Illersornissaqarfiup sakkutuui Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfimmi alapernaarsuisut

Sakkutuut timmisartortartut qulimiguuliat EH101 Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nunaannarmut mippoq. Issittumi aasakkut seqinnarissuugaa qulimiguullip kaavittui suli kaavittut sakkutuut 15-it takujuminaallisakkanik atikkersorsimasut, nammattagaqarlutik aallaaseqarlutillu pissigarput – iliuuseqarnissaminnullu piareerlutik. Kaptajn Youkhanis sakkutuuminik issittumi nunami suliassalinnut siuttuuvoq.

– Nammattakkatta imarisinnaasaanik nassarluta qulimiguulimmik niuvugut. Tamanna imaasiallaannagassaanngilaq, kaptajn Youkhanis erseqqissumik nipeqarluni oqarpoq. Taanna kompagnichefiuvoq, sakkutuunillu naliliilluarsinnaanermik timikkullu ilungersorfiusumik suliaqartussanut siuttuulluni.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfik Nuummut innaallagissamik pilersuisuuvoq – taamaalillunilu inuiaqatigiinnit pinngitsoorneqarsinnaanani. Taamaammallu taanna sakkutuut nunasiortut, timmisartortartut umiartortullu kiisalu Issittumi Sakkutooqarfiup peqataaffigisaani qaqutikkut pisartumi sungiusarnermut maanna qitiuvoq.

Sakkutuut 100 missaannik amerlassusillit nunarsuarmi piffiit tikikkuminaannersaasa ilaanni piginnaanerminnik misilittaaleruttorput. Ingerlatami uani sakkutuut 60-it Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfimmi sungiusassapput, allallu Nordafarimi Polar Oilimut ingerlatinneqarput.

Sakkutuut qaqqakkut pisuttut Piffissami sorsuunnerup muteerniusup droninik qamutinillu motoorilinnik aqerlup pitarsinnaanngisaanik atuinermut atatinneqartumi, pisassaq immikkuullarissoq nunatta qaqqaani ingerlanneqarpoq. XIII Lette Infanteribataljon qamutinik motoorilinnik atuiffiunngitsutut immikkut ingerlatsinissamik sungiusarsimasuuvoq. Kaptajn Youkhakisip oqarneratut:

– Ima ittunut pilersitaavugut. Pisariaqartitavut tamaasa nammattakkamiitittarpagut – tassa pisariaqartitavut tamaasa, taanna oqarpoq, sakkutuullu nunami siaruarneranni erngup nukinganik innaallagissiorfiup tungaanut ingerlalluni.

Sakkutuut minniariarlutik alapernaarsuilerput, nasiffiliorlutik isertunillu nakkutilliillutik. Sunaluunniit nalaatsornikkut pineq ajorpoq. Piffiup paasinissaa suliassat siullersaraat – tamanna alapernaarsuilluni ingerlaarluni nunatamik avatangiisinillu aaqqissuussamik misissuinikkut aallartittarpoq.

– Paasissutissanik katersisarpugut. Qanoq ingerlasinnaanerluta akeqqallu sumiissinnaanniit aggersinnaanerat, innaallagissiorfiullu qanoq pitsaanerpaamik isumannaarsinnaanera ilisimasussaavarput. Tamanna maani ulluinnarni sulisunik suleqateqarsinnaanermik pisariaqartitsiffiuvoq – taakkumi nuna allaniit ilisimaneruaat, kaptajni oqarpoq.

Nuna akeraavoq Unammillernartoq annertuneq tassaanngillat akeqqat sakkutuui, tassaavorli pinngortitaq. Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata qaqqai, sivinganeri silaalu anngunniarnissamik ajornakusoortitsivoq – sakkullu nalinginnaasut atorneqarsinnaanngigajapput.

– Allanik isumalluutissaqanngilagut. Kisitta maaniippugut – nassatavut kisiisa pigalugit. Taamaammat ullormit siullermit immitsinnut napatissinnaaneq ilinniartarparput. Taanna DNA-raarput, sakkutuuinnaq oqaluttuarpoq.

Ataqatigiissaarineq ilikkagaqarnerlu Sakkutuut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni iliuusaat sungiusarnerinnaanngilaq. Tamanna aamma Illersornissaqarfiup Issittumi najuunnerunissaanut piareersarneruvoq – tamannalu kalaallit oqartussaasui qanimut suleqatigalugit pivoq.

Piffissami tassanissaaq aamma sakkutuut Nuup timersortarfissuata eqqaani, Nordafarimilu Polar Oilip eqqaani suliaqartussaapput. Kalaallit Nunaanni attaveqaatitigut isumalluutit pingaarutillit piffinni siammasissumiillutillu tikikkuminaatsuniittut illersornissaannik misileraanissaq anguniagaavoq. Peqatigisaanillu Issittumi tunngaviusumik ilinniartitaanermi ilinniartut peqataapput, taamaalillutillu sakkutuunik suleqateqarneq misilittagaqarfigilerlugu.

Sungiusarnerinnaanngitsoq Kaptajn Youkhanisimut sakkutuuinullu manna sungiusarnerinnarmut attuumanngilaq. Navianartorsiortitsisoqalersillugu sukkasuumik pisariitsumillu nikikkasuarsinnaaneq matumani pineqarpoq.

– Suliassaq manna ingerlatarput takorluugaannaanngilaq. Atortorissaarutit massumatut ittut Kalaallit Nunaanni ulluinnarni ingerlasinnaanermut pisariaqarluinnartuupput. Maaniinngitsigut tamakku nangittumik atorneqarsinnaanerannut isumannaarissaagut – aamma allat qunutitsiniaraluarneranni, kaptajn Youkhanis oqarpoq.

Sakkutuullu ingerlaqqipput. Qamutinik motoorilinnik atuinatik. Qarlortaateqarnatik. Sakkutuut nammattagalerlutik pisuttut – nipaassuarmi pinngortitami imaannaanngitsumi allornerit tamarmik isumaqarfigisaanni eqeersimaarlutik piumassuseqarlutillu.