»Ingasak«: Sermit siunissarlu ernumanartoq

- Allaanngilaq qimuttuitsut usisaatit eqqannguanni sanioqquajuartut, Shfagat Abbas Khan oqarpoq, sermerlu portoqisoq tikkuarlugu.

Videomi sermeq iigartartoq iigarpoq sermerlu imaanut morsulluni.

Professori Lyngbymi DTU-mi allaffimminiippoq Kalaallillu Nunaanni iigartartumit Helheimimit assilisat tikkuartarlugit, ilisimatusaatimi kingulliup imarisai ernumanaqisut saqqummiunniarlugit. Oqalunnerminili qiimmaallappoq.

- Ingasalluinnarpoq, oqarpoq maannalu assilisami naqqaaniittoq tikkuaqqillugu, toqqit illuikkiat marluk takuneqarsinnaallutik, sermimut isikkiveqarluni qaarsumi napparneqarsimasut.

- Seqineq kaaviinnarpoq, oqaluttuarpoq.

- Toqqit iluini 30-35-nik kiappoq, naak silami quliinnarnik kiakkaluartoq. Pinngortitarsuarmullu tupinnaannartumut isikkiveqarpugut, qannguluttuarlunilu allanngorartuartumut.

- Sermimut isikkiveqarlutit tassani issianinni qanoq eqqarsarpit?

- Iigartartup qanoq sukkatigisinnaallunilu imaanut periarfeeruttarnera qanoq alutornartiginersoq.

Shfagat Abbas Khanip alutorsarnera nunarsuarmiunit ilisimaneqarpoq.

Sermersuit aakkiartornerat uuttortartarpaa. Sermerujussuaq arlalitsigut kilometerinik arlalissuarnik silissusilik kigaatsumik narsaamanikkut nunallu qaavatigut ammut ingerlarujoortoq. Pilersinneqartarpoq aput qaleriiaaleraangat serminngorlunilu, aakkaangamilu aseroqqittarluni.

Iigartartoq iigarnerarneqartarpoq. Abbas Khanip nunarsuarmi avinngarusimanerpaami ulorianartumilu iigartartut ilaasa ingerlaarnerannik uuttortaanera nunarsuarmi tamarmi ataqqineqarpoq, ilisimatusarneralu arlaleriarluni atuagassiami akimasuumi Naturemi saqqummersinneqartarpoq.

Taamatut pisoqaqqippoq. Ilisimatusaammi nutaami DTU-mi professorip nassaap ilisimaneqartup nutaartaanik saqqummiusseqataavoq; tassalu sermit aakkiartortut immallu qatsissussaanik qaffatsitsisinnaalluni, siusinnerusukkut ilimagisamit sukkanerujussuarmik.

Ajornartorsiutaavoq inuit tusaatinniarnerisa ajornakusoornerujartornera.

- Ingasappoq, oqarpoq.

- Ukiut arlaqartut matuma siornagut eqqaamavara misigalugu suliaq inuit ilumoortutut isigigaat. Maannakkulli oqaraangatta imaq 1 meterimik qaffakkumaartoq amerlanerit oqaannartarput; ’Aat, sunaaffa, taava?’

Taamaattumik Abbas Khan maannakkut nutaaliornialerpoq. Ukiut 25 sinnerlugit nunarsuup aakkiartornerani immallu qaffariartornerani misigisami ilaat saqqummiunniarlugit akuerisimavaa. Neriuutaa? Allanngortoqarnissaa, inuit qisuariartillugit.

40-nik kiattumiit 40-nik issittumut

Shfagat Abbas Khan iigartartuniit ungasinnerusumi peroriartorsimasinnaanngilaq. Taamaattorli. 1972-imi Pakistanimi inunngorpoq, tallimanik ukioqarluni angajoqqaanilu Danmarkimut nuullutik, angutaa Frederiksværkimi sisaliorfimmi suliffittaarluni. Sapaatit akunnialui tamatuma kingorna 28-nik ukioqarluni Kort- og Matrikelstyrelsenimki sulisutut siullermeerluni Kalaallit Nunaanni nunamik uuttortaajartortussanngorami.

- Aallaqqaammut suliassaq soqutigisorsuunngilara. Ilisimavara qiianaqisoq, oqarpoq.

Illarpoq. Skærmip qaamaneraniit uluai aalalaarput, oqaluttuarluni Pakistanimi najugarisimasani agguaqatigiissillugu 40 missaannik kiattartoq. Maanna Brøndby Strandimiippoq, naatsiivilimmik illoqarluni. Kalaallit Nunaannili pinngortitarsuarmut kipisussaanngitsumik atassuteqalersimavoq.

Upernaviup nunaqarfiisa avannarpasissut ilaannut angalaqqaarpoq. Tassani nannut qaninngoortut takusarpai, ullormilu sulileqqaarfimmini narsaamanermiippoq qimmit 2000 missaat peqatigalugit. Qimmit kalunnernik pituttorluarsimagaluarput, erseqqissaavoq, sermimilli uuttortaanerani qilupput.

