Silap pissusiata sunnerneqarneranut akitsuut nutaaq Nunatsinnik sakkortuumik eqquisinnaavoq

CO2-mik silaannarmut aniatitat 2-3 procentii umiarsuit angallannerannit aniatinneqartarput, tamannalu nunanit soorlu Canadamit Tuluit Nunaannillu aniatitsinermit anneruvoq. Sunniuteqarluartumik malittarisassaliortoqanngippat 2050-ip tungaanut tamanna 14 procentinut qaffariarsinnaavoq. Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit arlallit taama naliliipput, taakkualu piffissami sivitsortumi umiarsuarnik angallannernik ingerlatsisut kajumissaartarsimavaat malittarisassalioqqullugit, teknologiillu piujuartitsisut atulernissaat qulakkeerniaqqullugu, taamaalillutik umiarsuarnik angallassinerup silaannarmut sunniutai annikillisinneqarsinnaassammata.

Naalagaaffiit Peqatigiit imarsiornermut suliniaqatigiiffiata IMO-p umiarsuarnut niuernermut atorneqartunut tamanut silap pissusiata sunnerneqarneranut akitsuut nutaaq qanittukkut akueraa, taannalu ukiaru akuersissutigineqassalluni. Akitsuutip, umiarsuaatileqatigiiffiit ataasiakkaat CO2-mik aniatitsinerat tunngavigalugu naatsorsorneqartartussap, suliffeqarfiit ikummatissanik mingutsitsisunik atuiunnaarnissaannut ikummatissanullu mingutsitsinnginnerusunut nuunnissaannut pinngitsaalissavai, Royal Arctic Linelli aningaasartuutaanut annertuumik qaffariaataasinnaalluni.

– Royal Arctic Linemi umiarsuaatileqatigiiffitsinnit tamarmiusumit ukiumut 82.000 tonsit missaannik CO2-mik aniatitsisoqartarmat, 200 millionit koruunit sinnerlugit immikkut akiligassaqalersinnaavugut, Royal Arctic Linemi pisortaq Niels Clemensen oqarpoq, nangillunilu oqaatigalugu aningaasartuutit malunnaatilimmik qaffassimanerat.

Akitsuut equngasumik eqquissasoq

Akitsuutip siunertaraa 2050-imi silap pissusianut mingutsitsinnginnerunissaq, tamannalu anguniarlugu Niels Clemensenip taperserpaa, nangillunilu oqaatigalugu umiarsuaatileqatigiit namminneerlutik silap pissusianut akitsuut kissaatigisimagaat, teknologimut mingutsitsinngitsumut aningaasalersuerusunneq nukittorsarumallugu, taamaalilluni ikummatissanut aamma ikummatissat mingutsitsinngitsut akii nalimmassarsinnaajumallugit. Tamatumani pisariaqartinneqarluni tunisassiortut innaallagiaq atorlugu brintiliornermut aningaasaliinerunissaat, tamannalu umiarsuarnik angallattoqarfiulluartuni imminut akilersinnaassalluni. Ilungersunartorli tassaaginnarluni Kalaallit Nunaata umiarsuarnik angallaffiuallaannginnera, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni aningaasartuutaaqisumik taama ittumik pilersitsinissaq, taamaallaat umiarsuaatileqatigiiffimmut Royal Arctic Linemut mingutsitsinngitsumik ikummatissamik pilersitsinissaq akisuallaassalluni. Taamalu akitsuusiineq equngasumik eqquissalluni.

- Nunatut amerlasuunik inoqanngitsutut, brintiliorfimmut akisoqisumut aningaasaliinissarput uatsinnut ilungersunartussaagami. Atortorissaarummi taamaattumi tunisassiarineqartumut atatillugu ikummatissamik atuisinnaanerput killeqassagami, taamaalilluni imminut akilersinnaasariaqarami, Niels Clemensen oqarpoq, neriuutiginerarlugulu Kalaallit Nunaat najukkami mingutsitsinngitsunut nunap ilaanut naalagaaffinnullu qeqertaniittunut aningaasaliinernut ikiorserneqarsinnaassasoq.

Siunissami ikummatissat

IMO-mit oqaatigineqartut naapertorlugit, akitsuummit nutaamit isertitat ilaat nunanut ineriartorpallaarsimanngitsunut qeqertanullu CO2-mik aniatitsinerminnik annikillisitsiniarlutik iliuuseqarnerannut tapersiinermut atorneqarumaarput. – Kalaallit Nunaat eqqugaalaaqqagami. Taamaattumik piginnittorput suleqatigisariaqarparput annaasanut eqqortumik taarsiiffigineqarnissarput qulakkeerniarlugu, Niels Clemensen oqarpoq.

Royal Arctic Line umiarsuarnik marlunnik nutaanik umiarsualiorniarpoq, maannalu umiarsuit taakkua ikummatissat sorliit atorlugit ikummateqassanersut oqallisigineqarluni. – Ikummatissat avatangiisinut mingutsitsinngitsut tamakku Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaanissaat siunissami naatsorsuutigisinnaanerparput, naak taama annertutigisunik pisiaqartassanngikkaluarluta? Tamanna suli naluarput. Kalaallit Nunaannimi imermik annertuumik peqarpugut, erngup nukinganik nukissiorfiliortoqassappat innaallagiaq atorlugu brintiliorfittalimmik tamannalu annertuumik aningaasaliissuteqartoqarneranik pisariaqartitsissalluni, uagutsinnillu allanik aamma pisisoqartariaqassalluni, Niels Clemensen oqarpoq.