EU-kommissæri Dan Jørgensen
EU-Kommissionip 2028-miit 2034-mut Kalaallit Nunaannut 4 milliarder koruuninik
immikkoortitsinissamik siunnersuutaanut atatillugu nunanut imarpiup
sinaaniittunut (OLT) suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissut oqaluuseralugu, sapaatip
akunnerata siuliani Kalaallit Nunaanniippoq.
Aningaasat taakku piffissami
2021-miit 2027-mut immikkoortinneqarsimasut marloriaatinngortinneqarsimapput.
EU-kommissæri Dan Jørgensen
EU-Kommissionip 2028-miit 2034-mut Kalaallit Nunaannut 4 milliarder koruuninik
immikkoortitsinissamik siunnersuutaanut atatillugu nunanut imarpiup
sinaaniittunut (OLT) suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissut oqaluuseralugu, sapaatip
akunnerata siuliani Kalaallit Nunaanniippoq.
Aningaasat taakku piffissami
2021-miit 2027-mut immikkoortinneqarsimasut marloriaatinngortinneqarsimapput.
Dan Jørgensenip Naalakkersuisut
siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen NunaGreenimilu pisortaq Aviaaja Karlshøj
Knudsen ataatsimeeqatigai. Aamma Nukissiorfiini takornariaanermini Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfik takuaa. Naggataagut
inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen aamma Nasiffimmi
pisortaq Rasmus Leander Nielsen ataatsimeeqatigai.
Nanortallip
eqqaani qeqertami Amitsumi aatsitassarsiorfimmut GreenRoc-imut pulaarniarluni
Kujataanut aamma angalassasoq pilersaarutaagaluarpoq, silali pissutigalugu
tamanna taamaatiinnarneqarpoq.
Aatsitassarsiorneq mingutsitsinngitsumillu nukissiorneq
EU-mit aningaasat maannamut Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermut
atorneqartarput, Dan Jørgensenilli pilersaarutaani ersersinneqartutut
aningaasat ilaat siunissami mingutsitsinngitsumik nukissiornermut
aatsitassarsiornermullu atorneqassapput.
Aningaasalli qanoq
atorneqarnissaannik Kalaallit Nunaat aalajangiisuussasoq Dan Jørgensenip
oqaatigaa.
EU-kommissærip Dan Jørgensenip ukiuni aggersuni EU-mit aningaasaliissutit qanoq pingaarnersiuunneqartassanersut eqqartorniarlugu Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen allallu arlallit sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimeeqatigai. Assi: EU-Kommissionen.
Foto: EU-Kommissionen
– Anguniakkanut suliniutinullu
tunngatillugu aningaasat sumut atorneqarnissaat Kalaallit Nunaannit
aalajangerneqartarpoq. Soorunami oqallisigaarput – tamannami pissutigalugu
Kalaallit Nunaanniippunga – suna iluaqutaanerpaanersoq paasiniarlugu. Pisortat
aningaasaataat atorlugit namminersortut aningaasaliissuteqarnissaannut
kajumissaarinikkut sumi euro ataaseq 5 euronngortinneqarsinnaava? EU-mi
aatsitassat qaqutigoortut immikkut sammineqartut ersarippoq, aamma soorunami
mingutsitsinnginnerunissaq pingaaruteqarpoq.
Bruxellesimi sapaatip-akunnera
Kalaallit Nunaannut tunngasoq
EU-p Bruxellesimi Greenland Week novembarimi ingerlatissavaa, tassani
atorfilittat suliffeqarfiillu Kalaallit Nunaanneersut aningaasaliisinnaasunik
ataatsimeeqateqarnissaminnut qaaqquneqarput. Tamanna suliniutinik
aalajangersimasunik aallartitsinissamut alloriarnertut siullertut
isigineqarsinnaasoq Dan Jørgensenip oqaatigaa.
– Inuussutissarsiortut, politikerit immikkullu
ilisimasallit oqalunnermit iliuuseqarnissamut maanna
utaqqisinnaajunnaariartortut malugisinnaavakka. Piffissanngorsimavoq, tamannalu
pissutigalugu EU-p missingersuutaani aningaasat ukiuni aggersuni marloriaatinngortinneqarput,
Dan Jørgensen oqarpoq.
