Ikinnerpaamik meeqqat 750-t
angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaqqapput.
- Amerlasoorujussuupput, taamattaarlu
kisitsisinut ilaanngitsoqartoq eqqarsarpunga, taamaattoqarneratalu nunatta
meeqqallu siunissaannik aarlerilersippaanga, Demokraatit siulittaasuat Anna
Wangenheim AG-mut oqarpoq.
Meeqqat arlallit illoqarfimmit
nunaqarfimmilluunniit ilaquttamik, atuaqatimik ikinngutimillu
najugaqarfigisaannit qimagutsillugit inissinneqartariaqarnerat immikkut
aarleqqutigaa.
- Nagguimminnut attaveqaatiminnik
annaasaqartarput, Wangenheim oqarpoq, nangipporlu:
- Meeqqat inuusuttullu sakkortuumik
nalaataqareersimasinnaasut suli itinerusumik ikilerneqarnissamut
aarlerinartorsiorput, piffimmilu allami, takornartat akornanni misigisat
qaangerniarnissaat ajornakusoorsinnaavoq, taanna naliliivoq.
- Meeqqat piffimmit sungiusimasaminnit
qimagutsillugit inissinneqartarnerat nalinginnaasoq ilimagaajuk?
- Paasissutissat katersornikuusakka
aallaavigalugit, ullorlu unnuarlu angerlarsimaffiit illoqarfinni
assigiinngitsuni inissisimasut qanoq amerlatiginerat aallaavigalugu, meeqqat
amerlasuut qanigisamik avatangiisiminnit ungasissumut nuutsinneqartarnerat ilimagaara.
Pisariaqartoq
Anna Wangenheimip suliaq maanna
politikikkut qaqippaa, Inatsisartullu ukiaanerani ataatsimiinnissaanut,
maannakkut piffissanut marlunnut – ukiakkut ukiukkullu 2024/25 -
agguarneqartumut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuummik
nassiussivoq.
Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut
inissinneqarput, ajornanngitsillugu illersorneqarsinnaatillugulu, piffissap
ingerlanerani illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit inissinneqartarnissaat
inatsisitigut piumasaqaataalissanera taperserneqassasoq, Wangenheimip neriuutigaa.
Amerlasuutigut meeqqap isumannaatsuunissaa
atugarissaarnissaalu pillugit inissiinissanik aalajangertoqarnissaa
pisariaqartartoq, ilaqutariillu paaqqutarinnittut ullorlu unnuarlu
angerlarsimaffimmi sulisut meeqqat toqqissisimanartumik avatangiiseqarnissaat
pillugu ilungersortartut, taassuma oqaatigaa. Taamattaarlu meeqqap
qanigisaminiiginnannginnissaa aamma ilaatigooriarluni pitsaanerpaasarpoq.
Tamatumali meeqqap attaveqarfigisaminik
maqaasisarnera meeqqallu ulluinnaani tamatuma initusinnaanera tamakku
allanngortinngilaat.
- Illoqarfimmiiginnarluni
nunaqarfimmiiginnarluniluunniit meeraq atuarnerminik sunngiffimminilu
sammisaminik unitsitsinani nangitsiinnarsinnaavoq. Tamanna meeqqap inuunerata
assigiiaartuuneranik pingaarutilimmik pilersitsisarpoq, nalinginnaasumillu
pissutsit ingerlanerannik misigititsisarluni. Angerlarsimaffimmut qanittumi
inissiinerit angerlartitseqqinnissamik suliaqarnermik oqinnerulersitsisarpoq.
Meeraq katsorsaanermi ilaqutariillu katsorsarneqarneranni peqataasinnaasarpoq,
angajoqqaallu meeqqap ulluinnaanut ineriartorneranullu ajornannginnerusumik
akuutinneqarsinnaasarput. Taamaalilluni assersuutigalugu isumaginninnermut
aqutsisoqarfiup angalaqatigiivinut ilaqutariinnut tamarmiusunut ikiuinissamik
neqerooruteqarnissaq ajornaannerusarpoq, Wangenheim siunnersuutimini allappoq.
Angerlamut angalanerit ikittut
Meeqqat ilaasa meeqqat
angerlarsimaffiannut inissinneqarnertik qanoq misigisarneraat misissorneqarpoq.
