Demokraatit Qaqortumi ajugaavoq

Senatorit Amerikamiut sisamat Kalaallit Nunaanniinnertik pillugu ataasinngornermi ullup-qeqqa sioqqullugu tusagassiortunik katersortitsimmata isiginnaartitsisartoq tusaamasaq isiginnaartut akornaniippoq.

Viggo Mortensen Inatsisartuni politikerit Erik Jensen (S) aamma Pipaluk Lynge (IA) ilagalugit tusarnaartunut ilaavoq. Mortensen Amerikami Danmarkimilu innuttaassuseqarpoq.

Tujuuluaraq nanortalik atorlugulu kavaajamini saqqarmioq ‘Greenland is not for sale’-imik (Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq, aaqq.) oqariartuutilik atorpaa.

Viggo Mortensen isiginnaartitsisartutut filmini Ringenes Herre, ni Aragornitut ilisimaneqarpoq.

Aviisimi Sjællandskemi oqallissaarummik januaarimi ilanngussinermigut nunanut allanut politikki pillugu oqallinnermut ilannguppoq. Tassani præsident Donald Trump inupiluttut sukannersumik akerlilerneqartariaqartutut taavaa.

Senatorit tusagassiortunik katersortitsinerat pillugu allaaserisami uani paasisaqarnerugit.

Amerikamiut politikerit angalaqatigiit piffissami matumani Kalaallit Nunaannut tikeraartut, ataasinngornermi ullaap tungaani aqqanernut tanneq pingasut Nuummi Hotel Hans Egedemi tusagassiortunik katersortsissapput.

Taama USA-p Nuummi konsulatia tusagassiorfinnut nalunaarummini allappoq.

Senatorit Angus King aamma Lisa Murkowski angalaqatigiinnut siulersortaasut ataasinngornerup tungaanut Nuumminnissaat, nalunaarummi ilanngunneqarpoq.

Lisa Murkowski Alaskamit republikanerit sinnerlugit senatoriuvoq, ilaatigullu parteeqamminut Donald Trumpimut isorinnittuunini ilisimaneqaatigaa.

Angalaqatigiit arfininngornermi ualukkit Nuummut tikipput, sapaammilu ullaap tungaani politikerit Amerikamiut Inatsisartut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu ataatsimiititaannik ataatsimeeqateqarput.

Amerikamiut politikerii angalaqatigiit sapaammi Nuummiipput.

Qanoq pilersaaruteqarnerat iluamik paasineqarnikuunngilaq, sapaammili nalunaaqutaq aqqanernut Inatsisartut Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaat naapissavaat.

Taama DR allappoq, ataatsimiititaliallu siulitaasuata Pipaluk Lynge (IA) ataatsimeeqatigiittoqarnissaa Sermitsiamut uppernarsarpaa.

Amerikamiut Nuummut arfininngormat ualikkut sisamanut tikipput.

Danskit qinersisartuisa nunanut allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip Kalaallit Nunaat pillugu nunarsuarmi pissaaneqarneqqusaannermik passussinera tigulluarpaat. Tamanna Epinionip DR-mut Altingetimullu isumasiuisitsinerata uppernarsarpaa.

Isumasiuineq malillugu danskit 43 procentii ullumikkut Lars Løkke Rasmussen, aamma Moderaternenut partiimi siulittaasuusoq iluarisimaarpat. 37 procentit iluarinngilaat.

Lars Løkke Rasmussen 2025-p naanerani partiit siulittaasui pillugit isumasiuinermi nuannarineqannginnerujussuuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat pillugu politikikkut saqitsaanneq tunuliaqutaralugu sukkasoorujussuarmik ineriartorneq matumani pisoq, politikikkut allaaserisaqarfik Altinget allappoq.

– Aalajangiisumik iliuuseqarnissamut periarfissaq pilermat, periarfissaq politikerit allat suliarisinnaanngisaattut naammassivaa, politikikkut malinnaasoq Steffen Hjaltelin allaaserisaqarfimmeersoq oqarpoq.