- Annilaangaqaanga, qularutissaanngitsumik, ’Abbas’ oqaluttuarpoq, tassalu DTU-mi suleqataasa taaguutaat.

- Soormiuna utertutit – paasivara taamanili ukiut tamangajaasa Kalaallit Nunaaliartartutit?

- Inuit inussiarnersut, pinngortitarsuaq alianaatsoq. Siullermik tikeqqaarama iluliapiluunersuit qulaattarpavut, paasilerparalu taakku uuttortarsinnaallugit, oqarpoq, Københavnillu ilisimatusarfiani ilinniarnini eqqaakulullugu:

- Taamanikkut (2000-ikkut aallartilaarneranni, aaqq.) ilinniutini aamma allassimavoq, Sermersuaq allanngujaatsuusoq, oqimaaqatigiilluni aakkiartornanilu. Kingornali paasivara taamaaqqajanngitsoq.

»Qanga inuit iluamik paasinnilerpat?«

2022-mit Naturemi ilisimatusaammi Abbas Khanip uuttortaaneratigut iluamik Sermersuup aakkiartornera paasineqarpoq. Ilisimasaniimmi sukkanerujussuarmik aakkiartortoq suleqatinilu uuttortaanerisa takutippaat. Naatsorsuutit malillugit arfinileriaammik sukkatigisumik. Aakkiartornerup tamarmiusup imaq 1 meterimik qaffannerulersissavaa ukiuni 100-likkaani inuuffigisatsinni – Naalagaaffinni Peqatigiinni silap pissusaanut isummersortartut naatsorsuutaani annertunermi. Maanna silap pissusaanik ilisimatoorpassuit sermersualerisullu DTU-mi ilisimatuup suleqataasalu taamanikkut ilisimaligaat kingumullu ilisimatusaammi nutaamiittoq upperilerpaat. Danmarkimi. Kalaallit Nunaanni, ilami allaat Pakistanip kiattortaani panertortaanilu Shfagat Abbas Khanip inunngorfiani, iigartartut aakkiartortut isummersorfigineqartariaqalissapput. Taamaattoqalernissaanullu DTU-mi professori imminut aperiuassaaq: »Qaqugu inuit tamanna iluamik paasilissavaat?«

Naluttarfiit 300.000 imaarlugit – ullut tamaasa

Sermeq 273 gigaton. 2000-imiit 2023-mut nunarsuarmi iigartartut ukiut tamaasa taama annertutigisumik aattarput imaanullu kuullutik. Ukiut tamarluinnaasa. Abbasip suleqataasalu kisitsit naatsorsorsimavaat, iigartartunit assigiinngitsunit uuttortaanertik assigiinngitsut kattukkaangamikkit.

Qaammataasaniit assilisat, GPS-imik uuttortaanerit, Issittumi iigartartunit maluginiakkat, Pakistanimi, Indiami, Andesip qaqqarsuini Sikuijuitsumilu kujallermi. Sumiiffinni tamani sermeq aakkiartorpoq silaannaap kissatsikkiartorneratigut, annertussusaali paasiuminaassinnaasoq allaffimmini ilisimatuumut oqarpunga – taamatullu misigisuni kisiartaagunanngilanga. DTU-mi tusagassiornermik suliaqartup kisitsisit allanngortilaarsimavai: OL-imi naluttarfinnut sanilliullugit – taamaalillunilu imaalerluni: Naluttarfiit 300.000 imaat imaanut kuuttut. Ullut tamarluinnaasa.

- Gigaton imaluunniit naluttarfiit atorsinnaavatit. Isumaqartungaana kisitsisit sakkortoqisut, professori oqarpoq qungujullunilu.

Maannali annuleriasaarpoq.

- Nunarsuarmi tamarmi sermersuit sukkanerujartortumik aakkiartorput, tamanna inuppassuarnut ilungersunartumik kinguneqarsinnaavoq.

Himalayamiinnaq inuit 300 millionit missaasa serminit imeq aattoq isumalluutigaat, erseqqissaavoq.

Aamma taamaappoq nunani soorlu Pakistanimi, Indiami, Kinami, kuunniit sermineersunit imaarukkiartortunit imeqartuni.

- Takorlooriaruk sumiiffimmi Roskildetut ittumi immap 1 meteriinnarmik qaffannera qanoq kinguneqarsinnaasoq, Abbas Khan oqarpoq.

- Aamma Danmarkimi qarsutsisarnerit silarluttarneralu ingasannerujartorpoq sermit aakkiartornerisa kingunerisaanik.

- Tamakkulu aamma isummerfigisariaqarpagut. Qanoq iliussaagut? Sapusiussaagut?

Kalaallit Nunaanni sulinermini ilisimatuup assingaa qarasaasiamiittoq nakkuteqqilerparput.

