Danskit naalakkersuisui P8 Poseidoninik piserusuttut

Timmisartunik P8 Poseidoninik timmisartut Challengeritoqqat pisoqalisimaqisut taartissaannik Danmark pisiniassasoq, Danskit naalakkersuisui illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsenilu aalajangerput.

Tamanna ataasinngornermi sakkutuut umiarsuaanni Niels Juelimi tusagassiuutinnik katersortitsinermi saqqummiunneqarpoq, sungiusarnerup Arctic Lightip maannakkorpiaq ingerlanneqarnerani, tassaasoq danskit sakkutuuisa timmisartut F-16, EH-101 marluk kiisalu sakkutuut immikkut sungiusarsimasut peqataaffigisaanik Kalaallit Nunaanni sakkutuut sungiusarnerat. Katillugit sakkutuut 550-iupput ilaatigut Frankrigimit, Tysklandimit, Sverigemit Norgemillu peqataallutik.

Ataasinngornermi tusagassiuutinik katersortitsinermi nunat tamat akornanni tusagassiortut arlaqartut aggersarneqarsimapput, ilaatigut CNN-imit. Taamaattumik sungiusarneq ilaatigut præsidentimut Trumpimut takutitsiniutaavoq nunat NATO-mi ilaasortat Europameersut pinartumik pisoqartillugu Kalaallit Nunaat illersorsinnaallugulu piumassuseqarfigigaat.

Milliarderpassuit

Tusagassiuutinik katersortitsinermi illersornissamut ministerip nassuiarpaa danskit naalakkersuisuisa aningaasat milliardit marlunnik kisitsisitallit atornissaannut piareersimasut timmisartunik Poseidoninik – naalakkersuisullu siunnersuut partiinut isumaqatigiinniaqataasunut saqqummiunniaraat sapaatit akunnerisa marluk iluanni.

Qularutissaanngilaq timmisartut P8 Poseidon illersornissaqarfiup Issittumi naammassinnissinnaanissamut annertuumik kissaataasa ilagimmatigit. 2023-mili taamatut kissaateqarneq tusagassiuutini illersornissaqarfimmit allakkiamit saqqummiunneqartoorsimavoq – kingullertigullu periarfissaq taaneqarluni nunat NATO-mi ilaasortaasut, Norge, Tyskland aamma Canada maajimi Atlantikup avannaata nakkutiginisssaa pillugu suleqatigiinniarlutik isumaqatigiissuteqarmata.

Taamanikkut danskit naalakkersuisuisa neriuutigaat timmisartut inuttarisinnaasaallu nunanit pingasunit allanit tamarmik P8 Poseidoninik peqartunit attartorsinnaassallugit. Illersornissamut ministerip pilersaarut taamaattoq taamaatippaa timmisartullu nammineq pisiarinialerlugit.

Illersornissamut ministerip kissaatiginerusimagaluarpaa Danmark nunanik allanik NATO-mi ilaasortaasunik suleqateqarnermigut aningaasatigut pissarsiaqarnerussasoq eqaannerullunilu.

- Taamaattoqarsinnaanngippalli misissorusuppara nammineerluta timmisartut P8 pisiarisinnaanissaat, taakkuummata aqqartartunik malersuisinnaasut, Illersornissamut ministeri TV2-mut oqarpoq nangillunilu, saassussisoqarsinnaanera ilimanarnerujartortoq.

- Kalaallit Nunaata Savalimmiullu qanittuani susoqarnersoq nammineq takusinnaanerusariaqarparput.

Timmisartoq angisooq

P8 Poseidonip tamakkiisumik timmisartut Challengerit 1998-imeersut assiginngilai. Timmisartut anginerungaatsiarput Challengerinit allarluinnarnik periarfissaqarlutik. Timmisartut Challengerit mikisut ilaatigut Tunup Avannaarsuani mittarfeeqqani ujaraaraannaasuni missinnaapput. Timmisartulli P8 sivisunerujussuarmik timmisinnaapput isorartunerusumullu ingerlasinnaallutik.

Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiinniaqataasut siusinnerusukkut aalajangerpaat timmisartunik nutaanik orsersuisinnaasunik Danmarkimi inissisimasinnaasunik Europami suleqatigiinnermut ilanngutissasoq, taamaattumillu takorlooruminarpoq timmisartut nutaat danskit timmisartoqarfiannit ingerlanneqarsinnaasut – ullumikkutuunngitsoq, tunngaviatigut anguniagaalluni kitaani silaannartaqarfimmi Kangerlussuarmi tamatigut timmisartumik Challengerimik uninngasuuteqarnissaq.

Illuatungaatigut pissusissamisuussaaq Kangerlussuarmi danskit timmisartumik P8 Poseidonimik uninngasuuteqarnissaat.

Norgemiut timmisartuat P8 Poseidon Narvikip qanittuani Evenes Flystationimiitinneqarpoq. Sakkutuut timmisartoqarfiat Atlantikup avannaanut inissisimavoq GIUK-gapimik taaneqartartumut qanittumi, tassaasoq Norgep, Kalaallit Nunaata, Islandip, Savalimmiut Tuluillu Nunaata akornaniittoq – ilaatigullu russit Sibiriami aqqartartunut sakkutooqarfianut aqqartartut atomip nukinganik sakkullit nakkutigineqarsinnaallutik, ilaatigullu Murmanskimi sakkutooqarferujussuarmut.

Danmarkimit P8 Poseidon Kalaallit Nunaaniippata nakkutilliiffik nukittorsarneqassaaq – tamannalu tunngaviulluarsimasinnaavoq danskit naalakkersuisuisa nunat allat NATO-mi ilaasortaasut suleqatigalugit aalajangiinerannut maannakkullu nukittussuseq pillugu oqallinnermi.

P8 Poseidon USA-mi timmisartuliorfissuarmi Boeingimi tunisassiarineqarpoq 2009-mi niuerfimmiilersoq. Ullumikkut atorneqarpoq USA-p saniatigut aamma Norgemi, Tysklandimi, Tuluit Nunaanni, Australiami Indiamilu.

Timmisartoq ilisimaneqartoq

Timmisartoq Boeingimit 737-mik tunngaveqarpoq, tassalu nunarsuarmi niuernikkut timmisartornermi tunineqarnerpaasartoq 1966-imiilli atulerneraniit timmisartut 4.600-it tunineqarsimallutik. Timmisartoq Kalaallit Nunaanni inuppassuarnit ilisimaneqarpoq Air Greenland Jettime suleqatigalugu ilaatigut Narsarsuarmut Billundimullu timmisartuussinermi atorneqarmat – saniatigut danskit ingerlatseqatigiiffianit Airsevenimit Boeing 737 atorneqarluni Nuup Aalborgillu akornanni aasaanerani timminermi.

Maannakkut danskit Challengeriat assiginagu P8 Poseidon aamma sakkunik nassarsinnaavoq, soorlu qaartartunik, torpedonik Harpoon-missilinillu.

P8 Poseidon akunnermut 815 kilometerinik sukkassuseqarsinnaavoq 4.500 kilometerinik isorartutigisumut ingerlasinnaalluni. Annaassiniarnernut aqqartartunillu malersuinermut atatillugu timmisartoq akunnerit sisamat missaanni sumiiffimmik qulaavaasinnaavoq apeqqutaalluni mittarfik qaninnerpaaq sumiinnersoq.

Boeingimit timmisartoq P8 Poseidon USA-mi dollarit atorlugit 180 millionit missaannik akeqarpoq – danskit aningaasaannit 1,5 milliardingajannik. Pisiarinerani akia apeqqutaavoq timmisartumi nakkutilliissutit illersornissamullu atortorissaarutit suunersut. 2022-mi Norge P8 Poseidonimik pisimmat tamanna tamakkiisumik 10 milliardit koruuninik akeqarpoq.