Qamutit ingerlarsortut
Nuka K. Godtfredsen frimærkinik tulleriiaanik qimussinut tunngasunik saqqummersitsisoq.
Nuka K. Godtfredsen Namminersorlutik Oqartussat kulturimut nersornaasiuttagaanik 2024-mi inuiattut ullorsiornermi nersornaaserneqarpoq.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Eqqumiitsuliortoq
tamatigoortoq Nuka K. Godtfredsen Narsameersoq, frimærkinik arfinilinnik
kalaallit qimussertarnerannut tunngasunik titartaasuuvoq,
allakkerisitsisarfittalu Tusass Greenlandip frimærkit siulliit marluk
saqqummerseqqammerpai.
Qimmeqanngikkaanni
qimussertoqarsinnaanngilaq. Taamaattumik Tunumi Tasiilami Ittoqqortoormiinilu
aamma Kitaani qaasuitsup killeqarfiata avannaani qimussimik angalaneq
alutornartoq misigisinnaavarput.
– Qimussernikuuit?
Sermitsiap eqqumiitsuliortoq Kujataaneersoq pasimisaarlugu aperaa.
– Aap
ilaana, 2021-mi qallunaat filmiliortartut ilagalugit Qaanaamiippunga, Thulemut
ilisimasassarsiorluni angalanerit tallimaat pillugu
piviusulersaarusioqataagama. Ilisimasassarsiornermilu angallatigineqarsimasunik
misiliinissatsinnik periarfissaqarluarluta, Nuka K. Godtfredsen Sermitsiamut
oqarpoq.
Qamutit isikkui sannaallu nunap immikkoortuini Avannaani, Kitaani aamma Tunumi
immikkooruteqarluarput.
– Qaanaami
qamutit angisuujupput aqunniaraannilu tallit nukittuujusariaqarlutik, Nuka K.
Godtfredsen oqarpoq.
– Frimærkini
siullerni marlunni kitaamioq qimusserluni Sisimiuneersoq takuneqarsinnaavoq,
nunami ingerlaarpallaaraanni qimussit sangujoraartut atortariaqarput.
Frimærkini
siullerni marlunni qimussit Kitaani Sisimiuneersut takusinnaavavut,
nunakkoorutaalluartarmatalu perlaavini siornatungaat peqingasuullutik
aqqutaanni akornutaasinnaasut anigorsinnaajumallugit. Nuka K. Godtfredsenip frimærki titartagaa siulleq 2007-imi saqqummermalli,
frimærkit siulliit marluk Tusass Greenlandip saqqummersitaanni nr.10-tut nr.
11-tullu saqqummerput. Qimussit pillugit frimærkit saqqummersussat tulleriiaat
tullii 2025-mi aamma 2026-mi saqqummersinneqassapput.
Siunissami pilersaarutit nutaat
Nuka K.
Godtfredsenip Nunatta oqaluttuarisaaneranut itsarsuarnitsamut tunngasunik
titartakkanik nangeqattaartunik sisamanik saqqummersitsinini ingammik
nuannarineqaatigaa.
Københavnimi
Danmarkimi Katersugaasivissuarmi titartaasarfimminit katersugaasivissuup
Kalaallit Nunaannut Issittumullu tamarmut katersugaatai misissuataarsinnaavai,
qimussertarnerullu ukiuni 4.500-ni ineriartornera takusinnaallugu.
Nuka K.
Godtfredsen ukiup aappaata affaata matuma siornagut illoqarfimmut
inunngorfimminut Narsamut uterluni nuuppoq, tassanilu eqqumiitsuliortutut
sullivimmini nutaami pilersaarutini soqutiginartut suliarileruttorlugit. Københavnimi Katersugaasivissuarmik suleqateqarnini ingerlateqqippaa;
tamatumuuna titartakkanik nangeqattaartunut tunngasuunngitsunik, nunasiamulli
naalagarsuutitap Claus Enevold Porsip atuakkiarineqarneranut assiliartassat
pineqarlutik. Nuummi nunasiamut naalagarsuutitap imerajuttup taassuma 1729-mi
sermersuaq kitaanit kangianut itivinniarsarigaluarpaa, qallunaatsiaqarfik
kangilleq nassaariniarlugu, taamaallaalli sermersuup sinaani kunngip
skåleerutiginissaa naammagiinnartariaqarlugu.
Nuka K.
Godtfredsenip aamma takorluugarisartakkani siunissamut takorluukkatut
titartakkatut nangeqattaartutut suliariniagaa taaguuteqarpoq »Qalasersuaq 2121«
— Hans Egedep Nunatsinnut tikinneranit
ukiut 400-t qaangiunnerannut tunngasussaq. Siunissamut assitassatut
takorluukkat ilagaat biilimik innaallagiatortumik Narsamit ikaartarfik
alutornartoq aqqutigalugu Qaqortumukarneq. Titartaasartup
Siunissami
assit ilagaat biili innaallagiatortoq Narsamiit ikaartarfik alutornartoq
ikaarlugu Qaqortumut ingerlasoq. Titartaasartoq Namminersorlutik Oqartussanit
eqqumiitsuliornikkut sulianut tapiissutinik qinnuteqarsimavoq, tapiiffigineqarsinnaaguni titartakkat
qalipannissaannut eqqissilluni sulisinnaassagami. Nunasiamut naalagarsuutitaq Pors pillugu atuakkap imaluunniit titartakkat
tulleriiaat siulittuutitut saqqummersinneqartussat qaqugu
saqqummersinneqarumaarnersut suli aalajangerneqanngillat.
Sermitsiami periarfissat
tamaasa atorlugit Nuka K. Godtfredsenip inuppalaartumik saqqummeqqaarnera,
1997-imit 2001-imut nuannarineqarluartoq Andala pillugu aviisitta tunuani
titartakkanik tulleriiaannik saqqummersitsisarnera atuartartunut
eqqaasitsissutigisarparput.