Illussaarsuarmi juulli

Folketingi Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni qinikkanit 179-init naapiffiinnaanngilaq.

Tamaanimi aamma allaffissornermik suliallit, partiinut sulisut, atorfilittat, tusagassiortullu ilaatigut Kalaallit Nunaanneersut tamaani ulluinnarni suliffeqarput. Sulisut taakkua Christiansborg Slotsimi juulleriartornerani immikkut ittumik juullerpalaarnermik misigisaqarput. Eqqartuussiviit qullersaat aamma Folketingemiippoq, kiisalu aamma kunngikkormiunut init, De Kongelige Stalde Christianborgimilu illorsuup oqaluffia aamma tamaaniipput.

Kalaallit Nunaannit Folketingimut ilaasortat marluupput. Aaja Chemnitz Inuit Ataqatigiinnit (IA) aamma Aki-Matilda Høegh-Dam Siumumit (S). Taakkua tamarmik amerlanngitsunik sulisoqarput, Suleqatigiit aningaasanut inatsisissamik sapaatit akunnerini kingullerni sakkortuumik isumaqatigiinniareerlutik, angalareerlutik ataatsimeeqattaareerlutillu maannakkut kiisami eqqissiallattoqarnera iluarusuutigaat.

Allaffimmi kalaallisut juullip ulloriaa

Aaja Chemnitzimut juulli ukiumi piffissat nuannernersaannut ilaavoq, tamannalu suleqataanut sunniuppoq. – Aaja suleqatigilerakku juullerpalaanerusalerpunga, Iluuna Heilmann oqarpoq. Taanna IA-p allattoqarfiani ukiuni kingullerni pingasuni politikkikkut suleqataavoq. Suliffianni allaffik Slottip Provianthusellu akornanniippoq. Torsuusaq taanna aamma ministerit torsuusaannik taagorneqartarpoq, pissutigalugu siusinnerusukkut ministerit tamaani, tassa Folketingip ataatsimiittarfianut qanittumi, sullivimminnik ineeraqarnikuummata.

Aaja Chemnitzip allaffiata nerrivia orpiliaaqqanik pappialanit suliaasunik pinnersaateqarpoq, igalaamilu juullip ulloriaa qaamalluni nivingavoq.

Ullorissat uisorilasut

Folketingi decembarip qaammataa tamaat orpiliassanik assigiinngitsunik pinnersumik pinnersarneqarpoq. Aammattaarlumi inersuarmi silarlermi qilaaq ullorissanik uisorilasunik ikkussuiffigineqarsimavoq.

Allattoqarfimmi aqutsisumut, Zakaria Saleh-mut, juulli ilorrisimaarnermik imaqarpoq, taassumallumi aamma Slotsholmenimi illorsuarni oqaluttuarisaanermut ilaasuni juulleriartornera nuannareqaa.

- Kisianni Kalaallit Nunaanni maannakkut juullisiorusunneruvunga, aputeqarnissaami qularnanngilaq. Ingalaani tamani juullip ulloriaqassaaq inuillu imminnut, danmarkimiittunit, qaninnerulertarnerat misiginikuuara, Zakaria Saleh oqarpoq. Taanna inatsisilerituutut ilinniagaqarpoq Kalaallillu Nunaanni ukiuni arlalinni najugaqarlunilu sulivoq, IA-p Folketingimi allaffiani 2022-imi atorfininnissani sioqqullugu.

Juulli ilaqutariit nuannaffigisarpaat

Paornánguak Helene Kleistip, Folketingimi juulleriartornera aatsaat siullermeerluni misigaa, taanna oqalutsitut allaffimmi februarimi atorfinippoq.

- Christiansborgimi inuit ataatsimut isigalugu ikinngutinneqaat. Kikkut tamarmik imminnut oqaloqatigiillutillu ilassisarput, juulleriartorneralu aamma immikkuullarissumik nuannerpoq. Kisianni Kalaallit Nunaani juulli maqaasissavara. Angerlarluni nerisassiulinnginnermi juulliaqqami naalagiartarnerit juullisiutinillu tussiartarnerit. Danmarkimi Køgemi sakikkukka ukioq manna juullisioqatigissavagut. Juullisiorluartarpugut, pinnersaalluta, ullorissat, kaagit nerisassallu. Taamaattumik juulli ilaqutariinnitsinni nuannaffiusaqaaq, Paornánguak Helene Kleist oqaluttuarpoq. Taanna aamma ileqqorineqarluartumi juullimut Vejlemit inuulluaqqusinermi ”Julehilsen i Vejle” decembarip arfineq-aappaanni peqataavoq.

Piffissaq ataatsimoorfik

Politikkikkut siunnersortimut, Iluuna Heilmannimut, juulli ataatsimoorfiuvoq. Taannami Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilaqutaqarpoq:

- Juullip ilaqutariit ataatsimuulersittarai misigisarpara. Kalaallit Nunaanni juullisiortuaannarnikuuvugut, kisianni aatama, anaanama ataataata utoqqalinerata kingorna maani Danmarkimi ilagalugu juullisiortarpugut.

