Ikkatsimi saliineq navianartoq

Amerikamiut Tasiilap avannamut kangiani Ikkatsimi timmisartoqarfitoqaannik avatangiisinik saliineq augustimi nanginneqalerpat, danskit suliffeqarfiutaat Damasec Mine Action Systems peqataassaaq.

Suliffeqarfik namminersortoq Damasec Ballerupimi adressilik imassanik qaartartunillu saliinermi suliassanik isumaginnittarpoq.

Suliffeqarfiup geo-radaria atorlugu sakkutooqarfimmi imassanik qaartartunillu nunamut assaassisoqarsimanersoq misissussavaa. Amerikamiut Ikkatsimi 1942-miit 1947-mut sakkutuujusimasut ullorsiutaasa qaartartunik nunamut assaassisoqarsimanera ilimanarsisippaat, 2019-2020-milu saliinermi suliffeqarfik 60° North Greenland ApS Qaqortumeersoq sakkutooqarfimmi qaartartumik nassaarpoq. Sakkutuut imarsiortut qaartartunik saliisartui nunatta kangianukartinneqarput, tassanilu qaartartoq qaartippaat.

– Qaartartoq nunaannarmi sissap killingani sioqqaniittoq nassaarineqarpoq. Sakkutuut imarsiortut qaartartumik piffimmi qaartitsinissaasa tungaanut piffik tikeqqusaajunnaarsinneqartoq, Rasmus Chr. Rasmussen Sermitsiamut oqaluttuarpoq. Qaartartoq 20-30 centimeterisut angitigisoq assut manngertornersimavoq.

– Nappartanik piiaaffitsinniinngilaq, sissamiittorli nalaatsornikkut nassaarineqarpoq. Sakkutooqarfimmi nunamik assaanngilagut, nunalli qaavaniittunik taamaallaat piiaavugut, taamaalillutalu Amerikamiut atuisimanerannit sulinitsinni navianartunik siumugaqanngilagut.

– 2019-imi 2020-milu tappavaniinnitsinni qaartartunik nunamut assaasoqarsimaneranik tusatsiakkanik aamma tusartarpugut, taakkuli kuummit sakkutooqarfiup timaaniittumit kuuttup illuata tungaaniinnerarneqarput, Rasmus Chr. Rasmussen oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni qummoroortarnerit annersaat

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu saliinerup aallartinnissaa sioqqullugu itsarnisarsiuunik piffimmik paasissutissanik katersiartortunik 2018-mi septembarimi Ikkatsimukartitsivoq.

– Sioqqanik ilioraavik angisooq kapinartulinnik ungerutissialigaq nassaaraarput. Amerikamiut tassunga qaartartut qaarneqanngitsut qimassimarpasippaat, katersugaasivimmi inspektøri Mikkel Myrup Sermitsiamut oqarpoq.

18-inik ukiulik Robert »Bob« Baxter Arizonameersoq 1946-47-mi raatiulerisutut Ikkatsimi sakkutuujuvoq, taassumalu eqqaamasalikkersaarutimini sakkutooqarfimmi qaartartunik qaarneqanngitsunik nunamut assaassisoqarsimanera uppernarsarpaa.

Sakkutooqarfimmi illupalaannguami karsit 800-t qaartartunik qaajasunik imaqartoq, Robert Baxterip oqaluttuaraa. Qaartartunik immikkut ilisimasalik navianartunik taakkunannga suujunnaarsitsisussatut Ikkatsiliartinneqarpoq, nitroglycerinili karsinit qaartartunit kuuttoq takugamiuk suliassaq navianarpallaartutut nalilerpaa. Taannalu suliassani suliarinagulu aallarpoq, aallarmalli sakkutooqarfimmi sakkutuut suliassamik tigusipput.

– Uuliamik qillerisuusimasoq aamarsuarsiorfimmilu sulisuusimasoq sakkutooqarfimmiipput, taakkulu qaartartunik ilisimasatik suliassap aarlerinassusaanut naapertuuttuutippaat.

Taamaalillunilu ulloq juulip sisamaat 1946 tikiliivikkaa qummoroortartornissaarsuarmik nalliussineqarsinnaalerpoq. Taamaaliorpullumi. Karsit dynamitimik imallit Amerikamiut ullormik namminersulerfiannik malunnartitsilluni qaartinneqarput. Tamakkerlugilli taamanikkut juulimi ukiut 79-it matuma siorna Tasiilami 57 kilometerisut ungasitsigisumiittumi igalaanik sajutsitsiffimmi qaartinneqanngillat.

– »Qaartartunik immikkut ilisimasalittatta« sooq suliassartik naammassinnginnerat eqqaamanngilara, Ikkatserli 1947-mili qimallugu aallarama karsit 700-t qaartartunik imallit suli toqqortaatigineqarput, Robert Baxter oqaluttuarpoq.

Amerikamioq assimik uppernarsaatissaqarpoq, tassani kammalaatinilu marluk illuaqqap qaartartunik imallip silataani assilineqarsimasoq pigaa. Allagartamilu ima allassimasoqarpoq: Danger - Explosives - Keep Out (Navianartoq – Qaartartoq – Sissueruk, aaqq.).

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ikkatsimi 2018-imi tikeraarnerminit ima nalunaarusiorpoq:

– Sakkutooqarfiup kangimut killingani, ippiup saavani kangerlummut isikkivilimmi ungerutissiamik kapinartullip iluani nakkaassimasut sinneri ipput. Piffimmi tassani ersiinnartumik qattuneqarpoq Bob Baxterip qaartartunik karsinik 700-nik qaarneqanngitsunik oqaluttuaanut attuumasinnaasumik. Taamaattoqarpat piffik tamanna mianersorfigineqarluassasoq kaammattuutigaarput, nitroglycerinimi pisoqaq – assaanneqarsimagaluaruniluunniit siaruaassimasinnaammat aalassatsinneralu navianartorujussuusinnaalluni.

Saliineq aallarteqqinneqartoq

Ikkatsimi saliineq ukiuni tallimani uninngareerluni aallarteqqinneqarpoq, augustimilu aqqartartut suliffeqarfiannit Masimmit ingeniørillu siunnersuisartut Rambøllimi sulisut Nuummit nunatta kangianukassapput.

Kommuneqarfik Sermersuumit suliami sanaartortitsisutut inissisimasumit isumannaallisaaneq pimoorunneqarpoq.

– Danskit suliffeqarfiat Damasec Mine Action Systems piffimmi geo-radar atorlugu saliisussat isumannaatsumik saliisinnaanerat qulakkiissavaa, Frank Rasmussen Sermitsiamut oqarpoq. Kommunip avatangiisinut pisortaatut 2019-mi saliinermik aallartitseqataavoq, suliassallu naammassinissaata tungaanut malinnaassalluni.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu 2018-mi nalunaarusiamini Amerikamiut nalaannit atortussiarpassuit ilaasa kulturikkut eriagisatut piffimmiiginnartinneqarnissaat kaammattuutigaat. Tamanna piffimmi soqutigisaqartunit, ilaatigut takornarialerisunit annertuumik taperserneqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuup sakkutooqarfiusimasumut pilersaarut, piffimmi atortuutit ilaasa eriagineqarnissaannik kaammattuummik malinnittoq 2021-mi maajimi akuersissutigaa.

Augustimi sulineq misiliilluni suliaqarnerussaaq, piffimmilu saliinissamik pilersaarut malillugu sulisoqassalluni: - Suut iginneqassappat suullu Ikkatsimiiginnartinneqassappat.