Aatsitassarsiorneq Alaskami innuttaasunik avissaartuutsitsisoq

„Isumannaatsuutissavassi, pisuunngortigissavassi, ataatsimoorlutalu Kalaallit Nunaat siusinnerusukkut takorloorsimanngisaannakkassinnik siuarsassavarput.“ USA-p præsidentia Trump marsip sisamaani kongressimi oqalugiarnermini kalaallit innuttaasuinut taama oqariartuuteqarpoq. 

Aamma USA-p præsidentiata tullia J.D. Vance qanittukkut Pituffimmi sakkutooqarfimmut tikeraarnermini USA kisiartaalluni Kalaallit Nunaata oqartussaaneranik isumannaatsuuneranillu ataqqinnittuummat kalaallit USA-mik suleqateqarnissartik toqqarumaaraat USA-mit neriuutigineqartoq oqarpoq. Nukissiorniarluta pinngortitamit pisuussutit pisariaqartikkatsigit kanngusuutigissanngikkipput, nukissarlu periarfissanik pisuujunerusumillu inuuneqalersitsisartoq nukissiornermut ministeri Chris Wright tikeraarnermittaaq oqarpoq. 

USA-mit neqeroorut 

Washington Post naapertorlugu Trumpip aqutsisui USA-mut nuunnissamut Kalaallit Nunaannut neqeroorusiulereerput. Kalaallit Nunaannulli qanoq naleqassava? Avatangiisitsinnut? Inuiaqatigiinnullu ullumikkut nalunngisatsinnut? 

Alaskap oqaluttuarisaanera allaanerulluinnaraluartoq Kalaallit Nunaata siunissaa eqqartorneqartillugu immikkoortitsisoqartariaqarpoq. Alaskami Inuit 20.000-30.000-it missaanniittut najugaqarput, Alaskalu 1867-imi USA-mut ilanngunneqarpoq. Ukiut untritillit arlallit tamatuma kingorna Alaskami uuliamik, gasimik aatsitassanillu annertuunik nassaartoqarsimavoq. 

Tamanna Alaskami nunap inoqqaavinut sunik periarfissaqalersitsiva, qanorlu ingerlanneqarpa? Anne Merrild, Issittumi avatangiisinik nalilersuinermi professoriusoq, tamanna pillugu ilisimasaqarluarpoq, Alaskammi avannaata sineriaani — North Slope Borough-imi, illoqarfiit soorlu Barrow, Prudhoe Bay, Deadhorse aamma Nuiqsut tikillugit, inuit amerlasuut najugaqarfigisaasa eqqaanni angalasarsimavoq. 

Nunap inoqqaavi pillugit inatsit nutaaq 

Anne Merrildillu uuliap, gasip aatsitassallu qanoq ingerlanneqarsimanerat aamma inatsisip „Native Land Claims Settlement Act“-ip, nunap inoqqaavisa nunap immikkoortuani najugaqartut inuuniarnerannik qulakkeerinninniarluni 1974-imi atulersinneqartup, pisuunngortitsisimanera, aammali naligiinnginneq annertusisimasoq, nunap iluani isumaqatigiinnginneq piitsuussuseqangaarnerlu misissoqqissaarsimavaa. 

– Avannaata sineriaani inuit inuiaqatigiiararpassuaqarput, taakkulu amerlasuutigut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut assingussuteqarput. Avinngarusimasumi najugaqarsimapput, illoqarfiillu akornanni attaveqaatit nukittuujusimanngillat, innuttaasuilu pingaarnerusumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarlutik. 1960-ikkunnili USA sumiiffinni taakkunani uuliamik gassimillu nassaarmat, naalakkersuisut nunap qaavani suliaqarnermit isertitaqarsinnaatitaanermikkut, tassa qillerivinnit, barakkinit, ruujorersuarnit allanillu pisuussutinik piiaanissamut pisariaqartunik nunap inoqqaavinik aamma isumaginnilersimapput. 

Innuttaasut agguataarnerat 

Sumiiffinni assigiinngitsuni siunertamut aningaasaateqarfinnik pilersitsisoqarpoq, kinaluunniillu minnerpaamik ¼-mik nunap inoqqaajussuteqarluni uppernarsaasinnaasoq piginneqataassutinik tunineqarpoq. Aningaasaateqarfiittaaq aallussaminnit akileraarutinik ilanngaasinnaapput, tamannalu akunnittarfinnik allanilluunniit sanaartornissamut aningaasaliissutaasinnaasunik piginneqataasunulluunniit iluatsitsisimasunut toqqaannartumik tunniunneqartartunik sinneqartoorutaavoq.

