Ajutoortoqassaaq

Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarneq annertuseqqajaavoq. Nunarput aatsaat taamak soqutigineqartigaaq – nunatsinni tamani ingerlatsisut takornariartitsisarnermi suliffissanik suliffinnillu pilersitsinissamut piareersarput.

- Sukkasuumik ammut aallartoqarsinnaavoq, naak takornariartitsineq pillugu inatsisissatut siunnersuummi siunertat pitsaagunaraluartut, taamaattoq inatsit nunatsinni takornariartitsinermik nunatsinnilu takornarialerinermik ingerlatsisunut ajutoortitsisinnaavoq, Søren Rasmussen Albatros Travelimi siulersuisut siulittaasuat suliffeqarfimmillu aallartitsisoq, ilaatigut Hotel Kangerlussuarmik Hotel Hvide Falkimillu ingerlatsillunilu, nunatsinni eqimattakkuutaat angalasarnerannut umiarsuarnillu takornariartitsisarnermik ingerlatsisut angisoorsuit ilaat oqarpoq.

- Ukiuni kingullerni Kangerlussuarmut Ilulissanullu aningaasat 100 milliuunilikkaat atorpavut, taamaaliortugullu koruunimilluunniit Kalaallit Nunaannit annissinata. Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarnerup taamaallaat inunnit ingerlatseqatigiiffinnilluunniit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunit ingerlanneqarlutillu pigineqarnissaannik inatsisip nutaap piumasaqarneratigut aningaasat taakku sukkasuumik tammarsinnaapput. 

Ineriartortitsineq unissaaq

- Tamatuma Kalaallit Nunaanni ingerlaannarsinnaanerput ajornarsisivissavaa. Tamatuma Kangerlussuarmi taassumalu avannaani ineriartornerup unittuuinnera nassatarissavaa, suliffeqarfinnimmi kalaallinit pigineqartunik suliffeqarfimmik taamak angitigisumik tigusinissamut naammattumik aningaasaateqarlunilu piumassuseqartumik takusaqarsinnaanngilanga, Søren Rasmussen oqarpoq.

- Tamanna aamma Kalaallit Nunaanni hotelinut allanut atuuppoq. Inatsisissatut siunnersuutip aningaasaliisussat qimarratsippai, nunatsinnilu takornariartitsinermik suli sanarfineqarlunilu aningaasanik pisariaqartitsisumik navianartorsiortitsivoq.

- Kalaallit suliffeqarfii ineriartortitsinissamut naammattumik aningaasaateqanngillat. Innuttaasut toqqammaviusut ikittuaraapput, nuna angisoorsuuvoq aningaasanillu pisariaqartitsineq aamma taamak angitigivoq.

- Aningaasaliissutivut kingorna matuneqarumaartutut ilimagisavut uummamminngaanneerput. Aningaasaliisartut allat kisitsillutik aallartittartut assiginagit, iluanaarutaajumaartussat aningaasaliinitsinni kimittunerpaatittanngilavut.

- Inatsisissatut siunnersuutikkut naalakkersuisut puisi suliluunniit pisarinagu amianik tuniniaalereerput. Tamanna inuussutissarsiorfinnut allanut sunniutissaaq, politikerimmi aningaasaliinermut toqqammavinnik imaasiallaannarlutik allanngortitsisinnaappata, taava kikkut Kalaallit Nunaannut aningaasaleerusussagamik?

Aalajangiisarnerit Nuummut nussorneqarput

Takornariartitsisarneq pillugu inatsisissap Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnissamut piumasaqaataa kisiat Søren Rasmussenip aarleriginngilaa.

- Inatsisip aamma aalajangiinerit kommuninit Naalakkersuisunut nuuppai. Ullumikkut kommunit angerlarsimaffeqarfigisavut pitsaasumik suleqatigaavut. Ingerlalluarpugut – ataatsimullu isigalugu aalajangernerit kommunini politikerit suut ajornartorsiutaanerannik ilisimasaqarfiini pisarnerat pitsaanerpaavoq, Søren Rasmussen oqarpoq.

- Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfissuannik suleqateqarnermik pitsaanngitsunik misilittagaqarpugut. Tamanna umiarsuarnik takornariartitsisarnermik immikkoortortatsinni siorna misigivarput, taamanikkut Tunup avannaarsuani angalanissamut akuersissummik pisariaqartitsivugut.

