- Arnat ilisimanagu akuersitinneqaqqaaratilluunniit Depo-Proveramik kapineqarsimasut spiralilerneqarsimasulluunniit taarsiiffigineqarnissaat pingaarnerpaavoq. Tamanna pingaarnertut inissisimaffiuvoq, inatsisinut atortitsinermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) oqarpoq.
Arnat 1992-ip kingorna akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasut taarsivigineqarnissamik qinnuteqarsinnaalersut tallimanngornermi oktobarip 17-ianni taassuma nalunaarutigaa.
- Arnat ilisimanagu akuersitinneqaqqaaratilluunniit Depo-Proveramik kapineqarsimasut spiralilerneqarsimasulluunniit taarsiiffigineqarnissaat pingaarnerpaavoq. Tamanna pingaarnertut inissisimaffiuvoq, inatsisinut atortitsinermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) oqarpoq.
Arnat 1992-ip kingorna akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasut taarsivigineqarnissamik qinnuteqarsinnaalersut tallimanngornermi oktobarip 17-ianni taassuma nalunaarutigaa.
Arnat 300.000 koruuninik taarsiivigineqassasut 2024-p naalernerani aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisuusup Erik Jensenip (S) nalunaarutiginikuuaa. Taamanili aningaasat qanoq amerlatiginersut suli aalajangerneqarsimanngitsoq Naaja H. Nathanielsenip oqaatiginikuuaa.
Naalakkersuisulli suli arnamut ataatsimut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissaq siunniuteqqavaat.
- Taama amerlatiginissaat naatsorsuutigaara, arnalli allaanerusunik aqqusaagaqarnikut aamma eqqarsaatigineqartussaassapput.
- Suliaq sakkortunerusimappat arlaatigulluunniit allaanerusimappat tamanna aamma periarfissaassaaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Taamaakkaluartoq arnat ataasiakkaat qanoq taarsiivigineqassanersut suliaq pillugu ilisimasallit aalajangersortussaassav
Aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqartut
Aningaasanut inatsimmi 2025-moortumi 1992-ip kingorna pinngitsaalillugit naartunaveersaaserneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamut 4,5 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
Piffissami nutaanerusumi akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut suliat 15-it nalunnginneqartut Nunatsinni nakorsaaneqarfik 2024-mi paasissutissiivoq. Arnat taakku 15-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiivigineqarnissaat naatsorsoraanni 4,5 millionit koruuninik naleqassapput.
Arnalli amerlanerussappata aaqqiissutissarsisoqarumaartoq Naaja H. Nathanielsenip qularutiginngilaa.
- Qinnuteqartut amerlanerussappata ilassutitut aningaasaliisoqarnissaanik Inatsisartunut qinnuteqarnissara partiinut isumaqatigiissutiginikuuara. Maannali aningaasat naatsorsuutigineqartutut taakkuupput, oqarpoq.
Qinnuteqarsinnaaneq ukiup naanissaanut killeqarpoq. Aamma Naalakkersuisut spiralilersuinermik suliamik 1992-illu kingorna periuseqarsimanermik misissuinerat aappaagu januaarimi naammassineqartussatut naatsorsuutigineqaraluarpalluunniit. Misissuinerup naammassinissaata utaqqineqarsinnaannginnera teknikikkut peqquteqarpoq.
- Aningaasat ukioq manna aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarsimapput, tassa ukioq manna atortussaallutik, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
- Immikkut ilisimasallit qulaajaaneranni allanik paasissutissaqarpat, taava suunerat paasiniassavarput. Taakkulu suugaluarnersut taava politikikkut aalajangiiffigineqartussaassallutik.
Arnat uppernarsaatinik tunniussissasut
Qinnuteqarsinnaanermut piumasaqaatit arlaqarput.
Arnat peqqinnissaqarfimmiit nalunaarsukkanik paasissutissanik piniartoqarsinnaanissaa akuersissutigissavaat. Peqqinnissaqarfimmiit uppernarsaatinik pissarsisoqarsinnaanngippat, suliaq pisimasoq nassuiarneqartoq tunngavigalugu aalajangiiffigineqassaaq.
Tassa arnat qanoq uppernarsaatissaqartiginersut apeqqutaasinnaalluni.
- Nalunngilarput peqqinnissaqarfimmi nalunaarsukkat amigaateqartorujuunerat. Tassa peqqinnissaqarfimmiit uppernarsaatit ilaat tammarsimammata qanoq uppernarsaasoqarsinnaanersoq oqallisigineqangaatsiarnikuuvoq, oqarpoq.
Arnalli uppernarsaatissaaleqineq pissutigalugu qinnuteqarnissamut tunuarsimaassanngillat.
- Politikkikkut aalajangiiffigineqartussaassaaq, uppernarsaateqarnissarmi pisariaqartinneqartoq inatsisit eqqarsaatigigaanni paatsoorneqarsinnaanngilaq.
- Arnat peqatigalugit paasissutissat taakku ataatsimut katersorniarsarissavavut, taakkuli peqqinnissaqarfimmi sulisunit inatsisilerituumullu suliakkernikuusatsinnit isumagineqassapput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Danmarkip suliaq naammassisariaqarpaa
Danmarkimi peqqissutsimut ministeri Sophie Løhde (Venstre) Kalaallit Nunaannut ataasinngormat tikippoq. Nuuk, Maniitsoq nunaqarfillu Atammik tikeraassavai aamma Peqqissutsimut Inunnullu Inarluutilinnut Naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) ataatsimeeqatigissallugu.
1992 sioqqullugu spiralilerneqarsimasunut qallunaat taarsiissuteqarnissaat ilaatigut eqqartorneqassalluni.
Danskit naalakkersuisuisa Saammaasseqatigiinnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsiniarlutik nalunaarutiginikuuaat, taannalu ilaatigut arnanut spiralilerneqarsimasunut aningaasatigut taarsiissuteqarnissamut atorneqarsinnaassalluni.
Taarsiissutissat siulliit 2026-mi ukiup affaani kingullermi tunniunneqassasut, Danmarkimi nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriaqarfik pingasunngornermi nalunaarpoq.
Tamannalu sukkanerusinnaanngitsoq Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.
- Naalakkersuisunit arnat taarsiiffigineqarnissaat pissusissamisoortoq oqaatigiuaannarnikuuarput.
- Uanga isumaga malillugu aningaasaateqarfimmik pilersitsinniarneq arriippallaarsinnaaneranik kinguneqarsinnaavoq. Arnat amerlasuut ukioqqortusinikuupput, suliarlu taanna naammassineqartariaqaleraluarpoq, oqarpoq.
