Qanittumi Royal
Greenland A/S-p Norskit aalisartitseqatigiiffiata Maniitsoq AS-p qanoq
amerlatigisunik Kalaallit Nunaanni aalisartitseqatigiiffiit annersaannut
akiitsoqarnera qulaassavaa.
Taama Royal
Greenlandimi pisortaanerugallartoq Preben Sunke Sermitsiamut oqarpoq.
Suliffeqarfissuup
aningaasat qanoq amerlatigisut aalisartitseqatigiiffimmut atukkiussimanerai
pisortaanermut apeqqutigaarput.
- Tamanna
qanittumi Royal Greenlandip 2024-mut naatsorsuutiminik saqqummiussinerani
oqaatigisinnaavara. Tassani annertunerusumik saqqummiussissaanga, Preben Sunke
oqarpoq.
Sermitsiap
siusinnerusukkut Royal Greenlandip Maniitsullu akornanni suleqatigiinneq
ilungersunartoq allaaseraa.
Umiarsuaq
tuniniarneqartoq
Aalisartitseqatigiiffiup
saattuarniarnissamik takorluugaa isasoorpoq. Pisortaq
umiarsuaatileqatigiiffimmillu piginnittoq Bengt Are Korneliussen siuttoralugu
Maniitsoq uppippoq, piffissamimi sivitsortumi aningaasaqarnikkut ilungersunartorsiorpoq. Qaammammi
kingullermi saattuarniarnissamut akuersissut annaaneqarpoq, Maniitsullu
umiarsuaatini Arctic Opilio tuninialerpaa.
- Royal
Greenlandip tunngaviusumik niuernerata pitsaasup tungaanut ingerlalluni
ineriartornera nuannaarutigalugulu iluarisimaarparput. Suleqatigiinnerup
aalassatsitsinera uggornarpoq. Qujanartumilli Maniitsumik pisortornermik
suleqatigiinnerput ingerlatsinitsinni pingaarnerpaajunngilaq, Preben Sunke
erseqqissaavoq.
Royal Greenland
Maniitsumik piginnittuiusoq, aalisartitseqatigiiffimmillu tamakkiisumik
nakkutilliisoq, Norgimi aalisarnermut oqartussaasut isumaqarput. Taamaalilluni
Fiskeridirektorati Royal Greenland angallatip aningaasalersornerata ilaanut
aalisartitseqatigiiffiullu ingerlanneqarneranut annertuumik
taarsigassarsisitsineratigut, Fiskeridirektorati taama isumaqarpoq.
Royal Greenlandilli
pisortaanerata Preben Sunkep suliffeqarfissuup Tromsømi
aalisartitseqatigiiffimmut taarsigassarsiarititatut taarusunngilai. Aningaasat
Royal Greenlandip Maniitsumit “pissaatut suli naatsorsorneqanngitsutut” taavai.
Aalisartitseqatigiiffeeraq
amigartooruteqarluni ingerlasoq akiitsorpassuaqarpoq. Aalisartitseqatigiiffiup
aalisaariutituaa Arctic Opilio, angallatip saattuarniarnissamut
akuersissuteqannginnera pissutigalugu talinngaannarpoq. Aalisartitseqatigiiffik
Norgip naalagaaffianut eqqartuusivilersuussilluni qallunaat koruuniinik 128
milliioninik taarsiivigeqquniarpoq.
Tamanna aalisarnermi
oqartussaasut qullersaata, Nærings- og Fiskeridepartementip Oslomiittup,
februaarip qaammataani Bengt Are Korneliussenimut aalisartitseqatigiiffimmullu
inaarutaasumik saattuarniarnissamut akuersissummik itigartitsinerata kingorna
pivoq.
Aalisartitseqatigiiffiutilik:
- Ajorsaruma taava ajorsassaanga
Tamatuma saniatigut
aalisartitseqatigiiffiutilik Tromsøp eqqaani eqqartuussiviliarluni oqartussat
aalajangiinerannik kinguartitseriaraluarpoq, itigartinneqarlunili.
- Aalisariarsinnaanermut
periarfissaq annaaneqartutut maanna isikkoqarpoq, maannalu Arctic Opiliop
tuniniarnissaa allatulluunniit ingerlannissaa nalilersortariaqarparput.
Ajorsaruma taava ajorsassaanga, aalisartitseqatigiiffiutilik Maniitsumilu
pisortaq Bengt Are Korneliussen, sapaatip akunneri marluk matuma siorna
ilaatigut Norgimi Fiskeribladetimut oqarpoq.
Preben Sunke
naapertorlugu Bengt Are Korneliussen Maniitsumik kisimiilluni piginnittuuvoq,
2024-llu ingerlalaatsiareernera tikillugu Arctic Opilio angallatigalugu
saattuarniarpoq.
Norskilli
fiskeridirektoratiata aalisartitseqatigiiffimik piginnittoq pinnani Royal
Greenlandip aalisartitseqatigiiffimmik piginnittuiunera aalajangerpaa,
tamannalu inatsisinik unioqqutitsineruvoq. Norgimi malittarisassat malillugit
aalisartitseqatigiiffik minnerpaamik 60 procentinik Norgimiunit
pigineqartussaavoq. Taamaammat Fiskeridirektoratip
inuussutissarsiorsinnaanermut akuersissut utertissallugu, 2025-mullu
aalisartitseqatigiiffimmut Arctic Opiliomullu saattuarniarnissamut nutaamik
akuersissuteqassanani aalajangerpoq.
