Greenland Investment Groupip Tasersiami nukissiamik
atuinissami norsikit Statskraftiat suleqatigaa.
Statskraftip naatsorsugaasa Tasersiami qanga Alcoap
assingusumik suliniutaani manna tikillugu nukissiamik annertunerujussuarmik
tunisassiorsinnaasoqartoq takutippaat.
Greenland Investment Groupip Tasersiami nukissiamik
atuinissami norsikit Statskraftiat suleqatigaa.
Statskraftip naatsorsugaasa Tasersiami qanga Alcoap
assingusumik suliniutaani manna tikillugu nukissiamik annertunerujussuarmik
tunisassiorsinnaasoqartoq takutippaat.
– Suliniummut matumunnga Statskraftimik
suleqateqarnissamik toqqaanitsinni, Statskraftip nunarsuarmi erngup nukinganik
atorluaanermi suliffeqarfinni pitsaanerpaajullunilu pikkorinnerpaanera
tunngaviuvoq, Greenland Investment Groupimi piginneqataasoq Jørgen Wæver
Johansen oqarpoq.
Tunuliaqutaq
Statskraft Norgip naalagaaffianik pigineqartoq, ukiut
125-t matuma siorna erngup nukinganik innaallagissiorfimmik siullermeerluni
sanaartorpoq. Ullumikkut Statskraft nunani 21-ni 363-inik erngup nukinganik
innaallagissiorfeqarpoq, 6.199-inillu sulisoqarluni Europami nukissiamik
ataavartumik tunisassiortuni annersaavoq.
NORGEMIK SULEQATIGIINNISSAMIK ISUMAQATIGIISSUT ATORLUARNEQARLI
Klavs Sefeld Møller Jørgen Wæver Johansenillu
periarfissaqartillugu iliuuseqartarnissap pingaarutaa erseqqissarpaat.
Norge Kalaallillu Nunaat 2011-mi nukissiorneq
avatangiisillu pillugit suleqatigiinnerup annertusarnissaanik
isumaqatigiissuteqarput.
Norgemik suleqatigiinnerup tamatuma sunik
aallussiviusinnaanera, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata isertitaanik
annertusaasinnaanernut assersuutit arlallit Greenland Investment Groupip taavai:
- Erngup nukinga
Statskraft suleqatigalugu
erngup nukinganik nukissiorfinnik annertusaaneq.
Statskraft Norgep
naalagaaffianit tamakkiisumik pigineqarpoq.
- Aluminiu
Aluminiumik aatsitsiviliorneq
saviminermillu qullertuusiorneq, illuliassanik sanaartorneq allarpassuillu.
Norsk Hydro nunarsuarmi aluminiuliortuni annerpaanut ilaavoq. Norgep
naalagaaffia ingerlatseqatigiiffiup 40 procentianik piginnittuuvoq.
- Aatsitassat
Kalaallit
Nunaanni aatsitassanik suliareqqiineq, taamaalillunilu nalitunerulersitsineq.
Norge peqatigalugu Qeqertarsuarmi nikkileqarfissuarmik
piujuartitsisumik nalitusiartortitsineq ilisimatusarfigalugulu
pitsanngorsarneqarsinnaavoq. Taamatullu aamma anorthositemik aluminamut,
silicamut precipitated calcium carbonatemullu (AlSiCalTM)
piujuartitsisumik nalitusiartortitsinermi ilisimatusartoqarsinnaavoq.
- Takornariartitsineq
Suleqatigiinnermi
aamma Norgemisut ukiuunerani timersuutit umiarsuarnillu takornariartitsineq
ilaatinneqarsinnaapput. Taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni ukioq kaajallallugu
takornariartitsinermut tunngavissiisoqassaaq.