Sukkasuumik ineriartorneq assingusoq januaarimi qinersisartunik isumasiuisitsinermi aamma saqqummerpoq. Voxmeterip Ritzau sinnerlugu isumasiuisitsinerani Moderaterne sapaatit akunnerisa marluk ingerlaneranni 3,3 procentinit 7,0 procentinut siuariarput.

USA-p præsidentia Donald Trump sapaammi unnuakkut Kalaallit Nunaat pillugu isumaqatiginninniarnerit pillugit oqaaseqarpoq.

Tamanna sapaammi unnuakkut pivoq, tassanilu præsidentip tusagassiortut Air Force Onemi oqaloqatigai.

Isumaqatiginninniarnerit qanoq ingerlanerat pillugu Trump aperineqarpoq:

- Aap, isumaqatiginninniarnerit aallartipput, isumaqatigiikkunartupilussuuvugullu. Taamaaliornissarput kissaatigaat.

- Isumaqatigiissut tamanut iluaqutaassasoq isumaqarpunga. Isumaqatigiissut pingaaruteqartupilussuaq, Trump oqarpoq.

Isumaqatigiissut USA-p isumannaatsuunissaanut pingaaruteqassasoq, isumaqatigiissullu qanittumi inississasoq isumaqarluni, Trump erseqqissaavoq.

Maannakkut atorfilittat qaffasissut USA-meersut, Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimeersullu USA-p soqutigisai sakkutooqarnikkullu Kalaallillu Nunaanniinnera præsidentip arlaleriarluni USA-p Kalaallit Nunaannik tigusisariaqarneranik oqariartortarnera tunuliaqutaralugu ingerlappaat.

Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt sapaatip akunnerani siusinnerusukkut isumaqatiginninniarnerit pillugit Sermitsiamut ima oqaaseqarpoq:

– Innuttaasunut oqaatigerusutara taannaavoq, atorfilittat iluanni oqaloqatigiinnerit taakkua ingerlanneqartut, saniani nipiliortut taakkua ingerlarusaassajunnarsipput, naluara, kisianni pingaarnerpaatut oqaatigerusuppara nunat akornanni oqaloqatigiinnerit taakku aqqutit pilersinneqartut, taakkua uukkatarissagivut, aammalu neriuuteqarfigissagipput ajunngitsumik naammassisaqarfiussasut, Vivian Motzfeldt oqarpoq.

USA-p missilinut illersuutissaa Golden Dome Ruslandip sakkutuuisa nakkutigeqqissaarpaat, tassunga aamma Kalaallit Nunaannit atassuteqarneq ilanngullugu.

Taama russit præsidentiata oqaaseqartartua, Dmitrij Peskov, nutaarsiassaqartitsivik Reuters naapertorlugu russit naalagaaffiata TV-anut oqarsimaneragaavoq.

- Pilersaarutit uku sakkutuutta alapernaaserlugillu misissoqqissaarumaaraat, qularutiginngilara, taanna oqarpoq.

Peskovip apersorneqarnermini tassani Kalaallit Nunaat “aalaakkaasuunermut isumannaallisaanermullu” tunngatillugu pingaaruteqartutut taagaa, russit nutaarsiassaqartitsiviat naalagaaffimmit pigineqartoq, Tass allappoq.

Sooq Peskovip Kalaallit Nunaat isumannaallisaanermut attuumassuteqarnerarneraa, qanorlu annertutigisumik kimullu pingaaruteqarnerarneraa, Tassip Reutersilluunniit erseqqinnerusumik itisilinngilaat.

Golden Dome USA-p præsidentiata Trumpip silaannakkut illersornissamut pilersaarutigaa annertoorsuaq.

Illersuut tamakkiisumik atorsinnaassappat, Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaa pisariaqartoq, Trumpip siusinnerusukkut oqaatigaa.

Kinap Ruslandilluunniit missilinik USA-mut ingeriussinnaasaani Qeqertap issittumi inissisimanerani missilit ingerlaarfissaanniippoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen Nuummi meeqqerimmut pulaarput.

