Amaroq Mineralsip Nalunami
suliniuteqarnerminut uppernarsaatitut takussutissaq siulleq, 2024-mi
novembarimi saqqummiuppaa, tassaasoq kuulti issoqqaarissuliaq
kuultisiorfimmeersoq.
Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffiup
piginneqatigiissutinik nutaanik saqqummiussisarnermigut 250 millionit
koruuningajaat katersorsinnaasimavai, tamatumalu kingorna
ingerlatseqatigiiffiup Nalunami suliareqqiisarfiliornissani allilerinerillu
ingerlateqqippai.
Amaroq Mineralsip Nalunami
suliniuteqarnerminut uppernarsaatitut takussutissaq siulleq, 2024-mi
novembarimi saqqummiuppaa, tassaasoq kuulti issoqqaarissuliaq
kuultisiorfimmeersoq.
Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffiup
piginneqatigiissutinik nutaanik saqqummiussisarnermigut 250 millionit
koruuningajaat katersorsinnaasimavai, tamatumalu kingorna
ingerlatseqatigiiffiup Nalunami suliareqqiisarfiliornissani allilerinerillu
ingerlateqqippai.
Ukiuunerani unammillernartut
Ingerlatseqatigiiffiup 2025-mi
ingerlatsinerup pitsaanerulersinnissaa qillerinernillu suliaqarnerunissani
aallunniarpai.
Børsimut nalunaarummi pisortap Eldur
Olafsenip Amarumi suleqatigiit tulluusimaarutigalugit ukiunilu kingullerni
suliniutip ineriartorsimanera tulluusimaarutigaa, naak
kinguaattoortoqarsimagaluartoq.
”Naak 2024-mi novembarimi kuultimik
issoqqaarissunngortitsineq siulleq uagutsinnut pingaaruteqaraluartoq, 2025-mi
sulineq aallartilluarneqassaaq suliareqqiisarfiit, qaarusummi piiaaffiit
nassiussassanik piareersaaneq aqutsinerlu annertusarlugit aallartissavavut.
Ukiuunerani unammilligassaqarnitta kinguneranik aallarnisarnissatsinnut
kinguaattooruteqarpugut. Taamaattorli upernaanerani aasaaneranilu
silaginnerusalerpat sanaartornerup sinnerata naammassinissaa tamaviaarluta
sulissutigaarput. "
Qillerinerit annertuut
Suliffeqarfiup Nalunami aasaanerani
annertuumik qillerinissani pilersaarutigaa, børsimullu nalunaarummi kingullermi
qanoq kuulteqartiginissaanik missingiunneqartunik nutaanik suliaqartoqarluni,
piiarneqartut qanoq kuultimik akoqartiginerannik kingullermik
missingiussinermut sanilliullugu 51 procentimik akoqarnerusutut
oqaatigineqarluni. Sulili kuultisiortitseqatigiiffiup, Namminersorlutik
Oqartussat aamma kommunip akornanni inuiaqatigiinnut nungusaataanngitsumik
atuinissamik isumaqatigiissusiortoqarani aamma taamaallaat ingerlatsinissanut
aalajangersimasunut akuersissutaagallartumik peqartoqarluni.
Kuultip akia piffissami matumani
qaffasissorujussuuvoq. Nutaarsiassaqartitsivimmit AFP-mit oqaatigineqartut
naapertorlugit, ounce ataaseq 31 gramip missaaniittoq maannakkut 3.000
dollarinik (21.000 koruunit missaannik) akeqarpoq.
Kuulti akigissaartoq
GEUS-imi
Aatsitassanik Atortussianillu qitiusumik ilisimasaqarfimmi qullersap Jakob
Kløve Keidingip oqaatigaa, kuultip akia 2015-imiilli
qaffakkiartorusaaginnavissimasoq:
–
Aningaasaqarneq nalorninartoqartillugu aamma niuernermi akitsuutit nunallu
immikkoortuini politikikkut pissutsit pissutigalugit kuulti
assigiinngitsorpassuartigut isumannaatsumik inissisimasarpoq. Tamatuma
saniatigut aningaaseriviit qitiusut arlallit, ilaatigut USA-mut
qilersorsimarusunnatik, kuultimik annertunerusumik pisisimapput. Kiisalu Gold
Exchange Traded Funds-inik (ETF-inik) taaneqartartuni kuultimik
niuertoqarsinnaalerpoq, tassani aktianik aningaaserivimmi kuultip
ilaminiinnannguata nalinganik pisisoqarsinnaalluni. Tamakku tamarmik kuultip
akiata qaffakkiartornerannut patsisaaqataapput, Jakob Kløve Keiding oqarpoq. Amerikami aningaaserivik aningaasaliisartoq Goldman Sachs-imit oqaatigineqartut
naapertorlugit, ukiup matuma ingerlanerani kuultip akia qaffakkiartuinnarluni
ounce ataaseq 3300 dollarit sinnerlugit akeqalissaaq. Jakob Kløve Keidingilli
isumalluarnartoqartippallaanngilaa.
-
Tamatuma akerlianik ilaasa tikkuarpaat, kuultip akiata qaffakkaluttuinnarnera
unikkumaartoq, akialu appariartulerumaartoq.
Nalunami kuultisiorfik 2004-mit 2009-mut Canadamiut suliffeqarfiutaata Crew
Gold Corporationip ataani piiaaffiuvoq. 2009-mit 2013-imut Tuluit Nunaanni
suliffeqarfiup Angel Miningip ataani piiaaffiuvoq. Canadamiut
suliffeqarfiutaata AEX Goldip akuersissut 2014-imi tiguaa.
Ingerlatseqatigiiffik taamanimiilli Amaroq Mineralsimik taaguuteqalerpoq.
