniarlugillu nutaanik katersisortaartorput. Aammattaaq
katersisartut Amerikameersut ulluni sisamani nuimasupilussuupput. Saqqummersitsinertaa,
naliliisartut nunanit tamalaaneersut frimærkinik katersanik nunanit
assigiinngitsorpassuarneersunik nalilersuinerat, takuniarneqangaatsiarpoq.
– Ilusit suut frimærkinut ullumikkut naqinneqartarpat?
– Frimærkinik katersisartut nunanit assigiinngitsuniit katersiunnaarlutik
maanna ilusit aalajangersimasut, soorlu timmisartut, umiarsuit,
oqaluttuarisaanermeersut, kunngikkormiorpaluttut uumasullu
nuannarinerulernikuuaat, Pertti Frandsen oqarpoq.
Aalajangersimasunillu ilusilinnut tunngatillugu frimærkit Kalaallit
Nunaanneersut soqutiginarluarput. Tusass Greenland nunani assigiinngitsuni
45-ni katersisartoqarpoq, allakkerisoqarfiullu nunanut tamalaanut tuniniaanerup
annerpaartaa Kalaallit Nunaanniit ingerlappaa.
Kalaallit Nunaat Tivolimi
Tusass Greenland frimærkinik nittarsaassinermut Hafnia 24-mut atatillugu
frimærkinik marlunnik saqqummersitsivoq, taakkulu assiliartai ukiut
100-qqissaat matuma siorna pisuupput.
Danskit norskillu Tunu pillugu isumaqatigiissutaat 1924-mi juulip
qulinganeersoq namminersortuunermut, aalajangiiffigineqanngitsumut,
aammalu piniarsinnaatitaanermut Tasiilarmiut Ittoqqortoormiullu minillugit
norskit Tunumi piniarlutillu aalisarsinnaatitaanerannut, tunngavoq.
Tivolimi Københavnimiittumi isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaanni landrådinit
marluusunit akerleringaarneqaraluartoq, pillugu persuarsiornissaq
aaqqissorneqarpoq. Frimærkini nutaani assiliap aappaa Tivolimut
isissutissameerpoq; assiliallu aappaa persuarsiornissap tulleriiaarlugit
allattorsimaffianneerpoq. Assiliat pisoqqat ilusilersuisup Nina Spore
Kreutzmannip frimærkinut nutaanut assilialiarai.
Norskit ukiualuit kingorna isumaqatigiissummik unioqqutitsinerat immikkut
oqaluttuarineqarsinnaavoq, taannalu 1933-mi Nunat tamalaat Eqqartuussivianni
naggaserneqarpoq.