- Inatsisinik malinnittuarpagut piffissaalluartillugulu Naalakkersuisoqarfimmi allaffimmut akuersissuteqartartumut akuersissummik qinnuteqarpugut, susoqanngilarli, naak pisortat sullissinermik ingerlatsisarnerat pillugu inatsimmi qinnuteqaatinik tigusaqarnerit uppernarsarlugillu, suliap ingerlannissaanut piffissap atugassap paasissutissiissutigineqartarnera ileqquulluaraluartoq. Tassani oqarasuaat akinngisaannartoq kisimi saaffissaavoq, akillatuarmatalu allaffiup matoqqaneranik nalunaarut kisimi tutsiuppoq. 

Allaffissornerujussuaq

Søren Rasmussenip isumaa naapertorlugu inatsisissatut siunnersuummi nutaami allaffissorneq ima annertutigaaq, allaat tamanna kalaallit aallarnisaasut takornariartitsinermik suliffeqarfinnik aallarniiniarnissaat ajornarsissalluni.

- Akuersissutinik akuersissuteqarfinnillu piumasaqaat pissutigalugu, takornariartitsinermi akuersissuteqarnani suliffeqarfimmik sumilluunniit aallartitsisoqarsinnaanngilaq. Aallarnisaasut arlallit aallartinnatilluunniit tunniutiinnarnissaat aarleqqutigaara.

- Isumannaatsuunissaq pillugu suliniutit aalajangersagarpassuarniittuut isumatusaarnerunerat qularnanngilaq, ingammilli ingerlatsisunut minnernut pinngitsoorsinnaanngisatsinnut isumannaallisaanermut sillimmasiisarnermilu periutsinik taamak amerlatigisunik nassuiaanissaq ajornakusoortuujumaartoq aarleqqutigaara. Kukkusumik ingerlariartoqartoq isumaqarpunga – aalajangersakkat sukumiisumik ilusilersorneqartussaapput, taamaalilluni ingerlatsisut suut naatsorsuutigineqarnerannik nassuiaavigineqassallutik.

- Assersuutigalugu qimmiutilittut takornarianik angallasserusukkaanni, aallaqqaasmmut pilersaarutinik annertuunik sukumiisunik nassuiaassisut atorlugit qinnuteqaasiortoqassaaq. Kingorna qinnuteqartup qaammaterpassuarni namminersorlutik oqartussat akissuteqarnissaat utaqqissavaa. Akuersissuteqarfiit mikisut pillugit pilersaaruteqarnermi, outfitterip piffimmi ilisimaarilluarnerpaasaminni ingerlatsisinnaanermut periarfissaqannginnera ajornartorsiutinnguussinnaavoq.

- Tamakkulu amerlanerit aallartinnginnissamik aalajangernerannik nassataqarnissaat aarleqqutigaara. Allaffissornerujussuaq aallartitsinissamik pilerinerulersitsinngisaannarpoq. Nunatsinni outfitteritut ingerlatsisut amerlasuut misigisaqartitserusunnermik nunamillu kusanartorsuarmik takutitserusunnermik aallaaveqartuupput.

- Aallarnisaasut nutaaliorusunnermik, ingerlatserusunnermik tigussaasunillu angusaqarsinnaanermik aallaaveqartarput. Suliffeqarfeeqqat namminersortut tassaapput siunissami nunatsinni takornariartitsinermik ingerlatsilersussat. Taakku inatsisissatut siunnersuummi ikiorniarneqanngillat.

- Piffissap sivisunngitsup iluani aallartitamik inuussuteqalernissaq ilimanaateqanngippat, inuussutissarsiummik pilersitsisoqarsinnaanngilaq. Taamaaliornissarmi aningaasaateqarnissamik pisariaqartitsiffiuvoq – aningaasallu taakku inuiaqatigiinni kalaallini pigineqanngillat.

Tunngavissat pingaartut

- Takornariartitsinerup siuarujussuarnissaa suli utaqqivarput. Takkutissaqqaarpoq, taamaattoqarnissaanulli tunngavissat pingasut nammassineqarsimassapput:

 1) Angallannikkut pitsaasunik periarfissaqassaaq

2) Hotelini init nunarsuup sinneranisulli pitsaassusillit, sullissiffiulluarfiusut neriniartarfigissaartullu

3) Isumannaatsumik ingerlalluarneqartunillu angallanneqarnissamut periarfissat (angallatit, qamuteralaat, qimussit, qajaq, pisunneq ilaalu ilanngullugit).

- Tunngavissat taakku pigineqanngippata sivisoorsuarmik utaqqiumassaagut.

- Tassanilu inatsisissatut siunnersuutip qiterisaa iserfigaarput. Siunnersuut silarsuarmut piviusumut attuumassuteqanngilluinnarluni allaffimmiunit suliaavoq. Akuerineqassappat tamanna nunatsinni takornariartitsinermut akornuseerujussuariaannaavoq, Søren Rasmussen nassuiaavoq.