Assini ingilutik meeqqanik pinnguaqateqartut takuneqarsinnaavoq.

Taakku Kommuneqarfik Sermersuup borgmesterianik Avaaraq Olsenimit tikillluaqquneqarput.

Mette Frederiksen tikilermat tusagassiorfinneernerusut mittarfimmi utaqqipput.

Innuttaasut tikilluaqqusiniarlutik takkuttutuat ilagaat Angunnguaq Berthelsen, taassuma Erfalasorput nassarlugu niuffiorpoq, Mette Frederiksenillu takugamiuk aalateriffigaa.

- Tassami nunatsinnut tunngatillugu taamatut pikkunartorsiornitsinni uagut nunarput illersussagatsigu Erfalasorput pingaartillugu takutippara, Angunnguaq Berthelsen taama oqarpoq.

Naalakkersuisut tusagassiortunik nalinginnaasumik katersortitsigaangata nunatsinni tusagassiorfinni Sermitsiameersut KNR-imeersullu tallimat missaaniittut peqataakkajupput.

Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen tusagassiortunut nunatta avataaneersunut sisamanngornermi katersortitsimmat allarluinnaavoq.

Tusagassiorfinni sulisut 96-it tusagassiortunik Katuami katersortitsisoqarnerai peqataasut Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata paasissutissiissutigaa.

Katersortitsineq ima soqutigineqartigaaq allaat Naalakkersuisut tusagassiortunik katersortitsisarfiat inunnut taama amerlatigisunut inissaqartitsinngimmat, katersortitsineq Katuamut nuunneqartariaqalerluni.

Tusagassiortunik katersortitsineq nunatta USA-mit tatineqarnerujussuanut tunngassuteqarpoq.

Sisamanngornermi nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) naapertorlugu, Danmarkip, USA-p Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiisitaq siullermeerluni ataatsimiippoq.

USA-p, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akirnanni pissutsit pillugit apeqqummi, suleqatigiissitamilu nunat akornanni pilersinneqartumi maanna “eqqissilluni sulisoqassasoq” nunanut allanut ministeri oqarpoq.

Taama Nunanut allanut Aalajangiisartuni ataatsimeereerluni oqarpoq.

- Immikkuualuttutiserfiginngikkaluarlugit ippassaq (sisamanngormat, aaqqiss.) Washingtonimi ataatsimiittoqarnera oqaatigisinnaavara, ataatsimiinnermilu qanoq ingerlasoqarnissaa uppernarsaqqinneqarlunilu qanoq iliornissatsinnut pilersaarusiortoqarpoq.

- Tamatuma ataatsimiinnernik sukkasuumik aallartitsinerput kinguneraa, Løkke oqarpoq omalu nangilluni:

- Ataatsimiinnerit uku qaqugukkut ingerlanneqartarneri oqaatigisarnianngilarput, pissutsimmi uippaallisdutigineqarnerat annikillisarusupparput. Masnna eqqissisimasumik sulineq aallartissavarput.

- Europami iligiit arlallit suliassamik præsidentip sumiginnaasutut isumaqarfigisaanik tigusisimanerat tunuliaqutaralugu præsidentip taamatut oqariartornera akornusiisuuvoq. Tamatumaliuna tamanna ajornakusoortilerlugulu imminut assortortunngortikkaa.

Taama nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen Norgip nunanut allanut ministeria Espen Barth Eide peqatigalugu Donald Trumpip akitsuusiinissamik qunusaarinera pillugu tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Suliassaq innersuussutigisaa Issittup illersorneqarneranut tunngavoq, Danmarkimmi NATO-milu ilit arlallit maanna sakkutuunik Kalaallit Nunaannukartitsipput.

Trump Danmarkimut Europamilu nunanut arfineq marlunnut 10 procentimik akitsuusiinissamik aarlerisaarivoq. Taamaaliortoqarnerli ajortoq, Lars Løkke oqarpoq.

