JESS G. BERTHELSEN, SIK:
- Aqqutigisagut nalorninarpallaarput - maanna aalajangiisoqartariaqarpoq!
SIK-mi siulittaasoq, Jess G. Berthelsen, politikerinik isornartorsiuivoq aalajangerumaataarpallaarnerarlugit. - Inuiannguit ikittuuvugut, aalajangiisoqartariaqarpoq, nunarput illersorupparput imaluunniit killeqanngitsumik unammilleqatigiittunut tunniukkusupparput?
Assiliisoq: Leiff Josefsen
SIK-p siulittaasua, Jess G. Berthelsen, sulisartut ulluat nalliuttorsiutigalugu politikerinut arlalinnik kaammattuuteqarpoq noqqaassuteqarlunilu.
Assersuutigalugu aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut pillugu.
- Oqaatigineqarpoq aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut aalisartunut iluaqutaassasoq, kisianni qanoq pisoqassava nunami sulisartut eqqarsaatigalugit? Taakkununnga atugassarititaasut pitsaanerulersinneqassappat? Isumaqatigiinniarnerit tamaasa akissarsiat qaffanneqassasut piumasaqaateqartarpugut, kisianni akissutigineqartarpoq akissarsianik qaffaanissamut aningaasatigut periarfissaqanngitsoq.
Nuna qimallugu nuuttarnerit unitsinniarneqarlik
Innuttaasut amerliartuinnartut nunarput qimallugu nuuttarnerat Jess G. Berthelsenip ernumassutigaa. Politikerinut kaammattuivoq inuiaqatigiinnut atugassarititaasut pitsaanerulersinneqassasut:
- Piviusuuvoq "Eqqarleeqqagut" (kangiamiut) amerliartuinnartut nunatsinnut nuuttartut, aamma piviusuuvoq taakku amerlisaasimanngitsuuppata allaat 2023-mi nunatsinni innuttaasut ikileriarnerat aamma misigisimassagaluaripput. Isumaqatigiissuteqarsimanngikkutta tamatta ajoqatigiimmik atugassaqassalluta, taava sulissutigisariaqarparput tamatta pitsaanerusumik atugassaqalernissatsinnik sulissutiginnittariaqarpugut, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
Jess G. Berthelsen erseqqissaavoq nammineq inuunermi sinnerani Nuuk Imeq pillugu ugguartuartussanngortitaasimagami.
- Suliffissat 50-it annaaneqarnerat kisimi pineqanngilaq, neriorsuutigineqarpoq puiaasat utertittakkat pillugit nalunaarummik allannguineq aqqutigalugu suut tamaasa utertissinnaanngussagigut, kisianni taamaattoqaqqajanngilaq. Aamma Kommuneqarfik Sermersooq iluanaarutitigut isertitakkaminik annaasaqarujussuarpoq.
- Nuna illersorneqassava imaluunniit killeqanngitsumik unammisunut tunniunneqassava?
Jess G. Berthelsenip Nuuk Imeq pillugu suliaq assersuutitut atorpaa ersersinniarlugu politikkikkut erseqqissumik ingerlatsisoqannginneraanerminut.
- Uagut nunatsinni inuit ikittunnguuvugut, taamaattumik pinngitsoorani pisariaqarpoq nunatsinni inuussutissarsiortut illersorneqarnissaat. Tassami ilumoorpoq nunani allani aningaasarsiornikkut nukittoorsuit, qaqugukkulluunniit nunatsinnukarlutik uagutsinnut unammillersinnaasut.
- Ajoraluartumik paasinarsivoq nunatsinni avataanit pilersorneqarnissamik pinngitsuuisinnaannginnerput annertusarneqartoq, tamannalu malitsigisaanik nunatsinni suliffissaagaluit annaaneqartarnerat annertusiartorpoq. Assersuutigiinnarlugumi Nuuk Imerup matuneqarnerinnaatigut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit 75 millionit koruuninik annaasaqarput, SIK-mi siulittaasup naliliivoq.
- Air Greenland illersortariaqarparput!
Jess G. Berthelsen assersuutip tullianut ingerlaqqippoq:
Jacob Nitter Sørensen, Air Greenland, Jess G. Berthelsenip oqaasiinut tapersiivoq
Air Greenlandimi pisortaaneq, Jacob Nitter Sørensen Nuummi katersortarfimmeeqataavoq.
Jess G. Berthelsenip ernumassutai pillugit aperineqarami Nitter akivoq:
- Aap, ernumassutissaqarpoq, tassami Kalaallit Nunaanni ineriartortitsisussaavugut, pingaartumik atugarissaarnissap qulakkeerniarneranut. Kisianni ajornartorsiutaavoq nunanit allaneersut qaammatini marlussunni aningaasarsiorfiunerpaasuni najuukkiartulaartalernissaat aningaasarsiupallallutillu, taava ukiup sinnerani nunap sinnerani kiffartuussinissatsinnut isertitassaraluagut annaasalertussaavagut.
- Isumaqarpunga inuussutissarsiutitigut ingerlatsinermi aamma inuiaqatigiinni pisariaqartitanik isiginnissinnaanermik akornusiinnginnissamik naapertuuttumik ingerlatsisoqartariaqartoq, aamma pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaanni isumannaallisaaneq qulakkeerneqassasoq, tamannalu pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaammat Jess G. Berthelsenip ernumassutaanut isumaqataavugut.
