Ukiup maanna
taamaalinerani partiit pisortanit tapiissutigineqartut qanoq atorsimanerlugit
nassuiaasussanngorput. Ukiumoortumik nalunaarusiornissamut killigititaq
tassaavoq juulip aallaqqaataat, ileqquliunneqartorlu naapertorlugu Demokraatit
siulliullutik nassiussaqarput.
Partiip nukini
ingammik Inatsisartuni sulinermut aamma sinerissami illoqarfinnut
nunaqarfinnullu angalanernut ukioq kingulleq atorsimagai, partiimit
ilisimatitsissutigineqarpoq, suliassallu tamakku isumaginissaannut aningaasat
atugassanit amerlanerulaartut atorsimallugit.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Ukiup maanna
taamaalinerani partiit pisortanit tapiissutigineqartut qanoq atorsimanerlugit
nassuiaasussanngorput. Ukiumoortumik nalunaarusiornissamut killigititaq
tassaavoq juulip aallaqqaataat, ileqquliunneqartorlu naapertorlugu Demokraatit
siulliullutik nassiussaqarput.
Partiip nukini
ingammik Inatsisartuni sulinermut aamma sinerissami illoqarfinnut
nunaqarfinnullu angalanernut ukioq kingulleq atorsimagai, partiimit
ilisimatitsissutigineqarpoq, suliassallu tamakku isumaginissaannut aningaasat
atugassanit amerlanerulaartut atorsimallugit.
Demokraatit 2023-mi
115.000 koruuningajannik amigartooruteqarput. Siorna 53.000 koruuningajannik
amigartoorput. Partiili suli tunngavissaqarluarpoq. Nammineq aningaasaatai
770.000 koruuningajaapput, taamaattumik akissaqarluarpoq, naak ukiup kingulliup
ingerlanerani aningaasat amigartoorutit amerlerialaarsimagaluartut.
- Parti
innuttaasut tamarmiusut soqutigisaat tunngavigalugit inuiaqatigiit
ajunngitsorsiassaannik atornerluinermut, inuiaqatigiinnilu ingerlatani
pissutsinut pasinartunut akerlilersuilluni ilungersuuteqassaaq.
Demokraatit 2023-mi katillugit
1,9 millionit koruuninik tapiiffigineqarput. Ilaatigut Inatsisartunut
tunngatillugu partiimut tapiissutinit (tunngaviusumik tapiissutinit ilaasortaatitallu
naapertorlugit tapiissutinit) aamma Danmarkimi Indenrigsministeriamit 130.000
koruuninik tapiiffigineqarluni.
Nunatsinnili partiit
allat assigalugit ilaasortat akiliisinniarlugit kajungilersitsiniarneq
ajornakusoortorujussuuvoq. 2023-mi ilaasortat akiliutaat 350 koruuniinnaapput.
Tunissutisisut
Aningaasartuutit
tungaatigut 2023-mi ”qinersisoqannginnera” maluginiagassaavoq. Ukiup siuliani –
2022-mi – folketingimut qinersisoqarpoq, tamannalu partiip karsianut 190.000
koruuninik akeqarsimavoq. Naluneqanngitsutullu aappaagu Inatsisartunut
qinersisoqassaaq. Kingusinnerpaamik apriilimi 2025-mi.
Qinikkat 2023-mi 2024-milu
qineqqusaarnissaminnut qasuersaartinneqarneranni, Demokraatit Nuup avataanut angalanissartik pingaartilluarsimavaat.
Angalanernut siorna aningaasartuutit katillugit 173.000 koruuniupput.
Ilassinninnermut
2022-mi aningaasartuutit 1000 koruunit ataallugit amerlassuseqarput, siornalu
53.000 koruuniullutik.
Partiip aamma
nuannaarutigisinnaavaa, 10.000 koruuninik tunissuteqarfigineqarsimanini. Kinalu
partiimut tunissuteqarsimanersoq naatsorsuutini allassimanngilaq.
»Pissutsit pasinartut«
Demokraatit
aningaasaatimik amerlanersaat allaffeqarfimminnut, akissarsianut
aningaasarsiassanullu allanut atortarpaat, taakkulu 1,4 millionit koruuningajaapput.
Partiit
tamarmiunngitsoq ukiumoortumik nalunaarusiaminni suut anguniagarinerlugit oqaluttuarisarpaat.
Demokraatilli tamanna pingaartippaat.
Ilaatigut ima allassimavoq: - Partiip anguniagaraa inuiaqatigiit demokratii
tunngavigalugu qaammarsarneqarlutillu atugarissaarfiusut pilersinneqarnissaat,
tassanilu pingaarutillit tamarmik aalajangiiffigineqassapput nunami pissutsit
piviusut tunngavigalugit periarfissallu tunngavigalugit tamanut ammasumik,
aamma tusagassiuutitigut kiffaanngissuseqarluni attuumassuteqanngitsunilu,
oqallinnermik tunngavilimmik kiffaanngissuseqarluni oqallittoqareerneratigut.
Parti innuttaasut tamarmiusut soqutigisaat tunngavigalugit inuiaqatigiit
ajunngitsorsiassaannik atornerluinermut, inuiaqatigiinnilu ingerlatani
pissutsinut pasinartunut akerlilersuilluni ilungersuuteqassaaq.