- Qunusaarineq manna takkuttoq nunanut ikinnerusunut oqaatigisaagaluarpoq, tamannali EU-mik tamarmiusumik eqquivoq, akitsuuseeqatigiittarpugummi.

- Tassunga atatillugu EU-mit tapersiinissaq tamakkiisumik isumaqartigineqartoq matumunnga atatillugu aamma maluginiarpara, Lars Løkke Rasmussen tusagassiortunik katersuutsitsinermi oqarpoq.

Europa Donald Trumpip akitsuusersuinissamik siorasaarineranit pinngitsaalineqarsinnaanngilaq.

Taama statsministeri Mette Frederiksen (S) Ritzaumut allakkatigut akissummini allappoq.

- Kunngeqarfik Danmark annertoorujussuarmik tapersersorneqarpoq. Peqatigisaanillu maanna pisoq manna nammineq killeqarfivut qaangerlugit susassarineqartoq erseqqissiartorpoq.

- Suleqatigiinnissaq kissaatigaarput, uagullu saqitsaassutissarsiunngilagut. Europap sinneranit assigiimmik nipilimmik oqariartorneq nuannaarutigaara: Europa pinngitsaalineqassanngilaq.

Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip ulloq 1. februarimit Europami nunanik arlalinnik, nammineq Kalaallit Nunaannik tigusinissaminik kissaateqarnerminik tapersersuinngitsunut 10 procentinik akitsuusiinissamik arfininngornermi aarlerisaarinerata kingorna oqariartortoqarpoq.

Danskit nunanut allanut ministeriat Lars Løkke Rasmussen (Moderaterne) ulluni tallimani aggersuni Europami angalaarluni Issittumi isumannaallisaanermi pissutsit suleqatiminut oqaloqatigiissutiginiarpaa.

Taama nunanut allanut ministereqarfik sapaammi ullaakkut tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Sapaammi aallaqqaasiullugu norskit nunanut allanut ministeriat Espen Barth Eide Oslomut tikeraassavaa, kingornalu Londoniliarsinnarluni Stockholmimut ingerlaqqissaaq.

- Nunarsuarmi eqqissisimanngitsumi siumullu takorlooruminaatsumi qanimut ikinnguteqarnissaq ileqarnissarlu Danmarkip pisariaqartippaa, taanna nalunaarummi oqaaseqarpoq.

- Kunngeqarfiup piffissami ajornakusoorfimmi Norgip, Tuluit Nunaata Sverigellu ataatsimiinnerni annertoorujussuarmik tapersiinerannik qujassuteqarfigissavakka.

- NATO-p issittumi inissisimanerata nukittorsarnissaata isumaqatigiissutiginera nunani taakkunani ataatsimoorfigaarput, tamatumalu qanoq pinissaanik oqallisigeqatiginissaat qilanaaraara.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Truth Socialikkut Danmarkip nunallu Europamiittut arlallit, Kalaallit Nunaat pillugu isumaqatigiinnginneq pissutigalugu 10 procentimik akitsuummik eqqugaanissaannik allaaserinninnerata kinguninngua tikeraarnerit ingerlanneqarput.

Arfininngornermi Aalborgimi akerliussutsimik takutitsinermi kalaallit danskillu 700-ngujaat ataatsimoorlutik præsident Trumpip taassumalu Kalaallit Nunaannik tigusinissamik pilersaarutaanut akerliunerminnik nittarsaapput.

Akerliussutsimik takutitsineq Nytorvimi, Aalborgimi illoqarfiup bussiisa kateriffianni pivoq – ataatsimoornermullu ilapittuiumallutik illoqarfimmi bussit ullumikkut kalaallit danskillu erfalasuinik erfalasoqarput.

Kalaallit erfalasuat sumi tamani takussaavoq. Aaqqissuisut erfalasut pappiaqqat 500-t agguaappaat – amerlasuullu nammineq erfalasuutiminnik nassarput. Ilaatigut Henry Broberg Qeqertarsuarmeersoq, maanna ukiuni marlunni Aalborgimi najugaqartoq, erfalasumik toqulu Trumpimik inuusartalik nassarpai.

