UPPERISAQ
TUNNGAVIGALUGU AQUTSINEQ, kunngeqarfik, ikinnerussuteqartut aningaasaatillit
pissaaneqarnerat, innuttaasut naalakkersueqataanerat, inatsisaatsuuneq
kisermaassillunilu aqutsineq.
Nunarsuarmi aqutseriaatsit
assigiinngitsorpassuupput.
UPPERISAQ
TUNNGAVIGALUGU AQUTSINEQ, kunngeqarfik, ikinnerussuteqartut aningaasaatillit
pissaaneqarnerat, innuttaasut naalakkersueqataanerat, inatsisaatsuuneq
kisermaassillunilu aqutsineq.
Nunarsuarmi aqutseriaatsit
assigiinngitsorpassuupput.
Atorneqarnerpaaq tassaavoq innuttaasut
naalakkersueqataanerat, pissutissaqavissumik. Taamatulli ingerlariuseqarneq
maanna sanngiilleqqavoq.
AVIISIMI
UANI tamanna pillugu atuarsinnaavusi. Sorsunnersuup aappaani pisimasut kingorna
ataatsimoornissaq oqariartuutaajuaraluartoq sooq
ilikkagaqarfigineqarsimannginnera sumik pissuteqarsinnaanersoq Videnskab.dk-mi
atuarneqarsinnaavoq. Tysklandimi 1930-kkut naalerneranni pissutsit aamma
isiginnaaginnarneqarnerunerattut innuttaasut naalakkersueqataanerisa
ulorianartorsiortinneqarnerani takussutissat iliuuseqarfiginnginnerat
eqqarsalersitsivoq.
NAALLIUTSITSISARFIUSIMASUMUT
Auschwitz-Birkenaumut eqqaassutissaq inunnit 1,83 millioninik amerlatigisunik
siorna alakkarneqarpoq. Ukiup siulianut sanilliullugit 10 procentinik
amerlanerullutik. Takuniaasut ajortup pinaveersaartinneqarnissaanut naammassimanngillat.
AUSCHWITZ-BIRKENAUMI
pisimasut ukiut qulikkaat matuma siorna pereersuugaluartut suli amiilaarnarput,
tujorminarput ajortorlu suli malugineqarsinnaalluni. Kigutit kuultiusut
nusunneqarsimasut takussutissanngorlugit inississimanerat takullugit
uppernaapput. Inuiaqatigiinni
ikinnerussuteqartuneersuulluni alakkarterineq qamuuna
aalassitsitserujussuarpoq. Ajortup qanoq tiguaapallatsigisinnaatiginera
inunnullu allanut qanoq pissusilersortoqarsinnaaneranik takussutissat
takullugit piviusumi taamaattoqarsinnaaneranik eqqaasitsivoq.
Oqaasissaaleqinaqaaq, unalu uteqqiinnarsinnaavara: Amiilaarnaq.
AJORALUARTUMIK
angalanermi tassani inuit amiisa qalipaataat aallaavigalugit
immikkoortitsisoqartarnera aamma misigineqarpoq. Qallunaap ilinniartitsisup
kinaassutsini takutippaa. Takornarianik angallassisartunik tuluttut
oqalussinnaasunik soqanngilaq, tyskisut oqalussinnaasuinnaapput. Taava
naveerpaatigut, soorooruna tyskisoorsinnaanngitsugut. Huh? Kalaallisut
oqaaseqarnerup saniatigut tuluttut qallunaatullu oqalussinnaaneq naammanngitsoq
taanna isumaqarpoq.
ILINNIARTITSISOQ
taanna assigeqinagu. Uungaannaq isigeqinak. Avatangiisinut tikilluaqqusisuugit.
Inuit allat piginnaasaat nukittussusaallu inissaqartikkit. Illit nammineq
piginnaasatit taamaattuummata imaanngilaq allaniit piginnaasakinnerullutillu
sanngiinnerusutit. Illuatungerluinnaanik ipputit. Eqqarsaatini nutaani
isumassarsianilu aaqqiissutissat periarfissallu pinngortarput. Ammip qalipaataa
aallaavigalugu immikkoortitsineq eqqarsartaatsimillu allannguerusunnginneq
aqqutissaanngilaq. Innuttaasut naalakkersueqataanerannut illersueqataagit. Aqutseriuseq taanna
tamanik inissaqartitsinerpaavoq.