Jacob Nitter Sørensen taamaattumik politikerinut kaammattuuteqarpoq:
- Nunarsuarmi niuerfissat kisimik aallaavigalugit ingerlatsigutta, taava Nuummiinnaq iluatsitsisoqarsinnaavoq, aamma aarlerinarpoq aningaasat kaaviiartinneqartut nunatsinnut tuttarunnaassasut, taamaattumik naapertuuttumik ingerlatsisoqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Kisianni maannakkut paasereerpoq timmisartuutileqatigiiffissuit mittarfissat ammarneqarnissaannut niuernikkut periarfissanik misissuillutillu piareersalereertut, taamaattumik Air Greenland periarfissanik ujaasisariaqarpoq:
- Nunanit allaneersunik ammaassisuugutta, taava kaammattuutigaara taakku nunatsinni pisussaaffeqartitaassasut. Taakku pisussaaffilerneqartariaqarput nunamut ikiuutissasut, Nitter erseqqissaavoq nangillunilu:
- Assersuutigalugu Air Greenland suli Londonimut aqqummik ammaanngilaq. Immaqa British Airways Londonimit Kalaallit Nunaannut aqqummik ammaarusuppoq, tamanna ajunngilaq, kisianni isumaqatigiissuteqartoqartariaqarpoq Air Greenland peqatigalugu, taamaalilluni British Airways aamma Kalaallit Nunaannut angalasut Air Greenlandimut ingerlateqqissinnaavai qaammatini taakkunani nammineq timmisartuussinissaminnut soqutiginniffiginngisamini, Air Greenlandip pisrotaanera Jacob Nitter Sørensen Sermitsiamut oqarpoq.
- Maanna mittarfinnik nutaanik, atlantiku qulaallugu timmisartut mittarfissaannik, ammaasoqarnissaa qanillivarput. Oqaatigineqarpoq Nuummi Ilulissanilu innuttaasut akikinnerusumik angalasinnaalissasut, soorlu Danmarkimut. Kisianni nunap sinnerani innuttaasunut angallannikkut atugassarititaalerumaartussat qanoq ittuussappat, Jess G. Berthelsen aperivoq nangillunilu:
- Timmisartuutileqatigiiffissuit nunatta karsianilluunniit ukiumut kaaviiartitsinerusartut, erniinnannguaq Air Greenland unammillissallugu toqqaasinnaalissapput, tamannalu aarlerinarpoq, tassami piffissap ilaannaa angallaffiunerpaasuni nunarput aningaasanik "milluaaffigeriarlugu" angallanneq unikaallattorlu qimaannarsinnaasassavaat.
- Taava kina kiserngorussava? Air Greenland! Piffissani angallaffiunerpaasuni Air Greenland pinngitsaalineqassaaq nunatta Danmarkillu akornanni angallannermi akikillisaanissaminik timmisartuutileqatigiiffissuit unammisinnaajumallugit. Ilisimavarput maanna Air Greenland maanna angallaffiunerpaani aningaasarsiorluartartoq, taamaalillunilu nunap sinnerani angallaffiuallaanngitsuni akinik apparsaatiginnittartoq . Kisianni qanoq pisoqassava, Air Greenland aningaasanik isertitaminik nunap sinneranut atugassaarussappat? Naatsorsuutigisariaqarparput angallanneq akisunerulissasoq, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
- Suna tulliussava?
- Unammilleqatigiinnerup aqqani nunarsuarmioqatigiinnut naliliutitsinnik tunniussuusserusaalerpugut? Tamatumalu ilutigisaanik nunatsinni innuttaasut aningaasaatilissuit suliffissanik pilersitsisuusut iluanaaruteqaqqunagit? Assut paatsuungavunga!
- Maanna aalajangiiffigisariaqarparput nunarput asaqisarput suniarnerlugu! Killeqanngitsumik unammilleqatigiinnut ammaassiniarpugut, sunaluunniit akigalugu? Aalajangiinnassaagut, kisianni kingunerisassat eqqaamallugit, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
Jess G. Berthelsenip assersuutigaa Carlsberg. Suliffeqarfik taanna Ruslandimut niuerutiginnissinnaajunnaarami ukiumut 6,5 milliardit annaasimavai, Ruslandimi Carlsberg-ip tunisassiornera unitsinneqarmat:
- Tamannalu assersuutaannaavoq nunatsinnit unammillerniagassagut suunersut qanorlu aningaasarsiornikkut nukittutigalutillu angissuseqartiginersut. Toqqassagutsigulu killeqanngitsumik unammilleqatigiinnermut nunarput tunniutissallugu minnerpaamilluunniit unammillersinnaassuseqarnavianngilagut.
Taassuma politikerinut noqqaassutigaa suliffeqarfiit inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut illersorneqartariaqartut, taamaaliornikkut aamma nunatsinni innuttaasut namminneq sumi qanorlu inoorusunnerlutik aalajangiisinnaanissaat qulakkeerniarlugu, aamma minnerunngitsumik nunarput isorartoorsuaq innuttakitsunnguarlu illersorniarlugu.
