- Pineqartoq arlaleriarlunga
qaqittarpara, arferimmi ulorianarluinnartumik arlaleriaqalutik aporneqartarmata.
Naleqqameersoq Jens Napãtôk’ AG-mut taama
oqarpoq.
- Pineqartoq arlaleriarlunga
qaqittarpara, arferimmi ulorianarluinnartumik arlaleriaqalutik aporneqartarmata.
Naleqqameersoq Jens Napãtôk’ AG-mut taama
oqarpoq.
Ilannguaq Petrussenip Facebookimi
quppernermi “Politikikkut oqallittarfimmi” allaaserisaanut allamit siammarterneqartumi, taanna Inatsisartuni
ilaasortatut kisiartaalluni qisuariaateqarpoq.
Ilannguup ilaqutaasalu qipoqqamut immamit
pueriasaartumut apornerminni misigisaat tupannartoq, AG-mi sapaatip-akunnerani
kingullermi allaaserineqarpoq.
Jens Napãtôk’ umiatsiamik angalasut arlallit
qipoqqamut apornerminni navianartorsiortinneqarnerminnit aniguisimasut
tusarsimallugit oqaluttuarpoq, taamaattumillu tamanna politikikkut
iliuuseqarfigineqartariaqartutut sammisimavaa.
- Uangattaaq tamanna
sammilerpara, imartatsinnimi qipoqqarpassuaqarnerata kinguneranik uumassusillit
assigiinngisitaarnerat ajoqusertarmagu, qipoqqaallu aalisartut bundgarniinik
aseruisarnerat pissutigalugu ajornartorsiortitsisorujussuusarmata, nassuiaavoq.
Kitaani qipoqqartassiissutit nunat tamalaat
arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit sapaatip akunnerani matumani
aalajangersarneqartussaapput. Namminersorlutik Oqartussat
ajornartorsiuteqannginnerarput, pisassiissutimmi pisarnertut nutarterneqaannartussaammata.
Pisassiissutissatut qinnutigineqartut 2026-2031-mut atuuttussat ukiumut aamma
quliupput.
AG-p Aalisarnermut Piniarnermullu
Naalakkersuisoqarfimmut 2018-imit 2025-mut ukiumut qipoqqartassiissutaasartut
qulit ukiut tamaasa nungunneqartarsimanersut apeqqutigaa.
Apeqqummi tamatumani pissutsit
assigiinngitsut pineqartut, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi
immikkoortortami pisortaq Amalie A. Jessenip allakkatigut AG-mut
akissuteqarluni oqaatigaa.
- Siornatigut arlalinnik tunitsiveqaraluarpoq,
soorlu Nuummi, Sisimiuni aamma Maniitsumi, maannali taamaattoqarani. Sila,
immami pissutsit, sikoqarneralu aamma sunniuteqartarput.
Ukioq manna sinerissami arlalinni
silarloqattaarsimaqaaq, tamatumalu kinguneranik arfernik angisuunik
piniarnissaq ajornakusoorsimalluni, malersuillutillu aallartikkaluartut
pisaminnik annaasaqarsinnaallutik, tamannalu aamma pitsaanngitsuulluni.
Ajunaartoqartartoq
AG-mi sapaatip akunnerani kingullermi
allaaserisami umiatsiap umiatsiap qipoqqamut apornera allaaserigatsigu
assigiinngitsorpassuarnik qisuariartoqarpoq. Umiatsiamiittut tallimat ilaat
sisamat silaannarmut igeriussaapput immamullu nillertumut nakkarlutik. Taakku ilaat pingasut qujanartumik
annanniutinik atallaaqaramik, ilartillu kisimi immamut igeriussaanngitsoq,
umiatsiamilli ingerlatsinissamut misilittagaqanngitsoq, immami nakkarsimasut
taanna oqaluullugu tungiminnut aggertissinnaasimavaat.
Kalaallisut qisuariaatigineqartut namminneq
misigisimasaminnik imaluunniit allamit tusakkaminnik oqaluttuartuusarput,
qallunaatulli qisuariaatigineqartut takornariaqarnermut
tunngassuteqarnerullutik. AG-mit erseqqissarneqassaaq sapaatip akunnerani kingullermi sapaatillu
akunnerani matumani allaaserineqartut takornarianut, takornariaqarnermut
takornarialerisunulluunniit tunngassuteqanngimmata.
- Qassimmitaava taama pisoqartarneratigut
ajunaartarpat, qisuariaatigineqartut ilaanni taama allassimavoq.
- Tupannartorujussuuvoq. Qipoqqamut
tassanngaannaq puisumut aporluta aamma uagut misigereerparput,
annilaarnartorujussuuvoq, alla allappoq pingajuatalu ima taperserlugu:
- Ataasiaannarluni taama pisoqanngilaq,
immaqa allaat inuit ilaat qipoqqamut tassanngaannaq puisumut apornerminni
ajunaartarsimassapput.
- Iliuuseqartoqartinnagu qanoq amerlatigisut
ajunaartariaqarpat? Takornariat aqqutigalugit qipoqqaat aningaasarsiutaanerat
tunngavilersuutigineqarsinnaanngilaq, tamannami nunaqavissut inuunerannik
navianartorsiortitsisinnaammat, qisuariaatit ilaani taama allassimavoq.
