Qulimiguulimmik H155-imik
isornartorsiorneqartumit, Qeqertarsuup Tunuani ilaasunik timmisartuussinerit
suli unammillernartorpassuaqarput.
Air Greenlandip maanna ilisimatitsissutigaa,
januaarimi timmisartuussinerit amerlasuut taamaatiinnarneqartarsimasut,
timmisartortitseqatigiiffillu ilisimatitsivoq qulimiguulimmik ingerlatsineq
pitsanngoriarsimagaluartoq aqqutaani aamma unammillernartorpassuaqartoq
nassuerutigineqarpoq.
Qulimiguulimmik H155-imik
isornartorsiorneqartumit, Qeqertarsuup Tunuani ilaasunik timmisartuussinerit
suli unammillernartorpassuaqarput.
Air Greenlandip maanna ilisimatitsissutigaa,
januaarimi timmisartuussinerit amerlasuut taamaatiinnarneqartarsimasut,
timmisartortitseqatigiiffillu ilisimatitsivoq qulimiguulimmik ingerlatsineq
pitsanngoriarsimagaluartoq aqqutaani aamma unammillernartorpassuaqartoq
nassuerutigineqarpoq.
Taamaatitsiinnarnerit amerlasuut
Timmisartuutileqatigiiffik Qeqertarsuup
Tunuani ukiup nikinneraniilli ilaasunik qulimiguulimmik angallassineq
unammilligassaqangaatsiarsimasoq Inga Dóra Guðmundsdottir Markussenip, Air
Greenlandimi piujuartitsinermut attaveqaqatigiinnermullu pisortap, uppernarsarpaa.
- Qeqertarsuup Tunuani qulimiguulimmik
timmisartuussinerit 2025-mi januaarimi pilersaarutaasut ingerlanneqarsimasut
qiviarutsigit timmisartuussinissat 283-it pilersaarutaasimapput. 196-eriarluni timmisartuussisoqarsimavoq,
taakkunannga 56 procentit taamaatiinnarneqarsimapput, ilaatigut
ersernerlunnera, anorlerpallaarnera allallu pissutigalugit. 27 procentit
pilersaarutaanngitsumik qulimiguulimmik aserfallatsaaliuisoqarsimaneranik
pissuteqarlutik, taamaatitsiinnarnerillu 6 procentii qulimiguulimmik pinasuartumik
sullisseriataarnernut atorneqarsimanerannik pissuteqarlutik, oqarpoq.
Angalanerit ilaat ilaasut ikippallaarnerat
pissutigalugu taamaatiinnarneqartarput, taakkulu 8 procent sinnerluguluunniit
amerlassuseqartut lisimatitsissutigaa.
Qinigassani pitsaaneq
Air Greenland Namminersorlutik
Oqartussanik 2021-mi kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarpoq, tamatumalu
kingorna qulimiguuliutit nutarterneqarput. B212 ukiut 40-t sinnerlugit
pisoqaassusilik qulimiguulimmik H155-imik taarserneqarluni.
Qulimiguulimmik toqqaanermi
kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi aningaasaqarnikkut sinaakkutissatut
piumasaqaatit aalajangiisuusimasoq Inga Dóra Guðmundsdottir Markussen oqarpoq.
H155-ilu aningaasaqarnikkut sinaakkutissatut piumasaqaatit iluanni nutaaliaanerpaallunilu
pitsaanerpaasoq.
- H155 sivisunerusumik angalasinnaavoq,
sukkanerusumik ingerlasinnaavoq ikummatissamillu atuinikinnerulluni.
Atuutsitsilerneq naammassivoq, taamaattumillu mekanikerit
nalunnginnerulersimavaat, qanittuminiittumillu ulluinnarni ingerlatsinermi
amigaataasinnaasunik kingoraartissanik toqqorsivimmik
pilersitsiartuaarsimallutik.
- Ingerlatsineq pitsanngoriartuaaginnavippoq
2024-milu akuerineqarsinnaasumik ingerlalluni.
- Timmisartortitseqatigiiffinni allatulli
kingoraartissanik pilersuinissaq unammillernarnerpaavoq. Aserortoqartillugu
taarserneqartariaqaraangatalu ajoraluartumik sivisuumik kingoraartissaanik pissarsiniartarneq nalaattarparput.
Tamanna timmisartup suuneranik peqquteqanngilaq, kisiannili sumiluunniit
nunarsuarmi tamanna atuuppoq, oqarpoq.
Uummannami timmisartoq
timmisartuutileqatigiiffiup sinneranit teknikkikkut ajornartorsiuteqarnerunera
2024-p ingerlanerani Air Greenlandip misigaa, taamaattumillu timmisartoq
allamik taarserneqarluni. Tamannalu Uummannami ukiup nikinneraniilli teknikkikkut
ingerlalluarnermut iluaqutaasimavoq, Air Greenlandimi piujuartitsinermut
attaveqaqatigiinnermullu pisortaq ilisimatitsivoq.
Atsiornernik katersineq
Qeqertarsuup tunuani taamaatitsiinnarnerit
eqqugaasunut annertuumik kinguneqarpoq, tamannalu sumiiffinni assigiinngitsuni
atsiornernik katersisoqarneranik kinguneqarpoq, ilaatigut Qeqertarsuarmi. Ole
Tobiassen, Demokraatit sinnerlugit Kommune Qeqertalimmi kommunimut
qinigassanngortittoq, illoqarfimmit illoqarfimmullu timmisartuussinerit
taamaatiinnarneqartarnerannut akerliussutsimik takutitsivoq.
- Qeqertarsuarmit Qeqertarsuarmullu
timmisartuussinerit taamaatiinnarneqartarnerat innuttaasut akornanni
naammaginninnginnermik pilersitsivoq, taamaattumillu angallannermi pissutsit
aaqqinneqarsinnaanngitsut pillugit akerliussutsimik takutitsillunga atsiornernik
katersinissannut kajumissaarneqarlunga.
- Innuttaasut kisimik taamaatitsiinnartunit
eqqugaanngitsut, aammali suliffeqarfiit namminersortut pisortallu eqqugaasut
nalunngilarput, oqarpoq.
Ole Tobiassenip atsiornerit
qassioqqissaarneri ilisimanngilaa, ullulli arlaqanngitsut ingerlaneranni
quppernerit a4-t sisamat atsiornernik ulikkaarneqarput, taakkulu
Naalakkersuisunut ulluni tulliuttuni nassiunneqassasut ilisimatitsivoq.