- Erfalasoq matutta saavaniitittagarput nassarpara. Kalaaliusugut ataatsimoornissatsinnik Trumpillu pilersaarutaanik akuersaannginnitsinnik takutitsinissarput pingaaruteqarpoq, Henry Broberg oqarpoq.

Politikiinnaanngilaq

Kalaallit Peqatigiiffiisa Kattuffiata Inuit siulittaasua Camilla Siezing siulliulluni oqalugiarpoq, nalinginnaasumillu peqatigiiffiup politikimut akuliuttannginnera nassuiaatigalugu.

- Manna politikimuinnaq tunnganngilaq. Nunarput pineqarpoq, Camilla Siezing erseqqissaavoq. Camilla Siezingip saniatigut folketingimut ilaasortaq Flemming Møller Mortensen (A), inuusuttuunermini Ilulissani sulisimasoq, kommunalbestyrelsimut ilaasortaq Nuuradiin S. Hussein Ivalo Lyberthilu kalaallit kulturimi peqatigiiffiani Tikiusaami siulittaasoq oqalugiarput.

Oqalugiarnerit kingorna nipilersortoqarlunilu erinarsoqatigiittoqarpoq. Erinarsornerit akornanni ”Kalaallit Nunaat, Kalaallit Nunaat” nillerrateqattaartoqartarpoq – naak tunuliaqutaq nuanniikkaluartoq.

Billedtekst: Camilla Siezing akerliussutsimik takutitsisoqarnerani oqalugiarpoq.

– Pisoq una sussaanngitsumik ineriartorpoq, taamaammallu aqqusinermut avalalluta taamaattoqarneranut akerliussutsimik takutitsisariaqarpugut. Tamakku peqataafigisinnaanngilagut, Margrethe Johansen Københavnimi Elisa T.L. Christensen peqatigalugu akerliussutsimik takutitseqataasoq oqarpoq, imalu nangilluni:

– Inuit Trumpip iliorneratulli pineqarneq ajorput. Inuuvugut inuit allat assigalugit nalinginnaasumillu inuuneqarpugut. Taamaattoqarneranit paatsiveerutinneqarpugut. Pissutsit ajorput alianarporlu akerliussutsimik takutitsisariaqarnerput. Taamali amerlatigisut takkunnerat pitsaavoq. Uanga nammineq kalaaliullungalu danskiuvunga, kalaallillu, danskit allamiullu taama amerlatigisut takkunnerat pingaaruteqarpoq.

Nunatsinni piffinni arlalinni akerliussutsimik takutitsisoqarnissaa sioqqullugu, Kalaallit Nunaanni piffinni arlalinni ataatsip qeqqanit akerliussutsimik takutitsinerit naammassinissaasa tungaannut angallanneq akornuserneqassasoq ilimagineqartoq, Kalaallit Nunaanni Politiit Facebookikkut allapput.

Nuummi Aqqusinersuaq kaajallattarfimmit ammut aallartitaqarfiup tungaanut asserneqassaaq. Akerliussutsimik takutitsisut piffik qaangerpassuk aqqusinermi assiaqutit peerneqassapput. Assiinerit peerneqarpata, politiit tamanna nalunaarutigissavaat.

Akerliussutsimik takutitsisut politiillu innimigisigit. Akerliussutsimik takutitsisuni politiit najuutissapput.

Nuummi, Qaqortumi, Aasianni, Sisimiuni Ilulissanilu akerliussutsimik takutitsisoqarnissaa pilersaarutigineqarpoq.

Sermitsiaq Københavnimi akerliussutsimik peqataasunut peqataavoq, tassani inuit tuusintilippassuit Rådhuspladsimit Østerbromi Amerikamiut aallartitaqarfiannut pisoqatigiipput.