- Taamatut pisoqarsinnaanera – sermimiikkaangavit isumaliutigisarpiuk?

- Silami suligaangama naamik, suliamik annertuumik tiguartisimanartarami. Atortullu annaagaanni akisusinnaavoq, Abbas akivoq nangillunilu:

- Angerlaraangamali suliat misissoqqillugit isumaliutigisarpara.

»Navianartoq? Apeqqutaavoq«

Sermimi quppanik ulikkaartumi dronit atorlugit immiussaasa ilaat qimerloorpavut. Sermimi quppat, meterini 100-likkaanik arlalinnik itissuseqarsinnaasut. Tunup Avannaarsuani Zachariae Isstrømimit assit, iigartartup imaanut anngunnerata killingatut taasap qanittuani.

Maajimi 2024-mi taamanikkut ukiup taamaalinerani Abbas Khanip nammineq »suliffigissallugu ulorianarnerpaatut taasaani, sermip qaava suli aputeqaqaluni, quppat ersigunnaarsillugit«. Uuttortaanerilli taamaattut aamma »pingaarnerpaajusut«, oqarpoq.

- Killeqarfinni taamaattumi allanngornerit aalajangiisuusarput, iigartartoq una qanoq sukkatigisumik isassanersoq, uukkarluni imaluunniit suujunnaarluni. Taamaattumi sulisimasut arlaqartut ajunaarsimapput. 2016-imi Skotlandimiu Gordon Hamilton ajunaarpoq Sikuijuitsumi Kujallermi quppamut nakkarnermigut. Ilisimatusartup Abbasip oqarneratigut iigartartunik ilisimasalipilussuaq. 2020-mi taamatukanneq pisoqaqqippoq Schweizimiu sermersuarnik ilisimatooq Konrad Steffen Kalaallit Nunaanni tammarmat.

- Isumaqarpit suliffiit navianarpallaartoq?

- Navianartoq sumut tunnganersoq apeqqutaavoq, akivoq.

- Isumaqarpunga ima navianartiginngitsoq, ulorianartortai sermillu quppai takusinnaatillugit – takusinnaavagummi, Abbas oqarpoq dronemillu assilisat tikkuarlugit.

- Tassaniinnerit nuliavit qanoq isumaqarfigaa?

- Ila, videot makku takutinneq ajorpakka.

- Sooq?

- Taamaaliorneq ajorpunga sermersuarnut soqutiginninnera uanniit annikinnerummat, ilimatooq oqarpoq kingumullu qungujulluni.

- Aamma taamaattut ernummatigissallugit pisariaqanngilaq, oqarpoq nangillunilu:

- Aamma sumiiffippassuarni tikitatsinni nanoqarpoq, taakkulu aamma taamatuulli navianartigaat. Ilami immaqa nannut ersigineruakka quppat arlaannut nakkarnissamiit.

»Pimooruttariaqarpoq«

Lyngbymi allaffimmi kingumut Zachariae Isstrømimi qupparsuit dronenit assilisat uterfigeqqippavut. Taakku Abbasip oqarneratuut takuneqarsinnaapput, taamaattumillu qunugisariaqaratik.

- Sumiiffiit tikitavut tamaasa misissoqqissaartarpavut ingerlaffigilertinnagit, oqarpoq.

Ilisimatuut sermeq tuummik toortartarpaat qanoq patajaatsiginersoq misissorlugu allunaasamik imminnut qilersimatillutik. Aatsaat quppaqarnersoq misissoreeraangamikku allunaasaq qilerussaartarpaat.

- Maannali maajimi aallaqqittussaasutit oqaluttuupparma, iigartartup tassaniittup orninnissaani piffissami navianarnerpaami?

- Taama aperinissat ernumagisimavara, Abbas oqarpoq illarlunilu.

Taavali uneqqippoq.

- Suliartortarfissatsinnik nappaareernikuuvugut, ajunngillanngooq. Aamma sumiiffik ingerlaffigilersinnagu misissortuaannarparput.

- Maannakkutut sulinerit ingerlattuaannarukku susoqarnissaa neriuutigaajuk?

- Oqaatiginiakkap naalakkersuinermik sulialinnut aamma anngunnissaa.

- Suna oqaatiginiarpisiuk?

- Aakkiartornerisa kingunerisinnaasai. Danmarkimiinnaanngitsoq aammali nunani allani soorlu Pakistanimi Indiamilu – naalakkersuinermik suliallit taakku aamma paasissagaat, nunap ilarujussua qarsunneqariataarsinnaasoq, peqqutaasorlu iigartartoqarfinni allanngortoqarnera.

- Pimoorullugu suliarisariaqarpoq, Abbas Khan oqarpoq nangillunilu:

- Iigartartut nungussinnaasut, inuillu imermik sillimmataat nungullutik. Naalakkersuinermik suliallit siunissamut pilersaarusiorlutillu isummersortariaqartut.