Ilisimatusartoq Bonnie Jensen meeqqat 38-t misigisaannik misissuinermik
ingerlatsivoq, apersuinernilu ilaatigut meeqqat pisuni arlalinni sooq inissinneqarsimanertik,
qanorlu sivisutigisumik inissinneqarsimanissartik, imaluunniit najugarisaminni
qanoq sivisutigisumik najugaqarnissartik ilisimaneq ajoraat ersersinneqarpoq.
Misissuinermi inuusuttut ilaat amerlasuut
piffissami annertunermi angerlarsimaffimmi najugaqarnerminnik
iluarisimaarinninnertik oqaatigaat. Allat namminneq aalajangersinnaasuugunik
angerlarusupput. Ilaat ikittut nuannaanngisaannarlutik misigisimapput.
AG-p Bonnie Jensenimik suliniutaa pillugu
apersuinerani, nunarsuarmi immikkoortumi periutsit
assigiinngitsorujussuusinnaanerat taassuma oqaluttuaraa: New Zealandimi
Australiamilu meeqqat ilaquttaminnit arsaarinnissutigineqartut 1 procentit
inorlugit amerlassuseqarput. Taakkunani meeqqat avatangiiserisaminni
alliartornissaat imaluunniit ilaquttani nukittunerusuni alliartornissaat
anguniagarineqartarpoq.
Tunu
Immikkoortoq politikikkut oqallinnermi
pingaarnerutinneqassasoq Anna Wangenheimip neriuutigaa.
- Inissiisarnernut aningaasarparpassuit
atortarpagut. Aningaasat ilaqutariit ikiorneqarnerannik nukittorsaanermi
pitsaanerungaartumik atorneqarsinnaagaluartut. Psykoterapeutit amerlasuut
alianartunik misigisaqarsimanermik katsorsaanernik ilinnialertarnerat, allallu
ilaqutariinnik katsorsaanermi pikkorissartut takusinnaavarput. Piffinni
inuiaqatigiinni ilaqutariinnut pitsaanerusumik piffissarlu eqqorlugu
ikiorsiinissat qularnaarnissaannut pingaarnersiuinitsinni tamanna atussavarput,
atortariaqarlugulu, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Naak ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit
meerarpassuarnik inuusuttorpassuarnillu ikiuiniarlutik annertuumik
suliniuteqaraluartut, taamaattoq qanoq ilungersunartorsiortiginerat, meeqqallu
tamatigut ilinniarsimasunik ikiorneqarsinnaasannginnerat nassuerutigisariaqarparput.
Meeqqanut inuusuttunullu immikkoortumi
siusinnerusukkut akisussaasoq, Mimi Karlsen (IA) naalakkersuisuunermini
ilaatigut meeqqanik tunumeersunik aallussivoq.
- Ajoraluartumik meeqqat Tunup avataani
inissinneqarnerminni oqaatsiminnik kulturiminnillu attuumassuteqarnerminnik
annaasaqarnissamik aarlerinartorsiortartut takusarparput. Kulturikkut
kinaassusaannik, pisinnaatitaaffeqarfigisaannik, isiginiartariaqarlugulu
attannissaanut suleqataasariaqarpugut, Mimi Karlsen taamanikkut oqarpoq.
Meeqqamut pitsaanerpaaq
Naalakkersuisut iliuusissatut
pilersaarumminni »Pinaveersaartitsineq pitsaanerusoq, inissiinerit ikinnerusut«
2030-p tungaanut ilaqutariinni pinaveersaartitsinermik sulinerminni 2023-mi
periusissiamik aallartitsipput, taanna ilaatigut ilaqutariinni atugarliornermik
sumiginnaanermillu pinaveersimatitsinissamik anguniagaqarfiullunilu, meeqqat
inuusuttut ikinnerusut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaannik
qularnaarinnissaaq.
- Meeqqamut pitsaanerpaaq meeqqallu
pisariaqartitaasa aallunnissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqap inuunera pillugu
aalajangiisoqassatillugu, suna meeqqamut pitsaanerpaanersoq sukkulluunniit
isiginiarneqartassaaq, tamatumani meeqqap suminngaanneernera apeqqutaatinnagu,
Mimi pilersaarummik tamanut saqqummiussinerminut atatillugu oqarpoq.
Wangenheim naapertorlugu nutaamik
eqqarsarnissamut piffissanngorpoq.
- Nalinginnaasumit assigiiaartuinnarnit
allaanerusunik allannguinissamut aalajangiinissamullu
sapiissuseqartariaqarpugut.