Akerliussutsimik takutitsisunut amerikamioq-kalaaleq Ajana Watson danskerlu Henriette Dybdal Andersen ilaapput.

– Amerikamiutut aamma eqqortup illersornissaa pingaaruteqarpoq. Pissutsit qanoq ineriartornerat takullugu kanngunarpoq. Trumpip inuiaat kalaallit niuerutaannartut oqaluuserai, tamannalu upperiuminaatsippara. Danskit taama amerlatigisut akerliussutsimik takutitsinermut peqataanerat, nunarsuarlu tamakkerlugu Kalaallit Nunaannik tapersersuisut taamak amerlatiginerat pikkunartoq isumaqarpunga. Amerikamiut amerlasuut pisut tujorminarnerannik uattulli isumaqartut nalunngilara, Ajana Watson, Alaskamit Kalaallillu Nunaannit kingoqqisoq, ulluinnarnilu New Yorkimi najugaqartoq oqarpoq.

Henriette Dybdal Andersen inuiannik kalaallinik tapersersuinermik takutitsiniarluni peqataasoq peqatigalugu akerliussutsimik takutitsisunut peqataavoq.

– Danskiulluni inuiaat kalaallit imminnut oqartussaaffiginissamik pisinnaatitaanerannik tapersersuinermik takutitsinissaq pingaartoq isumaqarpunga, Henriette Dybdal Andersen oqarpoq.

KNR naapertorlugu inuit 15.700-t akerliussutsimik takutitsinermi peqataapput.

Københavni Rådhuspladsi inunnik kalaallinik illersuiartorlutik akerliussutsimik takutitsiartortunik ulikkaartoq, tv-mi assilisat takutippaat.

Arfininngornermi Danmarkimi Københavnimi, Aarhusimi, Odensimi, Aalborgimi Esbjergimilu akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuisoqarpoq. Kalaallit Nunaat tamanna Nuummi ingerlanneqassaaq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik tigusiniarnerminik oqaatigisaminik uteqqiisarnerata kingorna, akerliussutsimik takutitsinerit ingerlanneqarput.

Nunatsinni illoqarfinni arlalinni, Nuummi Qaqortumi Aasiannilu aamma akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.

Nutarterneqarpoq nal. 17.32

Flightradar naapertorlugu timmisartoq C-130 Hercules USA-mi Philadelphiamiit aallartoq Narsarsuarmut nal. 15:25 mippoq.

Timmisartoq mittarfimmiittoq Mittarfeqarfiit YouTubemi qupperneranni takuneqarsinnaavoq.

Timmisartoq ingerlaqqissalluni mikkallaannarnersoq Flightradarimi allassimanngilaq.

Issittumi sakkutooqarfik Sermitsiamut ilisimatitsivoq timmisartoq Hercules franskit timmisartorigaat, Narsarsuarmullu orseriartorluni missimasoq. Timmisartoq aallaqqereerpoq.

USA-p præsidentia Donald Trump “naatsorsuutigineqarsinnaanngilluinnartoq” Danmarksdemokratit siulittaasuat, Inger Støjberg, isumaqarpoq.

Folketingimi partiit siulittaasui ilaasortallu Atlantikup avannaaneersut naalakkersuisunit ilisimatinneqareersullu partiimi siulittaasoq taama tallimanngornermi oqarpoq.

Angut tatiginaranilu naatsorsuutigisassaanngilaq. Qnaorluunniit pisinnaallunilu misigissutsiminit aqunneqartorujussuusinnaasoq pineqarpoq, taanna oqarpoq.

Liberal Alliancep siulittaasua Alex Vanopslagh paasissutissiisoqareersorlu Kalaallit Nunaanni pisut pillugit toqqissisimanerulersimanani oqaluttuarpoq.

Aamma toqqissisimalersinniarlunga taamaaliortoqanngitsoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Alex Vanopslagh USA „Europamut iliginnittuugaanni pissusissamisuunngitsunik iliuuseqartoq“ isumaqarluni nangilluni oqarpoq.