Imigassaq aalakoornartoq pillugu politikki sakkortooq immaqa atuutilissaaq
Imigassaq pillugu politikkimik nutaamik siunnersuusiat 18-it ilisimatuussutsikkut uppernarsarneqarsimasut atuutsinneqassappata, "saagulersuilluni politikki" tassalu imigassat saagut tunuaniitinneqarsimanerinut sanilliullugu killilersuutit sakkortunerujussuit atuutilersinneqarsinnaapput. Assersuutigalugu pisiniarfiit namminersortut imigassanik tuniniaasinnaajunnaassapput, pisortat kisermaassillutik ingerlatsinerat pilersinneqassammat.
Kingullermik imigassanik aalakoornartortalinnik malittarisassanik sukannersunik atuutsitsisoqalerpoq marts 2018-imi tassani pisiniarfiit ilaatigut imigassanik aalakoornartortalinnik assersuisussaatitaalerput. Kisianni aamma taamani ukioq ataaseq qaangiutinngitsoq assiaqusersuisussaatitaaneq atorunnaarsinneqarpoq, imigassanik aalakoornartortalinnik inatsit nutaaq sakkukillisinneqarmat.
Asseq (toqqorsivimmit): Leiff Josefsen
Naalakkersuisooqatigiit partiivi assigiinngilluinnartunik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkeqarput, taamaattumik Naalakkersuisut imigassaq aalakoornartortalik pillugu tamanit isumaqatigineqarsinnaasumik politikkimik ilusilersuinissaat imaaliallaannaq naammassineqarsinnaarpasinngilaq.
Demokraatit tassaapput siusinnerusukkut 2018-19-imi imigassamik politikkimik sakkortuumik malittarisassaqartinneqartup qasukkaanneranik akuersissuteqartitsisut, Inuit Ataqatigiit sukannersumik politikkeqarnissaq najumminnikkusuttoq.
Imigassanik aalakoornartortalinnik politikki nutaaq pillugu siunnersuutit 18-it ukuupput:
- Imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassineq pisortanit ingerlanneqartoq eqqunneqarli.
- Kommunini tamani suliassaqarfimmik ilisimasalinnik akuersissutinik tunniussinissamik aalajangiisartunik pilersitsisoqarli.
- Imigassamik aalakoornartortalimmik tuniniaanermut aamma sassaalliinermut piffissat killilerneqarli.
- Ukiunik killiliineq 21-nik ukiulinnut qaffanneqarli, taannalu atuutitillugu.
- Piseqqusaaruteqarnissamik inerteqquteqarneq eqqunneqarli.
- Akikinnerpaaffiliinissaq siunertaralugu akinik misissuineq
- Akinik nakkutilliineq.
- Akitsuutinik ukiumoortumik nalimmassaasarneq eqqunneqarli.
- Ilaqutariinnut tamanut ilaqutariinnik tapersersuineq – pingaartumik meeqqap ulluini siullerni 1000-ni.
- Misissuineq, sivikitsumik akuliuffiginninneq aamma katsorsarneqarnissamik innersuussineq.
- Kingunerlutsitsineq- aamma imigassaq aalakoornartortalik pillugu katsorsarneqarsinnaaneq aamma paasisitsiniaaneq nakussassarneqarlik.
- Ilaqutariinnut sammisassaqartitsisarnerit aamma naapittarfiit imigassamik aalakoornartortalimmik ilaqanngitsut.
- Meeqqanut aamma inuusuttunut sammisassaqartitsisarnerit aamma naapittarfiit imigassamik aalakoornartortalimmik ilaqanngitsut.
- Meeqqat atuarfiini aamma inuusuttut ilinniarfiini ataatsimoorfiit imigassamik aalakoornartortalimmik ilaqanngitsut.
- Imigassani aalakoornartortalinni allagartalersuutit peqqissutsimut tunngasunik paasissutissartallit.
- Paasisitsiniutinik ineriartortitsineq.
- Inassuteqaatinik ingerlatitseqqinnissamut aningaasaliinissamik qulakkeerinninnissaq
- Paasissutissanut aamma nalilersuinermut aningasaliinissap qulakkeerneqarnissaa.
Maannali 2025-imi imigassamik politikkimik annertoorujussuarmik allanngortitsisoqarnissaa siunniunneqartussanngorpoq, siunnersuutit 18-it sisamanngornermi Inatsisartut imminnut apuunneqartut peqataaffigiumassappatigit.
Siunnersuutit Inatsisartunut isumaqatigiinniutissatut saqqummiunneqarput
Siunnersuutit qaqugu piviusunngussanersut apeqqutigineqarmat, peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut Naalakkersuisoq , Anna Wangenheim (D), akivoq imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik nutaamik piviusunngortitsinissaq anguniagsaasoq qinigaaffiup matuma ingerlanerani, tassa marsi 2029 sioqqullugu pilersinneqassasoq.
Taassuma aamma naqissuserpaa imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut, inassuteqaatit, Inatsisartunit inniminnerneqarsimasut, taamaattumillu inassuteqaatit Inatsisartuni partiit akornanni isumaqatigiinniutigisassanngortinneqassasut.
Allannguinani ingerlaannarnissaq periarfissaanngilaq
Meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq, Mads Pedersen (IA), inassuteqaatinik saqqummiussinermi peqataaasoq erseqqissaavoq inuiaqatigiinni imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki allanngortinneqarani ingerlaannarsinnaajunnaartoq.
Taassuma erseqqissarpaa meeqqat angerlarsimaffinni aalakoornartortalinnik imigassartorfiusartuni qanoq erloqisitaatigisut, kiisalu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit maanna ukiumut milliardip affaanik aningaasartorfiusalersimasoq.
Naalakkersuisuni ilaasortaat taakku marluk aamma oqaatigaat Kalaallit Nunaanni Politiit kisitsisaataasa takutikkaat imigassamik aalakoornartumik atuineq pinerluttarnernut, pingaartumillu meeqqanut pinerluttarnernut, attuumassuteqartoq.
Taamatuttaaq erseqqissaatigineqarpoq imigassaq aalakoornartutornermut atatillugu suliartunngitsoortarnerit ajornartorsiortitsisut, pingaartumik suliffeqarfinni pingaarutilinni, tassa inunnik ikiortarialinnik isumaginnittoqarfinni, soorlu utoqqaat illuini, innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni, ulluunerani neqeroorutini aamma ulloq unnuarlu meeqqat angerlarsimaffiini.
Maanna Inatsisartut taakkulu partiivisa akisussaaffigilerpaat aalajangissallugu siunissami imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik ilusilersuinermi inassuteqaatit annertuumik allannguisussat pillugit qanoq inissisimajumaarnerlutik.