- Aqqusernit
Statens
Vegvesen Norgemiittoq peqatigalugu Kalaallit Nunaanni ataqatigiissumik
piujuartumillu Kalaallit Nunaanni aqqusiniliornerit putorsualiornerillu
pilersaarusiorlugillu sanaartorneqarsinnaapput. Norgemi 98.000 kilometerinik
aqquserniortoqarpoq, Alaskami 58.000 kilometerinik, Islandimi 13.000
kilometerinik Savalimmiunilu 960 kilometerinik. Kalaallit Nunaanni aqqusernit
katillutik 370 kilometerinik isorartussuseqarput.
Kalaallit Nunaanni aqqusernit Tasersiamit isertitanit
annertusarneqarsinnaapput:
· Taakku tassaasinnaapput Kangerlussuarmit Sisimiunut
aqqusineq.
· Ilulissanit Aasiannut illoqarfinnullu nunaqarfinnullu qanitaaniittunut
aqquserniorneq.
· Aqqusinernik marlunnik atassusiineq.
· Taamaalilluni nunap immikkoortuanik ataqatigiissumik
pilersitsineq.
· Kingorna aqqusernit taakku Nuummi aqqusinermut
attavilersinnaapput.
· Kujataani assinganik suliaqartoqarsinnaavoq,
nunalerinermillu naammassisaqarfiulluartumik sanarfisoqarluni.
Norskit
suliffeqarfiat nunarsuarmi erngup nukinganik ineriartortitsinermi
ingerlatsinermilu kiisalu issittumi nukissiamik piujuartumik allanik immikkut
ilisimasalinni siuttuunerat, Statskraftimik suleqateqarnermut tunuliaqutaasoq,
Jørgen Wæver Johansen oqarpoq.
– Taamaammat taakku suleqatiginissaat tulluarpoq, taanna
tikkuaavoq, Statskrafillu erngup nukinganik nukissiorfinnik pisariusunik
sanaartornermi immikkut ilisimasaqarnera oqaatigaa, assersuutitullu
Statskraftip Norgimi Agderimi Ulla-Førremi erngup nukinganik innaallagissiorfia
kiisalu Rogaland amtimi taallugit.
– Statskraft ingerlalluartunik siammasissumillu
ilisimasalinnik suliniutini suleqatigeeqarpoq, missingersuutit piffissamilu
pilersaarutit piviusorsiorlutillu malinneqarneranni iluaqutsiisunik.
– Taamaammat Statskraftimik suleqateqarneq Kalaallit
Nunaanni erngup nukinganik innaallagissiorfinnik nukissiuutinillu piujuartunik
toqqammavinnik arlaleriaatinngortitsinissamut toqqammavissiisoq, taanna
naliliivoq.
Statskraftip Tasersiaq immap qulaani 732 meterisut qaffakkaanni 230 km2-nik annertussuseqartutut naatsorsorpaa. Tatsip imaqqortussusia arfinileriaatinngortinneqassaaq, erngullu nukinganik innaallagissiorfimmik ilaatigut nukissiamik akikitsumik aluminiumik aatsitsivimmut qulakkeersinnaasumik isumannaarinnittoqassaaq.
Assi: Frederik Fuuja Larsen, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Ukiut 125-t
ingerlaneranni Statskraft putorsualiornermik, sapusiarsualiornermi, hydrologimi
il.il. ilisimasanik sanarfivoq, taakkulu Kalaallit Nunaanni aaqqiissutinut
pisariitsunut isumannaatsunullu atorneqarsinnaapput. Ilisimasat Kalaallit
Nunaanni attaveqaatinik sanarfinermi aamma iluaqutaasussat.
Norgemik suleqateqarnerup iluaqutaanera
paasinarsereersoq
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup
nukinganik innaallagissiorfik suleqatiginnerup pitsaasup inerneraa. Norgip
Kalaallit NUnaannik BOT-mik isumaqatigiissuteqarluni erngup nukinganik
innaallagissiorfik sanaartorlugulu aningaasalersorpaa (BOT tassa Build
Operate Transfer – sanaartorneq, ingerlatsineq tunniussinerlu).
