Qulimiguullip nakkarneranut atortuaraq qasussimasoq pissutaasoq

Narsap eqqaani qulimiguulimmik siorna februaarip 28-anni ualikkut ajutoortoqarnera pillugu Naalagaaffiup ajutoornerit pillugit ataatsimiititaliaata nalunaarusiaa sapaatip-akunnerani kingullermi saqqummerpoq. 

Nalunaarusiami sooq ajutoortoqarsimanersoq qulaarneqarlunilu qulimiguulimmik aserfallatsaaliuineq pillugu malittarisassat nutaat atuutsinneqalerput.

Qulimiguulik Bell 206 Sermeq Helicoptersimit pigineqartoq Tunulliarfik aqqusaarlugu Narsarsuarmiit Qaqortumut 300 meterisut qutsitsigisumiitilluni ingerlavoq. Silagillunilu isikkivigippoq, 5-illu missaannik issilluni. 40-nik ukiulik timmisartortartutut ukiorpassuarni misilittagaqarluartoq kisimiilluni ingerlaarpoq.

Nalinginnaasumik timmineruvoq.

Sekundip nikeriarnerani pisoq ulorianarseriasaarpoq. Qulleeqqat kalerrisaarutit ikittaartorujussuanngorput.

Qulimiguulimik aquttup timmisartortartut ilinniareersimasamitut iliorluni periataarpoq. Soorlu suna tamaat qanoq qisuariarfigissanerlugu nalunngereerlugu. Sineriammut qanippoq sissamut sioralimmut minnissamut naleqquttumut miffissarsiorniarluni.

Motoorimik unittoortoq

Motoori unippoq. Timmisartup aquttua nalunngeriikkamisut periataaqqippoq. Qulimiguullip kaavittua automatimut nuuppaa, immap qulaaqqukkiartornerani timmititsilluni kaavinnera ingerlaannarniassammat.

Aquttup paasigamiuk sissaq angumerisinnaanagu qulimiguullip puttasui pullappaa. Puttasut saamia tungaaniittut pullanngitsoorput, taamaattumillu immamut minnermini arriitsunnguamik saamiata tungaanut, immamut meterialunnik itissusilimmut uerpoq.

Qulimiguullip aquttua anillappoq annanniutissamullu talerpiata tungaaniittumut ikilluni – tassanilu issiavoq ajutooreernerminit nalunaaquttap akunnera ataaseq minutsillu 15-it missaanni, Air Greenlandip Narsarsuarmi qulimiguulianit annaanneqarnissamut tungaanut.

Aquttuata ajutoorluni minnerminit isigai masallutillu nillerput, allatulli ajoquserani. Qaqortumi napparsimmavimmi nakorsamit misissorneqarnermi qiiasoq, nillertorujussuulluni, ajoqusersimanngitsorlu paasineqarpoq.

Iliuuseqangaatsiartoqartoq

Aquttup ajunaalernermik kalerrisaarinissani inortorpaa, qulimiguulilli imaanut pimmat ajornartoornermi kalerriisarut nammineq aallartippoq, taannalu Naviairs Flight Information Centremut Nuummi Issittumi Sakkutooqarfimmiittumullu kalerriivoq. Tassani iluuseqarneq annertooq aallartilluni Kalaallit Nunaanni Politiit, Air Greenland, Narsami upalungaarsimasut aamma peqqinnissaqarfik, ilaatigut nakorsamik peqqissaasumillu Narsameersumik ajutoorfimmut aallartitsisoqarpoq. Sermitsiaq 2024/10 aamma atuaruk.

Februaarip 28-ani nalunaaqutaq 14.11 ajunaartoqarneranik kalerrisaarisoqarmat aamma Danmarkimi Ringstedimi Statens Havarikommission for Luftfart kalerrinneqarpoq, taakkualu ullualuit qaangiuppata timmisartumit siullermik sulisut ilaat Narsamut aallartissallugu ingerlaannaq aalajangerput.

Qulimiguulik ajutoornerup kingorna Sermeq Helicoptersimit qaqinneqarpoq Narsamilu quersuarmukaanneqarluni ajutoornermik misissuisartunut utaqqitinneqarluni. Qulimiguulik ajutoorfimmi sikunit ajoquserneqarsimavoq, ilaatigut aqua napisimalluni.

Ajutoortoqarneranik misissuisartut nalunaarusiaat saqqummiunneqaqqammerpoq, motoori sooq unittoorsimanersoq aamma suna peqqutaalluni qulimiguullip puttasua saamiatungaaniittoq pullanngitsoorsimanersoq.

Kikiak qasussimasoq ajutoortitsisoq

Motoori isaterlugu misissornerani kaavittuliornermut illersuutaasup matua qasussimasoq paasineqarpoq, qulimiguuliullu uuliamut aqqutaa milissimallugu. Uuliaarunneq ilaatigut turbinip siuaniittut ajoqusernerannut aamma gearboksip aserorneranut pissutaavoq.

- Savimineeraannguaq, assaap kukianit mikinerusoq, tulleriinnik ajoqusiilluni sekundialunnguit ingerlanerinnaanni motoorimik unittoortitsivoq, Danmarkip timmisartunik ajutoornermik misissuisartuneersoq Flemming Nielsen nassuiaavoq.

Puttasut silaannarissaasui slangellu misissorneqarmata, slangemit ataatsimit imeq annikitsoq kuuppoq, silaannarissarfiillu ilaanni imeq qerisimasoq nassaarineqarpoq. Qerrussimanerup milikartitsisimaneranik peqquteqartumik puttasut qulimiguullip saamia tungaaniittoq pullanngitsoorsimasoq ajutoornermi misissuisartut inerniliipput.

Ajutoorneq pissutigalugu motoorimut malittarisassaq annanniu aaqqissuussaanerannik aserfallatsaaliinermi piumasaqaatinik malittarisassaannik allannguipput.

Periaatsit nutaat

Motooriliortartup Rolls Roycep motoorinik aserfallatsaaliuinermi motoorip ilaa taanna pitsaanerusunngorlugu qasussinnaanngitsumik taarserneqassasoq nalunaarutigaa.

Puttasunik sanaartortartut motoorimi sermininnaveersaartitsinissamik imininnaveersaartitsinissamillu ilitsersuut aamma nassiuppaat.

- Tamanna misissuinitsinnut siunertaavoq, timmisartut isumannaatsuunissaannik pitsanngorsaanissaq, timmisartut ajutoortarnerannik misissuisartut peqatigiiffiannit Flemming Nielsen, nassuiaavoq.

- Kina pisuunersoq akisussaasuunersorlu aalajangersassallugu misissuisartut pisussaaffiginngilaat. Tamanna pisariaqarpat politiit eqqartuussiviullu suliassaraat. Timmisartut kikkunnut tamanut, timmisartortitseqatigiiffinnut, timmisartuutileqatigiiffinnut minnerunngitsumillu ilaasunut isumannaatsuunissaat pingaarnertut qulakkeertussaavarput.

- Taamaattumik pitsanngorsaatissaqaraangat siunnersuuteqartarpugut, taamaalillutalu timmisartorneq nunarsuarmi angallannermi isumannaatsuunerpaanngortittarlugu.