Iluuna Heilmann Maniitsumi inunngorpoq, Nuummi peroriartorluni sumiiffinnilu taakkunani tamani juulli misiginikuullugu. - Maniitsumi juullisoriaaserput Nuummi juullisioriaasitsinnit allaaneruvoq. Assersuutigalugu ullaarnganiit juullisiortarpugut. Nuummili unnukkut nereqatigiillutalu, qitillutalu poortugannattarpugut. Danmarkimi, maanna juullisiortarfitsinni, ileqqunik nutaanik nassaarniarluta misiliivugut.

Provianthusimit Ridebanemut

Illorsuup isuata aappaani partii Siumut allaffeqarfeqarpoq. Taakkua init quleriiaat allerpaartaanit isuanut nooqqammerput, tassani igaffik aneerasaartarfillu danskit partiat Alternativet peqatigalugu atorpaat.

Siumumi sulisut tassaapput, allattoqarfimmi pisortaq, Suinni L. Johansen, tusagassiorfinnut siunnersorti, Nukappiaaluk Hansen, politikkikkut siunnersorti, Lili Frederiksen Chemnitz, oqalutsi Per Rosing-Petersen aamma ilinniartutut ikiortaasut Marie-Kathrine Barlaj Hannah Najaaja Olsenilu.

- Ystadimi pikkorissaqqammerpugut, tassungalu atatillugu juullimut nereqatigiilluta. Socialdemokratit peqatigalugit siusinnerusukkut juullimut nereqatigeereeraluarpugut, Nukappiaaluk Olsen, allaffimmi 2022-imi atorfinittoq, oqaluttuarpoq.

Troels Lund Poulsen juullimut nereqatigalugu

Per Rosing-Petersen oqalutsitut ukioq manna februaarimi sulilerpoq. Folketingimullu uteqqinneq tassunga nuannersuuvoq. Taassumami Inatsisartunut 1999-imit ilaasortaagallarami tamanna pulaartareerpaa.

- Inatsisartunut ilaasortatut Folketingimi ataatsimeeqataasarnikuuvunga, Lars-Emil Johansen Kuupik Kleistilu peqatigalugit aamma juullimut nerisunut peqataanikuuvunga. Eqqaamavara Troels Lund Poulsen nereqataasoq. Taamanikkut taanna Folketingimi nutaajuvoq maannalu tassa ministeriunermut tullersortaallunilu illersornissamut ministeriuvoq. Tamanna nuanneqaaq. Kalaallit Nunaani aput maqaasigaa

Per Rosing-Petersen palasimut erneruvoq, taamaattumik Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni peroriartorpoq. Kisianni Nuummut ullumi qileruteqartutut ippoq. Nuummilumi meeqqani tallimat ilaquttatillu ilagalugit ukioq manna juullisiussaaq.

- Juulli nuannaraara. Ilaqutariit nalliuttorsiorfigaat. Uattut tallimanik meeraqaraanni taava nuannarineranit allamik soqanngilaq. Danmarkimi najugaqarama aput maqaasivara. Isumaqarpunga aamma Kalaallit Nunaani kissalaartumik nuannersumillu juullerpalaartoqallaqqinnerusoq. Maanimi Danmarkimi aningaasarsiutaaqaaq, soorlu akikilliliinerusuaq Black Friday, tyskit juullimut niuffanneri allallu.

Mattak, savaaraq tuttulu

Per Rosing-Petersenip juullimi sulinngiffimmini savaaqqamik siatartornissani tuttullu neqaanik nerinissani qilanaarai.

- Savaaqqap neqaa pitsaasoq Danmarkimi maqaasivara. Maani mamaqannginnermik, taamaattumik pisiarineq ajorpakka. Arnaatima mattak aalisakkallu Kalaallit Nunaanneersut angerlaateqqammerpai aamma arnaatima ataataa umimmaap tuttullu neqaaserluni ippassaq takkuppoq, taamaattumik peqqumaateqarluarpugut, Per Rosing-Petersen, ukiortaap kingorna aatsaat Danmarkimukaqqilersaartoq, oqarpoq.

Juulli siulleq

Siumumi, Folketingimi aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarneq, sapaatit akunnerini arlalinni pikkunartumik ingerlasoq, ulaperuluutaajunnaartoq maanna malunnarpoq.

- Juullip eqqissinarnera illorsuarmut malunniuttoq malugineqarsinnaalluarpoq, tusagassiorfinnut siunnersorti, Nukappiaaluk Hansen oqarpoq. Taanna aappani ernertillu qaammatinik qulinik utoqqaassusilik Danmarkimi juullisiussapput.

- Juulli immikkut ittutut isiginikuunngisaannarpara. Kisianni maanna ernertaarnikuuvunga taamaattumik malunnartinnerusariaqarpara, taanna quiatsalluni oqarpoq. - Soorunalimi orpiliaqassaagut. Kisianni plastikiussaaq. Taava aamma savaarartussaagut puulukiminermillu siatartorluta, Nukappiaaluk Hansen, ukiaanerani ulaperuloreerluni eqqissisimaarusunnerusoq oqarpoq.