Periuseq atorlugu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani
innaallagissiorfimmik alliliineq aningaasalersorneqarpat, taava
taarsigassarsiat sipaarneqassapput, alliliinerlu atuisut akiliutaat
aqqutigalugit akilerneqassaaq. Tamanna aamma Aasiaat eqqaanni erngup nukinganik innaallagissiorfimmi
pisinnaavoq.
– Statskraftip Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni pitsannguutaasinnaasunut
periarfissanik aamma nassaarsinnaanera ilimanarpoq, danskillu naalagaaffiat
Nuummit Nuummullu søkabelimik attaveqaatinik pitsannguinermut tapiisinnaappat,
taava Nuummi AI datacenterimik pilersitsinissamut, nunatsinnilu aningaasanik
isaatitsinissamut toqqammavissaqalissaaq, Jørgen Wæver Johansen tikkuaavoq.
Aningaasanik atugassaqaraanni nukissiamillu akikitsumik atugassaqarluni, taava periarfissarpassuit ammassasut, Greenland Investment Groupimeersoq Klavs Sefeld Møller oqarpoq.
Assi: Greenland Investment Group
Aamma Tasersiaq attaveqaataavoq pingaarutilik
Tasersiami
erngup nukinganik innaallagissiorfik Kalaallit Nunaanni nukissamik minguitsumik
sanaartukkani angisoorsuani siulliussaaq. Nukissiornermik suliniut
Statskraftimik suleqateqarnikkut illuatungeriit iluaqutsiisumik
ineriartortissinnaasaat. Tasersiaq isertitanut annertuunut
periarfissaqartitsivoq.
Nunatta
Karsiata aningaasatigut piginnaasaanik annertusaassaaq.
Kalaallit
Nunaanni suliffinnik akilerneqarluartunik amerlasuunik pilersitsissaaq.
Kalaallit
Nunaata isertitaanik annertusaassaaq Kalaallillu Nunaanni innuttaasunik
toqqannavinnik tigumminniinnarnissamut amerlisaanissamullu
periarfissiissalluni.
Greenland
Investment Groupip naatsorsugai malillugit Tasersiamit nukissiamik aluminiumik
aatsitsivimmut atuineq avammut isertitanik 12 milliardit koruuninik
pilersitsissaaq, Nunattalu karsia 2,4 milliardinik isertitaqassaaq.
Nukissiaq
sinneruttoq Tasersiamit nukissiaq aamma nukissamik sinneqartoorummik akeqanngitsumut
periarfissiissaaq, taannalu nammineq elektro-fuelsilianik (2nd generation
efuels) CO2-mik aniatitsinngitsunik pilersitsinikkut orsussanik
imerpalasunik eqqussukkanik taarsiutitut atorneqarsinnaavoq. Tamanna nunatta
nukissiamik pilersuinermik isumannaatsuunerata nukittorsarnissaa, timmisartumik
umiarsuarmillu angallassinermi CO2-mut akitsuutinik piiaanerni
uuliallu akiata qaffanneri tamaasa orsussamut akitsuummik tapinik
pinngitsuuinikkut akit aalaakkaasuunissaat siunertaralugu.
Ataatsimut
isigalugu piffimmi Tasersiap eqqaani tatsinit allanit nukissiaq
pilersinneqartoq, suliffissuarnik nukissiamik annertuumik atuisunut
tunngavissiissaaq, soorlu power to X, ammoniak assigisaallu.
Tassunga
atatillugu innaallagiaq Tasersiamit pinngortinneqartoq akikitsoq (KWh-mut 15
øre ataallugu) aamma naatitsivinnik, nunami aalisakkanik tukertitsivinnik
allarpassuarnillu pilersitsinikkut nunatsinni inuussutissanik imminut
pilersornermut annertusaaqataassasoq, Greenland Investment Groupimik
piginneqataasoq Klavs Sefeld Møller oqarpoq.