Direktoratip isumaa
naapertorlugu Royal Greenland angallatip ilaanik aalisartitseqatigiiffiullu
ingerlanneqarneranut annertuumik aningaasaliivoq. Taamattaaq sumiuunissamut
suliaqarnissamullu piumasaqaatinut inatsit unioqqutinneqartoq, direktoratillu
isumaa naapertorlugu Royal Greenlandi aalisartitseqatigiiffiup 80 procentiata
missaanik piginnittuusoq.
Tamannalu
Fiskeridirektoratip sivisuumik suliamik suliarinnereerluni, siorna
inuussutissarsiorsinnaanermik saattuarniarnissamullu akuersissummik
utertitsineranik kinguneqarpoq.
Direktoratip
aalajangiineranik Nærings- og Fiskeridepartementimut maalaarutiginnereernerup
kingorna, Bengt Are Korneliussen februaarip qaammataani akuersissutinut
marlunnut inaarutaasumik itigartinneqarpoq.
Maniitsoq ukiuni
2018-24 Barentip imartaani saattuarniarnermik ingerlatsivoq, pisallu
tamakkerlugit Royal Greenlandip pisiarisarpai.
Qaammatit sisamat
angullugit utaqqisinnaanngitsoq
Maannakkut Bengt Are
Korneliussenimik Maniitsumillu suleqateqarnerup nanginneqarsinnaanera Royal
Greenlandip isumaliutigaa.
- (Eqqartuussivimmi)
taamatut aalajangiisoqarnerani, Maniitsumik suleqateqarnermut
isummerfigissavarput, Preben Sunke oqarpoq.
Suleqatigiinnersi
nalilersoqqissavisiuk imaluunniit suleqatigiinnerup ingerlaqqissinnaannginnera
aalajangereerpisiuk?
- Maannakkorpiaq
Bengt Are Korneliussenip suliaq ingerlallugu Norgip naalagaaffianit
taarsiivigineqarnissamik ingerlatsissanerluni nalunaarnissaa utaqqivarput.
Taanna suliaq ingerlateqqissanerlugu, ingerlateqqissannginnerluguluunniit
nalunaareerpat, pissavut taassumalu suleqatiginera pillugu isummissaagut.
Suliaq Royal
Greenlandip 2024-mut naatsorsuutaanik kinguarsaava?
- Kingusinnerusukkut
aatsaat ataatsimeersuassaagut, naatsorsuutilli naammassineqarnissaat
sioqqullugu manna inaarusupparput. Taamaattoq naatsorsuutitta
saqqummiunnissaanut Bengt Are Korneliussen qaammatit sisamat angullugit
utaqqisinnaanngilarput.
Annaasassinnik
naatsorsuinissassitut tamanna paasisariaqarpa?
- Suli
annaasaqarsimanerluta paasinngilarput. Aalisarnermilli
ingerlatsisoqarunnaarpat, ingerlatseqatigiiffillu unilluni, taava Maniitsumit
pissarisavut naatsorsortussanngussavagut. Bengt Are Korneliussen utimut
nalunaaruteqareerpat tamanna isummerfigissavarput.
Taamaalillusi
taava Royal Greenland qanoq annertutigisumik akiligassaqarfigineqarnersoq
oqaatigisinnaanngilarsi?
- Naamik,
aningaasanik taasaqannginninni pisut utaqqigallarusuppakka, Preben Sunke
oqarpoq.
Royal Greenlandip ingerlatsinermik
aningaasalersuisuumera pissutigalugu Maniitsup 80 procentianik piginnittuiusoq
aalisarnermi oqartussat oqarput?
- Tamanna
sumik paasisimaneraat naluara. Piginneqataassuteqanngilagut,
aalisartitseqatigiiffimmilli pissaqarpugut, Royal Greenlandip pisortaa oqarpoq.
2016-p kingorna
ingerlatsineq aningaasalersorsimagissi oqartussat oqarput?
- Naamik,
ingerlatsineq aningaasalersornikuunngilarput, ingerlatseqatigiiffimmilli
pissaqarpugut, tassa Maniitsoq akiligassaqarpoq suli tigusimanngisatsinnik.
Aalisartiseqatigiiffik ingerlaqqissanngippat, pissagut isummerfigissavagut,
Preben Sunke oqarpoq.
Niueqateqarneq
unitsikkaa
Royal Greenlandip
Maniitsumik niueqateqarnera siorna aalisartitseqatigiiffiup angallataata Arctic
Opiliop avalalluni saattuarniarluni Royal Greenlandimut tunisisarnissamut
periarfissaqarunnaarnerani unippoq.
- Maanna
nioqqutissiassagut tunioraasunit allanit pisiarisarpagut, Preben Sunke
ilassusiivoq.
2023-mut
naatsorsuutit malillugit Maniitsoq AS norskit aningaasaannik 43 million
koruuninik, qallunaalluunniit aningaasaannik 28 million koruuninik
amigartooruteqarpoq. Akiitsut norskit koruuni malillugit 223 millioniupput,
taakkulu qallunaat aningaasaannik 145 million koruuninik naleqarput.
Bengt Are
Korneliussenip Arctic Opilio norskit aningaasaat malillugit 210 millionit
missaannik akilersillugu tuniniarniarpaa, taakkullu qallunaat aningaasaannik
137 million koruuninik naleqarput.
Tamanna tuniniaanermi
allagartami Sermitsiap pissarsiarisaani takuneqarsinnaavoq. Norgimi
aalisarnermi tusarfiit malillugit Arctic Opilio taamak annertutigisumik
akilersillugu tunineqarsinnaagunanngilaq.