– Nunalli inoqqaavinut inoqqaaringisaannullu immikkoortitsilernermi inuiaqatigiit avissaartuunneqarput. Ilaat piginneqataassuteqalerlutillu isertitaqarlualerput, allalli isertitaqanngivillutik. Aamma aningaasaateqarfinni assigiinngitsuni qanoq isertitaqartigineq assigiinngissuteqarpoq, Anne Merrild oqaluttuarpoq, taassumalu aamma inuit aningaasanik namminneq atugassaminnik amerlanerusunik pissarsigaluartut, aningaasalli amerlanerusut ataatsimoortunut, ajorsiartuinnartumut, ingerlanneq ajortut maluginiarpaa. 

Atuivallaarneq aningaasat naleerukkiartornerannik kinguneqartoq 

– Aningaasat taakku inuiaqatigiit ineriartornerannut iluaqutaanngillat. Inunnut ataasiakkaanut, immaqa pisuunngortunut, iluaqutaapput, taamaalillutik biilinik anginerusunik atuinermullu atortussanik amerlanerusunik pisisinnaallutik, tamannali aningaasat naleerukkiartornerannik kinguneqarpoq, taamaalillutik suut tamarmik akitsoriartorput. Tassa immaqa ukiumut 100.000 isertitaqarnerugaluarluni, atuinermut atortussanut akigitinneqartut aamma 100.000 qaffapput. Tamatumalu kingunerisaanik pisuujusut piitsullu akornanni assigiinnginneq suli annertunerulerpoq. 

Anne Merrild naapertorlugu aningaasat atuinermut aningaasartuutit saniatigut pissarsiat ilarpassui nunanit allaneersunit pilersinneqartarput, taakkualu sumiiffinni taakkunani neriniartarfinnik kiffartuussivinnillu pilersitsipput, taamaalillunilu imigassamik ikiaroornartunillu, ajoraluartumik kingunerit ilagisaannik, pisisoqarsinnaalerluni. 

Uulia iluaqutaallunilu ajoqutaasoq 

Nunaqarfiit Anne Merrildip 2016-17-imi tikeraartagaasa ilaat tassaavoq Nuiqsut, uuliasiorfinnik avatangerneqarsimasoq. Tassani najugaqartut uulia iluaqutaallunilu ajoqutaasutut oqaatigaat. 

– Illuatungiatigut aatsitassarsiornermit isertitat pinngitsoorsinnaajunnaarsimavaat, aappaatigulli piniarfigisaat aalisarfigisaallu aserorneqarsimapput, amerlasuullu pisut eqqunngitsuusut misigisimasimapput. Qilleriviit tassaniissanngikkaluartut. Taamaammat inuit ataasiakkaat pisuunngornerat immaqa pilluarnartuunngilaq, Anne Merrild oqarpoq. 

Piginneqataassutit 1974-imeersut taamaallaat kingornussassatut tunniunneqartarnerat, piginneqataassutilli nutaat toqusoqartillugu aningaasaateqarfinnut utertinneqartariaqarnerat aammattaaq ullumikkut ajornartorsiutaavoq. Taamaalilluni kina pinngortitamit pisuussutinik pisuunngornersoq pisuunngunnginnersorluunniit nalaatsornerinnaakkajuppoq.

 Inuttut pisuussutit imaluunniit inuiaqatigiittut pisuussutit 

Kalaallit Alaskamiunit kulturikkut pisinnaatitaaffiisigullu nukittunerusut Anne Merrild, nammineq Kalaallit Nunaanni peroriartorsimasoq, isumaqarpoq. 

– Inunnilli ataasiakkaanik pisuunngortitsisunik USA-mit neqeroorfigineqaraanni mianersortariaqartoq isumaqarpunga. Aqquserngit pitsaanerusut, peqqinnissaqarfik pitsaanerusoq kikkunnullu tamanut ilinniagaqarnissamut periarfissat pitsaanerusut pingaarnerutinneqartariaqarput. Tamakkuninnga pisuussuteqaraanni inuiaqatigiittut nukittunerulertoqarsinnaavoq.